Miten uskaltaa erota. Voisiko joku kannustaa minua tai muuten sanoa mielipiteen tilanteestani

Itse antaisin yhden kerran anteeksi mutta en toista.

Voin kertoa syyn pettämiseen miehen puolesta. Syy on teidän huono seksielämä. Eroa, koska mies ei ymmärrä. Ansaitsette molemmat parempaa.

Kuulostaa pahalle, lähtisi toisen naisen matkaan jos tilanne olisi otollinen.

Täällä yksi samanlaisessa tilanteessa. Paitsi ettei se jäänyt yhteen kertaan. Pitkään asian käsittelyssä meni, mutta nyt voin sanoa olevani asian kanssa ihan Ok. Toki otin välillä itsellenikin vapauksia. Luottamusta ei ole, mutta mitä sitten. Ei sitä olisi seuraavankaan miehen kanssa, sillä jotain meni ihan pysyvästi rikki. Olen kuitenkin todennut pystyväni elämään näin. Sanottakoon kuitenkin, että elämäntapamme ovat täysin muuttuneet. Ei ole enää ”kaverireissuja” tai pitkiä baarireissujakaan.

Eroaminen on yksi keino ratkaista traumaattinen kokemus, mutta muita mahdollisuuksia ovat joko pariterapia tai  sinulle pelkästään kohdennettu nopeatehoinen EMDR-terapia. 

Minä en halunnut erota, sillä halusin etsiä muun ratkaisun. En ehkä ole niin parisuhdekeskeinen ihminen, joka haluaisi elämän rakentuvan yhteiseen idylliin ja omakotitaloon. Olen kiinnostunut haasteista, myös parisuhteessa, ja miksi uskoisin, että joka suhteessa tulee vastoinkäymisiä tavalla tai toisella. 

MIehen kuoltua, liian aikaisin, koen nyt, miten uskottomuus oli tosi pientä verrattuna toisen kuolemaan. Uskottomuus ei kuitenkaan jäänyt hänelle tavaksi.

AIna pitäisi antaa  uusi mahdollisuus, vaikka lopulta eroaisikin. Siinä testataan oman ja toisen kyvyt selvitä vaikean asian yli. Kijoituksestasi ymmärsin, ettei miehesi kuitenkaan ole mikään p...sreikä?

 

Up

Olet suhteen lokki. Siks et uskalla erota

Et sinä menetä hyvää parisuhdetta. Hyvään parisuhteeseen ei kuulu random pettäminen.

Minä typeränä jäin suhteeseen kun exä petti... Ja petti sitten uudelleen 5v kuluttua. Pettäjät pettävät aina, paitsi jos oikeasti hakevat apua omiin ongelmiin ja siihen syyhyn, miksi petti.

Täällä monet syyttää pettämistä sen takia, koska huono seksi. Ei, ei se pettäminen siitä johdu. Minulla ja exälläni oli todella aktiivinen seksielämä jossa kokeilimme ihan kaikkea, koska olin aina kiinnostunut kokeilemaan. Silti petti. Se petti, koska pettäjät ovat vain luonteeltaan sellaisia, että he ajattelevat ensiksi omaa nenää ja omia haluja, sitten vasta muita.

Suosittelen eroamaan, mutta myös käymään terapiassa, ettet kannata tuota pettämistä seuraavaan suhteeseen. Monesti tuo pettämisesta johtuva trauma kummittelee monessa uudessa suhteessa ja romuttaa ne täysin, siksi kannattaa asia käsitellä terapiassa ja ymmärtää, että se pettäminen EI johtunut sinusta, vaan pettäjästä itsestä. Sinä et olisi voinut tehdä mitään toisin.

Vierailija kirjoitti:

Pettämisestä tehdään rakettitiedettä. 

Jos miehen tarpeet on tyydytetty kotona, niin pettäminen ei ole edes fyysisesti mahdollista, eikä sille ole tarvetta. Mutta jos sitten nainen ei tee aloitetta, eikä seksissä panosta yhtään muutenkaan, niin sitä mitä ei kotona ole haetaan, sitten muualta joskus baarista sivusuhteesta joskus maksullisista.

