Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu että päiväkotityöstä provotaan jatkuvasti palstalla.
12.03.2022 |
Mistä johtuu joku outo katkeruus tai halveksinta tai mitä se on.
Ei täällä muista ammateista jatkuvasti ole samanlaisia vihaketjuja.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä kouluttautuneita opettajia riittää. Ovat vaan lähteneet aloille, joilla on kohtuulliset vaatimukset ja palkka.
Varhaiskasvatuksen ei löydy edes lähihoitaja enää. Miten selität sen? Ongelma ei ole koulutusvaatimuksessa, vaan alan sisällä ja palkoissa.
Ei alalle löydy kohta enää kouluttamatonta väkeä (jota ala on jo täynnä!). Naurettavaa väittää, että ongelma on koulutusvaatimuksissa, kun alalla ei ole edes koulutettuja hoitajia.
Lähihoitajat menevät paremmin palkattuihin töihin muille hoitoalan työpaikoille. Se on tämän moneen eri asiaan pätevöittävän tutkinnon haittapuolia. Lastenhoitajien, päivähoitajien ja lastenohjaajien osalta vastaavaa ongelmaa ei ole, koska heille ei juuri ole muita työpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä kouluttautuneita opettajia riittää. Ovat vaan lähteneet aloille, joilla on kohtuulliset vaatimukset ja palkka.
Varhaiskasvatuksen ei löydy edes lähihoitaja enää. Miten selität sen? Ongelma ei ole koulutusvaatimuksessa, vaan alan sisällä ja palkoissa.
Ei alalle löydy kohta enää kouluttamatonta väkeä (jota ala on jo täynnä!). Naurettavaa väittää, että ongelma on koulutusvaatimuksissa, kun alalla ei ole edes koulutettuja hoitajia.
Lähihoitajat menevät paremmin palkattuihin töihin muille hoitoalan työpaikoille. Se on tämän moneen eri asiaan pätevöittävän tutkinnon haittapuolia. Lastenhoitajien, päivähoitajien ja lastenohjaajien osalta vastaavaa ongelmaa ei ole, koska heille ei juuri ole muita työpaikkoja.
Samaten sosionomit voivat työskennellä vaikka missä, joten ei ole tarvetta olla pätevänä tai epäpätevänä päiväkodissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Myös esim. lastenohjaajan tutkinto on selvästi pidempi kuin entinen päivähoitajan tutkinto. Kummallakaan näistä ei ole lääkelupia, mutta ovat lastenhoitajiksi päteviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä kouluttautuneita opettajia riittää. Ovat vaan lähteneet aloille, joilla on kohtuulliset vaatimukset ja palkka.
Varhaiskasvatuksen ei löydy edes lähihoitaja enää. Miten selität sen? Ongelma ei ole koulutusvaatimuksessa, vaan alan sisällä ja palkoissa.
Ei alalle löydy kohta enää kouluttamatonta väkeä (jota ala on jo täynnä!). Naurettavaa väittää, että ongelma on koulutusvaatimuksissa, kun alalla ei ole edes koulutettuja hoitajia.
Miksi kouluttautunut opettaja eli akateemisen loppututkinnon suorittanut jäisi tekemään perustyötä kurahousujen ja vaippojen parissa, kun hänellä on koulutus joka pätevöittää asiantuntijatason teoriatyöhön? Se on ihan luonnollista, että suuri osa tällaisista henkilöistä haluaa koulutustaan vastaavaa työtä eikä siis jää päiväkotiin.
Minä olisin jäänyt, jos palkka olisi ollut työn vaativuutta vastaava. Ensin lähdin luokanopettajaksi ja myöhemmin ihan toiselle alalle, kun sain koko kasvatusalasta tarpeekseni. Rakastin lastentarhanopettajan työtä aikoinaan, mutta ala heikkeni jatkuvasti ja parempi palkka houkutti. Jos olisi ollut edes sen 2700 palkka, niin olisin jäänyt. Mielestäni sopiva korvaus ks. työstä on n. 3000e/kk. Tavallaan se on arvostuksen puute, mikä tuntuu harmilliselta. Monella vähemmän vaativalla alalla tienaa enemmän.