Sitten eroaminen 30 vuotiaana. Deittimaailma on muuttunut ja aika on  muuttunut. Valtaosa tuossa iässä hyvistä on jo sitoutunut. Sinkuissa ylikorostuu syystä tai toisesta parisuhteeseen pystymättömät tai sitten niitä jotka ei niitä kestämään saa.  40 ikävuoden kohdalla taa toiselle kierrokselle tulee näitä hyviä pasisuhdeihmisiä. Mutta tosiaan ikää on se 40. Naisilla lapset on käytännössä tehty, jos on. Aika pieni osa miehistä enää lapsia haluaa. Ja 40+ miehet monet enää haluavat vain seksiä, ei sen enempää. Parisuhteet on jo nähty ja eletty, petytty ja viimein opittu.

Sitten esim Tinderiä kun selaa, niin 5 vuodessa on tullut valtava määrä kaikki eri kirjainyhdistelmiä ja suhdemuotoja. On avointa, puoliavointa, polyaamorista... jne. Eli sellainen kahdenihmiset parisuhde on siksikin vaikeaa löytää. 

Muutenkin lehdet ja keskustelupalstat ovat täynnä juttuja, että sitoutumishaluisia miehiä ei oikein ole, kaikki haluavat vaan tapailla ilman vakavampaa. Tämä trendi tulee ilmeisesti vaan voimistumaan.

Niin tulee tehdä kuin hyvältä tuntuu. Monissa erojutuissa naiset kertovat, kuinka eron jälkeen käsittivät kuinka paljon mies on tehnyt. Eron jälkeen pitää ostaa, auto, ajaa sitä, huoltaa se. Laskut pitää maksaa ja monesti yllätyksenä on kuinka kallista kaikki on. Monet huoltotyöt pitää sitten ostaa rahalla, jotka mies ennen teki.

Lopulta sitten oliko se vika vain yksin siinä kumppanissa. Mitä jos sama toistuu suhteesta toiseen, näitä tarinoitahan riittää.

Mieti tarkkaan. Voi olla että elämä erotessa tarjoilee sitä parastaan. Monta tarinaa on kuultu, ettei mitään vastaavaa enää löydykään. Aika kuluu, lapsihaaveet haihtuu. Deittimaailma ok naisella on päihdyttävää, miestä toistaan kuumempaa on jonossa. Usein ne tulevat ja menevät nopeasti.

Tämäkin kommentti saa uskomattoman määrän ala peukkuja. Mutta vähän jos jaksat raaputtaa pintaa googlata aiheesta juttuja, niin ei tämä kaukana totuudesta ole.

Siskot kannustaa ansaitset parempaa, olet upea, kaunis, älykäs ja vaikka mitä. Voimia ratkaisuihin, toivottavasti kaikki menee hyvin.

Olipas upea mansplainaus taas kaikkien naisten puolesta, voi hyvää päivää.

Ok, ap. vaikuttaa sellaiselta rassukalta, jolle tärkeintä on olla parisuhteessa, mutta keskiverto nainen osaa kyllä olla ihan itsekseenkin ilman jatkuvaa tinder-rallia.

Ja aloittajalle: en eroaisi, ennen kuin olisin kokeillut vielä pariterapiaa. Sitten jos sekään ei auta, niin eroaisin.

Vierailija kirjoitti:

Olet suhteen lokki. Siks et uskalla erota

Kyllä, näin se on. 80% eroista on naisten vireille pistämiä, mikä kertoo hyvin sen, ettäyleensä kuitenkin parisuhteissa mies on se lokki.

Näin jälkikäteen (kaikkien ihmissuhteiden jälkeen yksinelävänä) ei voi kuin pudistella päätä teille, joille toi kertaluontoinen pettäminen on maailmanloppu. Ihan oikeasti, älä ota asiaa niin vakavasti. Mies on humalassa, ja se riittää estojen ja moraalin höltymiseen. HÄn teki elämänsä virheen, katuu sitä (itkeminen osoitus siitä) eikä enää koskaan tee sitä. Anna miehelle mahdollisuus, ja anna mahdollisuus myös itsellesi. Älä mene siihen halpaan, että tässä on nyt vastakkain sun ihmisarvo ja sun halu olla edelleen sen itsellesi rakkaan ihmisen kanssa. Meidät opetetaan siihen, että jos antaa anteeksi pettämisen, on jollain tapaa "alistunut" tai juurikin menettää ihmisarvonsa. Ei se ole niin. Luota siihen, että mies mokasi ja tietää mokanneensa eikä enää tee noin. Mutta kuten sanottu, näihin asioihin osaa suhtautua järkevästi vasta, kun näkee ne tooosi etäältä ja siinä vaiheessa sillä ymmärryksellä ei enää tee mitään. Mutta vitsit, mitä tuhlausta toi on, että yhdestä virheestä homma poikki. Isossa kuvassa tuollaisella ei ole mitään merkitystä. Sillä on, että rakastatteko te toisianne vai ette. Ja mun nähdäkseni te rakastatte.