Tämähän on se tosiasia, mitä ei lehdissä kirjoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Kaikki opettajat koulutettiin aikoinaan seminaareissa. Jos näitä kirjoittelee, olisi hyvä suhteuttaa myös muiden opetusalojen kehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Kaikki opettajat koulutettiin aikoinaan seminaareissa. Jos näitä kirjoittelee, olisi hyvä suhteuttaa myös muiden opetusalojen kehitykseen.
Ja yliopistoissa 95 vuodesta lähtien. Ei tuo nyt mitenkään äskettäin ole. Tämä muutos tehtiin osittain siitä syystä, että luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksia haluttiin lähemmäs toisiaan ja tutkimusperustaisuutta myös lastentarhanopettajan koulutukseen. Nähtiin tärkeänä, että lastentarhoissa ymmärretään mitä kouluissa tehdään ja myös toisinpäin. Monia perinteitä opistotason koulutuksesta on edelleen nykykoulutuksessa, joten mitenkään unholaan noita oppeja ei ole todellakaan heitetty. Esimerkiksi musiikkikasvatus yms. ovat opistotason koulutuksesta perua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Kaikki opettajat koulutettiin aikoinaan seminaareissa. Jos näitä kirjoittelee, olisi hyvä suhteuttaa myös muiden opetusalojen kehitykseen.
Niinpä. Seminaarit lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun opettajankoulutukset vietiin kaikki yliopistoon.
Peruskoulu onkin ollut suomalaisen koulutushistorian menestystarina aina näihin vuosiin asti. Nyt ne ongelmat, joita peruskoulu pystyi ennen tasaamaan, ovat ylisukupolvisia, ja koulutus on alkanut taas periytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole provoilusta. Ns. virallinen totuus ("varhaiskasvatus") kun on vaan niin äärettömän kaukana siinä mikä todellisuus tarhoissa on. Se jos ja kun joku ei halua näytellä tässä varhaiskasvatusnäytelmässä mukana ei tee hänestä provoilijaa.
Tämä juuri. Valitettavasti totta.
Olen ollut päiväkodissa töissä korkeakoulutettuna kasvatusalan ammattilaisena. Työilmapiiri oli kamala, suorastaan työpaikkakiusaamista. Kun en suostunut ”ämmäinkerhoon” seisomaan rinkiin ja juoruilemaan päiväkodin pihalle, vaan istuin lasten kanssa hiekkalaatikon reunalla mallintamassa vuorovaikutustaitoja ja leikkiä, minut haukuttiin maan rakoon. Muut halusivat jättää valvontatehtävän väliin ja osa saattoi jopa tiuskia lapsille. Toisen lapsen vanhemman tullessa selän takaa omaa lastaan hakemaan tämä kyseinen lastenhoitaja säpsähti, mutta toimi jatkossakin yhtä ikävästi aina vanhempien silmien välttäessä. Otin jalat alle.
Työ olisi ollut mielekästä, jos ilkeät työkaverit olisi poistettu, resurssit olisivat olleet kohdillaan ja lasten turvallisuus ei olisi päivittäin vaarantunut. Jaksoin jonkin aikaa, koska kaikki työntekijät eivät olleet hirviöitä. Lopulta tiimit olivat niin työpaikkakiusaamisen riivaamia, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lopputili. Uusia työntekijöitä haukuttiin yhden ”johtajan” (=rivityöntekijän) toimesta ja muutama muu rassukkakin liittyi tähän kiusaajaporukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Kaikki opettajat koulutettiin aikoinaan seminaareissa. Jos näitä kirjoittelee, olisi hyvä suhteuttaa myös muiden opetusalojen kehitykseen.
Niinpä. Seminaarit lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, kun opettajankoulutukset vietiin kaikki yliopistoon.
Peruskoulu onkin ollut suomalaisen koulutushistorian menestystarina aina näihin vuosiin asti. Nyt ne ongelmat, joita peruskoulu pystyi ennen tasaamaan, ovat ylisukupolvisia, ja koulutus on alkanut taas periytyä.
Nyt puhut kouluista. Päiväkoti on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Ei saa sanoa "päivähoito". Sen sanan käyttö johtaa päiväkodissa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Pitää sanoa "varhaiskasvatus" ja kertoa heti perään miten loistava uudistus se on, kun lapsia ei enää päivähoideta vaan heitä varhaiskasvatetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole provoilusta. Ns. virallinen totuus ("varhaiskasvatus") kun on vaan niin äärettömän kaukana siinä mikä todellisuus tarhoissa on. Se jos ja kun joku ei halua näytellä tässä varhaiskasvatusnäytelmässä mukana ei tee hänestä provoilijaa.
Tämä juuri. Valitettavasti totta.
Olen ollut päiväkodissa töissä korkeakoulutettuna kasvatusalan ammattilaisena. Työilmapiiri oli kamala, suorastaan työpaikkakiusaamista. Kun en suostunut ”ämmäinkerhoon” seisomaan rinkiin ja juoruilemaan päiväkodin pihalle, vaan istuin lasten kanssa hiekkalaatikon reunalla mallintamassa vuorovaikutustaitoja ja leikkiä, minut haukuttiin maan rakoon. Muut halusivat jättää valvontatehtävän väliin ja osa saattoi jopa tiuskia lapsille. Toisen lapsen vanhemman tullessa selän takaa omaa lastaan hakemaan tämä kyseinen lastenhoitaja säpsähti, mutta toimi jatkossakin yhtä ikävästi aina vanhempien silmien välttäessä. Otin jalat alle.
Työ olisi ollut mielekästä, jos ilkeät työkaverit olisi poistettu, resurssit olisivat olleet kohdillaan ja lasten turvallisuus ei olisi päivittäin vaarantunut. Jaksoin jonkin aikaa, koska kaikki työntekijät eivät olleet hirviöitä. Lopulta tiimit olivat niin työpaikkakiusaamisen riivaamia, ettei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lopputili. Uusia työntekijöitä haukuttiin yhden ”johtajan” (=rivityöntekijän) toimesta ja muutama muu rassukkakin liittyi tähän kiusaajaporukkaan.
Ihan niin kuin siellä pihalla kerkeäisi juoruilemaan, kun kolme vaihtaa kuulumisia vanhempien kanssa ja kolmesta lopusta yksi on yleensä kiinni tuen tarpeisessa lapsessa, yksi juoksee perässä yhden (tai useamman) aggressiivisesti käyttäytyvän perässä ja se viimeinen laskee kuumeisesti lapsia ja pälyilee aitoja ettei kukaan karkaa. Jos hetki jutellaan, niin yleensä ihan siitä, pitääkö jonkun jäädä ylitöihin ja monelta valvottavat lapset x,y ja z yleensä haetaan.
Tuo juorurinki oli varmaan joskus 15v sitten mahdollista, ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Ei saa sanoa "päivähoito". Sen sanan käyttö johtaa päiväkodissa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Pitää sanoa "varhaiskasvatus" ja kertoa heti perään miten loistava uudistus se on, kun lapsia ei enää päivähoideta vaan heitä varhaiskasvatetaan.
Höpö höpö. Kaikki päiväkodissa puhuvat päivähoidosta. Tuo varhaiskasvatus sana on vain joillekin palstan kirjoittelijoille jokin ihme fiksaatiojuttu.