Vierailija kirjoitti:

Näin jälkikäteen (kaikkien ihmissuhteiden jälkeen yksinelävänä) ei voi kuin pudistella päätä teille, joille toi kertaluontoinen pettäminen on maailmanloppu. Ihan oikeasti, älä ota asiaa niin vakavasti. Mies on humalassa, ja se riittää estojen ja moraalin höltymiseen. HÄn teki elämänsä virheen, katuu sitä (itkeminen osoitus siitä) eikä enää koskaan tee sitä. Anna miehelle mahdollisuus, ja anna mahdollisuus myös itsellesi. Älä mene siihen halpaan, että tässä on nyt vastakkain sun ihmisarvo ja sun halu olla edelleen sen itsellesi rakkaan ihmisen kanssa. Meidät opetetaan siihen, että jos antaa anteeksi pettämisen, on jollain tapaa "alistunut" tai juurikin menettää ihmisarvonsa. Ei se ole niin. Luota siihen, että mies mokasi ja tietää mokanneensa eikä enää tee noin. Mutta kuten sanottu, näihin asioihin osaa suhtautua järkevästi vasta, kun näkee ne tooosi etäältä ja siinä vaiheessa sillä ymmärryksellä ei enää tee mitään. Mutta vitsit, mitä tuhlausta toi on, että yhdestä virheestä homma poikki. Isossa kuvassa tuollaisella ei ole mitään merkitystä. Sillä on, että rakastatteko te toisianne vai ette. Ja mun nähdäkseni te rakastatte.

Itkeminen ei ole osoitus siitä, että katuu, vaan voi myös itkeä omaa pahaa oloa, että toinen sai tietää mitä tapahtui. 

Yleisemmin pettäjät pettävät uudelleen, siksi heihin ei kannata tuhlata aikaa. Kuvittele, että jäät suhteeseen ja sitten 7v kuluttua taas pettää. Tuhlasit 7v pettäjään. 

Vierailija kirjoitti:

Toisenlainen näkökanta minulla kuin suurimmalla osalla: Parisuhteen luottamus voi palautua ja avioliitosta voi tulla jopa parempi, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Meillä kävi näin.

Olimme hiukan yli kolmikymppisiä ja avioliitossamme oli todellakin kaikki hyvin ja seksiä mies sai ihan varmasti enemmän kuin tarpeeksi, eli se ei ollut mikään syy, vaikka joku tuossa sanoikin, että jos sitä saa tarpeeksi, ei ole tarvetta pettää. Kas kun se pettäminen voi olla esimerkiksi miehen tarve todistaa itselleen, että kelpaa vielä muillekin. Tai miehen luulo, että hänelle kuuluu kaikki ja hän voi saada mitä tahansa; parhaat puolet avioliitosta ja parhaat puolet jostain uudesta ja jännittävästä.

Tottakai minulle oli järkytys, kun syrjähyppy selvisi, mutta ensimmäinen ajatukseni ei todellakaan ollut ero vaan se, että miten tästä mennään yli ja selvitään. Ja kun laitoin vaakakuppiin toiselle puolelle avioliittomme kaikki hyvät asiat ja toiselle puolelle syrjähypyn, oli aika selvää, kummalle puolelle vaaka kallistui.

Asia keskusteltiin läpi, moneen otteeseen, ja tein selväksi, että hyväksyn yhden virheen, mutta jos saman virheen toistaa, se oli sitten siinä. Koska kaikki ihmiset tekevät virheitä, toiset isompia ja toiset pienempiä, mutta virheitään ei pidä toistaa.