Kun ihan todella yhdelläkään vakaopella, hoitajalla tai päiväkodin johtajalla ei voisi vähempää kiinnostaa mitä sanaa käytetään. Kaikki tietää kuitenkin mistä puhutaan. Tarhastakin monet työkaverit puhuvat ja kenelläkään ei kiinnosta.
T. Hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Ei saa sanoa "päivähoito". Sen sanan käyttö johtaa päiväkodissa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Pitää sanoa "varhaiskasvatus" ja kertoa heti perään miten loistava uudistus se on, kun lapsia ei enää päivähoideta vaan heitä varhaiskasvatetaan.
Höpö höpö. Kaikki päiväkodissa puhuvat päivähoidosta. Tuo varhaiskasvatus sana on vain joillekin palstan kirjoittelijoille jokin ihme fiksaatiojuttu.
Kun ihan todella yhdelläkään vakaopella, hoitajalla tai päiväkodin johtajalla ei voisi vähempää kiinnostaa mitä sanaa käytetään. Kaikki tietää kuitenkin mistä puhutaan. Tarhastakin monet työkaverit puhuvat ja kenelläkään ei kiinnosta.
T. Hoitaja
Kenelläkään ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Olipa mollaavasti kirjoitettu. Jos laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää ei olisi, olisi niitä häiriintyneitä lapsia paljon enemmän. Eikö tämä nyt ole aivan selvää.
Esim. 10 vuotta sitten kun oli päivähoitojärjestelmä eikä "laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää" niin lasten käytöshäiriöiden määrä oli kyllä selvästi vähäisempi kuin nykyään.
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa eikä sen hoidon voimakasta heikentymistä korvaa mikään "laadukas varhaiskasvatus" papereineen ja palavereineen.
Mitä ne paperit ja palaverit on, jotka konkreettisesti nyt heikentävät tätä?
Kun juuri selitin isoimmat muutokset:
- Ennen henkilökunta oli koulutetumpaa (nykyään koulutetut eivät pysy alalla monista syistä johtuen)
- Hoitajilla ei ole suunnitteluaikaa (kaikki kasaantuu opettajalle ja tästä eivät tykkää hoitajat eivätkä opettajat
- Suunnitteluaikaa ei enää pysty pitämään, vaikka lain mukaan sitä olisi pakko pitää
- Aikuisresurssia on huomattavasti vähemmän verrattuna vaikka 20v takaiseen tilanteeseen
- Avustavaa aikuisresurssia on vähemmän. Joissain päiväkodeissa ei edes siivoojaa ja useimmissa ei omaa keittäjää. Esim. aamupuurot tehdään nykyään itse, ruoka jaetaan itse jne. ennen näihin oli omat työntekijät.
- Palkka on pienempi kuin ennen suhteessa muiden alojen palkan kehitykseen
-Ryhmäkohtaiset resurssilaskennat muuttuneet päiväkotikohtaisiksi
-"Puolikkaat" lapset, jotka ovat kuitenkin yksi kokonainen lapsi, kun ovat paikalla
-Huomattavasti vaativammat ja huonosti käyttäytyvämmät vanhemmat kuin ennen
-Lasten käytöshäiriöiden ym. lisääntyminen, jotka tutkitusti johtuvat pahoinvoinnin kasaantumisesta tiettyihin perheisiin. Varmasti myös nykykasvatuksella (vanhempien) ja nykyisillä resurssien puutteilla päiväkodeissa ja kouluissa on osasyynsä. Ryhmät, päiväkodit ja koulut ovat isompia kuin koskaan ennen.Paperit ja palaverit ovat pieru meressä. Ongelma ei ole varhaiskasvatus -termi, vaan alan vuosia jatkunut heikentäminen ja vähättely. Jonka ongelmaa osa olet mm. sinä - uskallan väittää.
Ei ole totta, että henkilökunta olisi ennen ollut koulutetumpaa. Nykyisinhän on kohta 2/3 työntekijöistä oltava lain mukaan yliopisto- tai amk-koulutettuja. Myös ammatilliset koulutukset ovat nykyään pidempiä kuin mitä päivähoitajan ja lastenhoitajan koulutukset ennen olivat.
Säästöistä ja rahan muualle kohdistamisesta johtuva henkilökunnan väheneminen on tosiasia. Mutta sen kanssa voisi vielä joten kuten pärjätä, jos toiminta oltaisiin suhteutettu vähenevään henkilökunnan määrään. Eli oltaisiin keskitetty entistä enemmän perustyöhön ja kurinpitovaltuuksia kasvatettu jotta pieni määrä henkilökuntaa pärjää ison lapsiryhmän kanssa ilman, että kaaos puhkeaa. Mutta näin ei suinkaan toimittu. Sen sijaan toimintaa on muutettu "varhaiskasvatukseksi" joka vaatisi paljon enemmän henkilökuntaa kuin ennen oli eikä siis suinkaan vähemmän.
Julkisuudessa vastuullinen johtava porras syöttää aina vaan enemmän tätä varhaiskasvatusjuttua, ja tuntuu vahvasti siltä, että he ovat irtautuneet lähes kaikesta muusta. Kun sikariporras puhuu "laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jonka painopistealueina ovat tieteellinen tutkimus ja koulutetut akateemiset erityisasiantuntijat ja joka on erottamaton osa elinikäistä oppimisen polkua" ja kuraporras taas puhuu kaaoksesta ja taistelusta, niin keskinäinen ymmärrys on nollassa ja väheksyntä valtaa väistämättä alaa suurenkin yleisön keskuudessa.
Olen ollut päiväkodeissa, joissa on vain yksi koulutusvaatimukset täyttävä opettaja! Todellakaan ennen ei ollut näin.
Ennen työntekijä oli pätevä paljon vähemmällä koulutuksella. Totta kai vaatimukset eivät usein täyty, kun vaatimuksia kiristetään koko ajan.
Kyllä ennenkin opettajalla piti olla opettajan koulutus ja hoitajalla hoitajan koulutus.
Opettajan koulutus on pysynyt ennallaan, ne on aina koulutettu yliopistossa. Tässä välissä oli aika, jolloin sosionomikin oli pätevä vaka-opeksi, mutta se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten siitä luovuttiin.
Lastenhoitajan koulutus on pidentynyt muista syistä, lähihoitajan tutkinto pätevöittää paljon muuhunkin kuin vain päiväkodissa työskentelyyn. Hyötynä on se, että päiväkodissa voidaan nyt hoitaa lasten säännöllisiä lääkityksiä, kun on lääkityslupaisia ihmisiä töissä. Opettajalla ei ole minkäänlaista lääkekoulutusta.
Päteviä opettajia valmistuu jatkuvalla syötöllä yliopistosta, mutta he eivät harkat tehtyään halua tehdäkään opettajan töitä, vaan jatkavat opintojaan ja/tai menevät muualle töihin.
Lastentarhanopettajat valmistuivat alun perin seminaarista. Myöhemmin siitä tuli opistotason koulutus. Yliopistotasolle koulutus siirtyi vasta melko äskettäin.
Ennen sosionomikoulutuksen aloittamista myös sosiaalikasvattajat pätevöityivät lastentarhanopettajiksi (jopa eskaripäteviksi sellaisiksi) suorittamalla tietyt opinnot.
Ei ole näyttöä siitä, että sosionomi tai sosiaalikasvattaja olisi huonompi lastentarhanopettaja kuin muut erilaisista koulutuksista valmistuneet lastentarhanopettajat.
Kaikki opettajat koulutettiin aikoinaan seminaareissa. Jos näitä kirjoittelee, olisi hyvä suhteuttaa myös muiden opetusalojen kehitykseen.