Meillä onnistui, mies ymmärsi, mitä olisi voinut menettää ja on siitä lähtien kohdellut minua kuin prinsessaa. Luottamus palasi hiljalleen ja vaikka hänellä oli paljon työmatkoja, en stressannut niistä, sillä itselleni siinä vain hallaa olisin tehnyt. Tästä kaikesta on nyt jo niin paljon aikaa, että voin puhtaalla sydämellä sanoa, että parisuhteemme on syrjähypyn jälkeen ollut todella hyvä ja onnistunut ja molemmat rakastamme toisiamme syvästi. Olemme yhdessä saavuttaneet paljon. Näin jälkeenpäin voin myös nähdä, miten paljon olisinkaan menettänyt, jos olisin halunnut erota. Tuskin toista yhtä hyvää miestä olisin löytänyt.

Ihan liikaa on ihmisiä, jotka ovat valmiit panemaan hanskat naulaan ensimmäisen vastoinkäymisen sattuessa edes yrittämättä päästä vastoinkäymisistä yli.

Eli tsemppiä AP! Jos suhteenne on hyvä, niinkuin kerrot, sen eteen kannattaa todellakin tehdä työtä. Aika parantaa haavat. Eikä niitä haavoja sitten pidä repiä uudelleen auki ja muistella/muistutella niiden aiheuttajasta. Pikku vinkki vielä: Niin onnellisesti on asiat, että ihminen ei pysty ajattelemaan kahta asiaa yhtaikaa. Eli kun se ajatus taas tulee mieleesi, alat aktiivisesti ajatella ihan jotain muuta. Toimi minulla.

Tällä palstalla kaikki mikä on vähänkään totta saa alapeukkuja valtavasti.

Vierailija kirjoitti:

Pettämisestä tehdään rakettitiedettä. 

Jos miehen tarpeet on tyydytetty kotona, niin pettäminen ei ole edes fyysisesti mahdollista, eikä sille ole tarvetta. Mutta jos sitten nainen ei tee aloitetta, eikä seksissä panosta yhtään muutenkaan, niin sitä mitä ei kotona ole haetaan, sitten muualta joskus baarista sivusuhteesta joskus maksullisista.

Sitten eroaminen 30 vuotiaana. Deittimaailma on muuttunut ja aika on  muuttunut. Valtaosa tuossa iässä hyvistä on jo sitoutunut. Sinkuissa ylikorostuu syystä tai toisesta parisuhteeseen pystymättömät tai sitten niitä jotka ei niitä kestämään saa.  40 ikävuoden kohdalla taa toiselle kierrokselle tulee näitä hyviä pasisuhdeihmisiä. Mutta tosiaan ikää on se 40. Naisilla lapset on käytännössä tehty, jos on. Aika pieni osa miehistä enää lapsia haluaa. Ja 40+ miehet monet enää haluavat vain seksiä, ei sen enempää. Parisuhteet on jo nähty ja eletty, petytty ja viimein opittu.

Sitten esim Tinderiä kun selaa, niin 5 vuodessa on tullut valtava määrä kaikki eri kirjainyhdistelmiä ja suhdemuotoja. On avointa, puoliavointa, polyaamorista... jne. Eli sellainen kahdenihmiset parisuhde on siksikin vaikeaa löytää. 

Muutenkin lehdet ja keskustelupalstat ovat täynnä juttuja, että sitoutumishaluisia miehiä ei oikein ole, kaikki haluavat vaan tapailla ilman vakavampaa. Tämä trendi tulee ilmeisesti vaan voimistumaan.

Niin tulee tehdä kuin hyvältä tuntuu. Monissa erojutuissa naiset kertovat, kuinka eron jälkeen käsittivät kuinka paljon mies on tehnyt. Eron jälkeen pitää ostaa, auto, ajaa sitä, huoltaa se. Laskut pitää maksaa ja monesti yllätyksenä on kuinka kallista kaikki on. Monet huoltotyöt pitää sitten ostaa rahalla, jotka mies ennen teki.

Lopulta sitten oliko se vika vain yksin siinä kumppanissa. Mitä jos sama toistuu suhteesta toiseen, näitä tarinoitahan riittää.

Mieti tarkkaan. Voi olla että elämä erotessa tarjoilee sitä parastaan. Monta tarinaa on kuultu, ettei mitään vastaavaa enää löydykään. Aika kuluu, lapsihaaveet haihtuu. Deittimaailma ok naisella on päihdyttävää, miestä toistaan kuumempaa on jonossa. Usein ne tulevat ja menevät nopeasti.