Jokainen tietää, että päiväkoti on aivan eri asia kuin koulu. Ne ovat kaksi aivan eri maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Ei saa sanoa "päivähoito". Sen sanan käyttö johtaa päiväkodissa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Pitää sanoa "varhaiskasvatus" ja kertoa heti perään miten loistava uudistus se on, kun lapsia ei enää päivähoideta vaan heitä varhaiskasvatetaan.
Höpö höpö. Kaikki päiväkodissa puhuvat päivähoidosta. Tuo varhaiskasvatus sana on vain joillekin palstan kirjoittelijoille jokin ihme fiksaatiojuttu.
Kun ihan todella yhdelläkään vakaopella, hoitajalla tai päiväkodin johtajalla ei voisi vähempää kiinnostaa mitä sanaa käytetään. Kaikki tietää kuitenkin mistä puhutaan. Tarhastakin monet työkaverit puhuvat ja kenelläkään ei kiinnosta.
T. Hoitaja
Kenelläkään ei kiinnosta?
Kenelläkään ei kiinnosta, käytetäänköä termiä tarha, päivähoito vai varhaiskasvatus. Tämä kiinnostaa vain paria palstan jankkaajaa. Siis
näitä, jotka kokoajan halveksuvat tuota varhaiskasvatus-termiä. Se on ihan sama mikä se
termi on, niin tuollainen halveksunta ei kerro muusta kuin oman elämän ongelmista. Meillä alan ammattilaisilla ei ole mitään tunnesiteitä sen suhteen, mitä termiä pitäisi käyttää. Meille on tärkeää, että puhutaan sitten tarhoista, päiväkodeista tai tai varhaiskasvatuksesta, että meille annettaisiin resurssi tehdä työmme hyvin ja riittävä palkka korvaukseksi tehdystä työstä. Arvostamme omia koulutuksiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päiväkotikeskustelua on pidettävä yllä. Jos ei muusta syystä niin ainakin sen selvittämiseksi, että miten ihmeessä on mahdollista, että näin hienoksi hiotulla ja loppuun asti mietityllä varhaiskasvatussysteemillä saadaan aikaan niin levottomia ja mieleltään epävakaita lapsia!
Päinvastoin! Minkälaisia nämä lapset olisivatkaan ilman päivähoidon tukea?
Ei saa sanoa "päivähoito". Sen sanan käyttö johtaa päiväkodissa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Pitää sanoa "varhaiskasvatus" ja kertoa heti perään miten loistava uudistus se on, kun lapsia ei enää päivähoideta vaan heitä varhaiskasvatetaan.
Höpö höpö. Kaikki päiväkodissa puhuvat päivähoidosta. Tuo varhaiskasvatus sana on vain joillekin palstan kirjoittelijoille jokin ihme fiksaatiojuttu.
Kun ihan todella yhdelläkään vakaopella, hoitajalla tai päiväkodin johtajalla ei voisi vähempää kiinnostaa mitä sanaa käytetään. Kaikki tietää kuitenkin mistä puhutaan. Tarhastakin monet työkaverit puhuvat ja kenelläkään ei kiinnosta.
T. Hoitaja
Kyllä vaan katsotaan kieroon jopa sellaisia ulkopuolisia jotka sanovat lastentarhanopettaja eikä vakaope niin kuin kuuluu sanoa.
Termistö on tarkka ja jopa alan koetun arvostuksen ydintä. Ajatellaan, että wanhanajan "tarhatäti" ei ansaitse tavoitteena olevaa 3:lla alkavaa kuukausipalkkaa, kun taas moderni "varhaiskasvattaja" sen hyvinkin ansaitsee.
Miksi kouluttautunut opettaja eli akateemisen loppututkinnon suorittanut jäisi tekemään perustyötä kurahousujen ja vaippojen parissa, kun hänellä on koulutus joka pätevöittää asiantuntijatason teoriatyöhön? Se on ihan luonnollista, että suuri osa tällaisista henkilöistä haluaa koulutustaan vastaavaa työtä eikä siis jää päiväkotiin.