Tämäkin kommentti saa uskomattoman määrän ala peukkuja. Mutta vähän jos jaksat raaputtaa pintaa googlata aiheesta juttuja, niin ei tämä kaukana totuudesta ole.

Siskot kannustaa ansaitset parempaa, olet upea, kaunis, älykäs ja vaikka mitä. Voimia ratkaisuihin, toivottavasti kaikki menee hyvin.

Tällä palstalla kaikki mikä on vähänkään totta saa alapeukkuja valtavasti. f

Hetkellisesti saattaa näyttää siltä, että pettäjää kaduttaa, mutta melkosuurella todennäköisyydellä pettää myös jatkossakin.

Itse kävisin Jamalin luona kaikkiin reikiin ottamassa höpöä ja kuvaisin sen videolle.

Siinä sitten pettäjän kanssa katsoisin nauhoitteen ja arvioitaisiin suhteen tila ja miten jatketaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisenlainen näkökanta minulla kuin suurimmalla osalla: Parisuhteen luottamus voi palautua ja avioliitosta voi tulla jopa parempi, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Meillä kävi näin.

Olimme hiukan yli kolmikymppisiä ja avioliitossamme oli todellakin kaikki hyvin ja seksiä mies sai ihan varmasti enemmän kuin tarpeeksi, eli se ei ollut mikään syy, vaikka joku tuossa sanoikin, että jos sitä saa tarpeeksi, ei ole tarvetta pettää. Kas kun se pettäminen voi olla esimerkiksi miehen tarve todistaa itselleen, että kelpaa vielä muillekin. Tai miehen luulo, että hänelle kuuluu kaikki ja hän voi saada mitä tahansa; parhaat puolet avioliitosta ja parhaat puolet jostain uudesta ja jännittävästä.

Tottakai minulle oli järkytys, kun syrjähyppy selvisi, mutta ensimmäinen ajatukseni ei todellakaan ollut ero vaan se, että miten tästä mennään yli ja selvitään. Ja kun laitoin vaakakuppiin toiselle puolelle avioliittomme kaikki hyvät asiat ja toiselle puolelle syrjähypyn, oli aika selvää, kummalle puolelle vaaka kallistui.

Asia keskusteltiin läpi, moneen otteeseen, ja tein selväksi, että hyväksyn yhden virheen, mutta jos saman virheen toistaa, se oli sitten siinä. Koska kaikki ihmiset tekevät virheitä, toiset isompia ja toiset pienempiä, mutta virheitään ei pidä toistaa.

Meillä onnistui, mies ymmärsi, mitä olisi voinut menettää ja on siitä lähtien kohdellut minua kuin prinsessaa. Luottamus palasi hiljalleen ja vaikka hänellä oli paljon työmatkoja, en stressannut niistä, sillä itselleni siinä vain hallaa olisin tehnyt. Tästä kaikesta on nyt jo niin paljon aikaa, että voin puhtaalla sydämellä sanoa, että parisuhteemme on syrjähypyn jälkeen ollut todella hyvä ja onnistunut ja molemmat rakastamme toisiamme syvästi. Olemme yhdessä saavuttaneet paljon. Näin jälkeenpäin voin myös nähdä, miten paljon olisinkaan menettänyt, jos olisin halunnut erota. Tuskin toista yhtä hyvää miestä olisin löytänyt.

Ihan liikaa on ihmisiä, jotka ovat valmiit panemaan hanskat naulaan ensimmäisen vastoinkäymisen sattuessa edes yrittämättä päästä vastoinkäymisistä yli.

Eli tsemppiä AP! Jos suhteenne on hyvä, niinkuin kerrot, sen eteen kannattaa todellakin tehdä työtä. Aika parantaa haavat. Eikä niitä haavoja sitten pidä repiä uudelleen auki ja muistella/muistutella niiden aiheuttajasta. Pikku vinkki vielä: Niin onnellisesti on asiat, että ihminen ei pysty ajattelemaan kahta asiaa yhtaikaa. Eli kun se ajatus taas tulee mieleesi, alat aktiivisesti ajatella ihan jotain muuta. Toimi minulla.

Tällä palstalla kaikki mikä on vähänkään totta saa alapeukkuja valtavasti.

Aika ei paranna haavoja. Luottamusta ei välttämättä koskaan saa takaisin. Suhde ei tule koskaan olemaan sitä, mitä se joskus aikoinaan oli. Ei suhde ole hyvä, jos toinen pettää.

Parisuhteessa on paljon vastoinkäymisiä, mutta pettäminen on minulle aina ollut dealbreaker. Siinä kun tuhoutuu luottamus niin täydellisesti, että sitä on lähes mahdotonta saada takaisin. Ja luottamus toista kohtaan on yksi parisuhteen kulmakivistä. 

Usko tai älä: Vuoden-parin päästä ihmettelet, miksi ihmeessä pelkäsit erota. Parempaa on tulossa, jos otat rohkeasti uuden askeleen. Pahempaa (lisää pettämistä) on tulossa, jos jäät.

Toivon, että luet viestini. Alkoholi on psykoaktiivinen päihde, joka toimii niin, että sen vaikutuksen alaisena kokee kaikki ihmiset niin, kuin heihin olisi syvä luottamussuhde. Se käytännössä siis pakottaa aivot tällaiseen ystävällisyyden ja luottamuksen tilaan.ä muita kohtaan.

Alkoholia on testattu 100% monogamisilla eläinlajeilla. Myös ne pettävät alkoholin vaikutuksen alaisena. Kukaan ei ole oma itsensä alkon vaikutuksen alaisena.

Miehesi luonne saattaa olla oikeasti yksiavoinen ja luottamuksen arvoinen. Jos hän olisi pettänyt sinua selvin päin, tilannetta tulisi arvioida toisin. Tietenkin luottamuksen palauttamiseksi teidän on sovittava rajat hänen alkoholinkäytölleen (ja mahdollisesti myös sille, että altistuu liiaksi päihtyneille naisille). Mutta älä tuomitse hänen persoonaansa.

Alkoholin asema on suomessa normalisoitu, eivätkä ihmiset ymmärrä sen vaikutuksia. Se vaikuttaa käytökseen kuin huumeet - ihminen ei ole sen vaikutuksen alaisena enää oma itsensä. Mieti tätä, ennen kuin teet päätöksiä.

Täällä on ollut hyviä neuvoja. Miehen pitää rehellisesti pystyä sanomaan, miksi petti. Syy luonnollisesti on loukkaava, olkoon se mikä hyvänsä (vaisu seksi-elämä, tylsistyminen suhteessa, ihan mikä vain), mutta sitä on pakko käsitellä. Kuten myös sitä, mitä nyt painotetaan, ts. ovatko syyt sellaisia, että ne toistuvat.

Suosittelen kavereille luottamuksellista puhumista, ei tarvitse kaikille, mutta niille oikeille ystäville. He tuntevat teidät molemmat ja osaavat antaa paremmin neuvoja kuin me. Pariterapiasta tuskin on haittaa.

Minun silmääni, 56 v, te olette vielä nuoria ja suhteenne on omaani verrattuna tuore. Sen vuoksi uskallan sanoa: tulette pettymään toisiinne vielä muillakin tavoin, sillä ihmiset tekevät virheitä, ovat viallisia, eivät ole täydellisiä. Silloin punnitaan se, mitä todella tahdotte elämältä, riittävätkö yhteiset arvot, kestääkö rakkaus.

Mieti siis anteeksiannon osuutta elämässäsi, onko sille tilaa?

Ja jos aidosti antaa anteeksi, silloin myös jättää taakseen. On uskallettava luottaa ja uskoa, oltava sillä tavoin vahva ja rohkea.

T: vanhempi nainen, joka petti ja sai anteeksi, koskaan en ole sen jälkeen pettänyt enkä aio pettää. Muutoinkin olen miettinyt osaani suhteessa, sanojeni ja tekojeni vaikutusta hyvin tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisenlainen näkökanta minulla kuin suurimmalla osalla: Parisuhteen luottamus voi palautua ja avioliitosta voi tulla jopa parempi, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Meillä kävi näin.

Olimme hiukan yli kolmikymppisiä ja avioliitossamme oli todellakin kaikki hyvin ja seksiä mies sai ihan varmasti enemmän kuin tarpeeksi, eli se ei ollut mikään syy, vaikka joku tuossa sanoikin, että jos sitä saa tarpeeksi, ei ole tarvetta pettää. Kas kun se pettäminen voi olla esimerkiksi miehen tarve todistaa itselleen, että kelpaa vielä muillekin. Tai miehen luulo, että hänelle kuuluu kaikki ja hän voi saada mitä tahansa; parhaat puolet avioliitosta ja parhaat puolet jostain uudesta ja jännittävästä.

Tottakai minulle oli järkytys, kun syrjähyppy selvisi, mutta ensimmäinen ajatukseni ei todellakaan ollut ero vaan se, että miten tästä mennään yli ja selvitään. Ja kun laitoin vaakakuppiin toiselle puolelle avioliittomme kaikki hyvät asiat ja toiselle puolelle syrjähypyn, oli aika selvää, kummalle puolelle vaaka kallistui.

Asia keskusteltiin läpi, moneen otteeseen, ja tein selväksi, että hyväksyn yhden virheen, mutta jos saman virheen toistaa, se oli sitten siinä. Koska kaikki ihmiset tekevät virheitä, toiset isompia ja toiset pienempiä, mutta virheitään ei pidä toistaa.

Meillä onnistui, mies ymmärsi, mitä olisi voinut menettää ja on siitä lähtien kohdellut minua kuin prinsessaa. Luottamus palasi hiljalleen ja vaikka hänellä oli paljon työmatkoja, en stressannut niistä, sillä itselleni siinä vain hallaa olisin tehnyt. Tästä kaikesta on nyt jo niin paljon aikaa, että voin puhtaalla sydämellä sanoa, että parisuhteemme on syrjähypyn jälkeen ollut todella hyvä ja onnistunut ja molemmat rakastamme toisiamme syvästi. Olemme yhdessä saavuttaneet paljon. Näin jälkeenpäin voin myös nähdä, miten paljon olisinkaan menettänyt, jos olisin halunnut erota. Tuskin toista yhtä hyvää miestä olisin löytänyt.

Ihan liikaa on ihmisiä, jotka ovat valmiit panemaan hanskat naulaan ensimmäisen vastoinkäymisen sattuessa edes yrittämättä päästä vastoinkäymisistä yli.

Eli tsemppiä AP! Jos suhteenne on hyvä, niinkuin kerrot, sen eteen kannattaa todellakin tehdä työtä. Aika parantaa haavat. Eikä niitä haavoja sitten pidä repiä uudelleen auki ja muistella/muistutella niiden aiheuttajasta. Pikku vinkki vielä: Niin onnellisesti on asiat, että ihminen ei pysty ajattelemaan kahta asiaa yhtaikaa. Eli kun se ajatus taas tulee mieleesi, alat aktiivisesti ajatella ihan jotain muuta. Toimi minulla.

Tällä palstalla kaikki mikä on vähänkään totta saa alapeukkuja valtavasti.

Aika ei paranna haavoja. Luottamusta ei välttämättä koskaan saa takaisin. Suhde ei tule koskaan olemaan sitä, mitä se joskus aikoinaan oli. Ei suhde ole hyvä, jos toinen pettää.

Parisuhteessa on paljon vastoinkäymisiä, mutta pettäminen on minulle aina ollut dealbreaker. Siinä kun tuhoutuu luottamus niin täydellisesti, että sitä on lähes mahdotonta saada takaisin. Ja luottamus toista kohtaan on yksi parisuhteen kulmakivistä. 

Olen aina ihmetellyt, miten joku yksi kerta sängyssä jonkun muun kuin minun kanssa voisi olla elämää suurempi luottamuksen pettäminen, kun tietää, mitä ihmiset voivat toisilleen tehdä.

Tässäkin tapauksessa ilmeisesti mies on itse kertonut asiasta. Kyllä kaikenlainen manipulointi, kieroilu, valehtelu, yhteisten rahojen itseensä hassaaminen, lapsien tarpeiden ohittaminen, ilkeys...lista on aivan loputon, olisi itselleni paljon pahempaa kuin yksi virhe seksin saralla.

Miten ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että he jonkun yksittäisen teon perusteella päättävät, että huolimatta KAIKESTA muusta, kuten ap esim. luetteli, suhteessa on, yksi ainoa teko vie luottamuksen saavat ylipäätään suhteitaan pysymään lainkaan koossa?