haluan kuolla

miehen? ettei olisi joku teinipoika kuitenkin... minkä ikäinen itse olet?

Nyt nainen loppuu tuo. Energiaa peliin.

Suru ja ahdistus ovat normaaleja ja oikeutettuja tunteita. Puhuminen jollekin saattaisi auttaa. Jos tosissasi mietit itsemurhaa niin oikea paikka on päivystys tai 112. Jos ne tuntuvat liian hurjilta vaihtoehdoilta, niin kriisipuhelimeen soitto voisi kanssa helpottaa.

No ei mee vahvasti jos elämänhalu on yhden ihmisen varassa :D
Kyllä sä unohdat hänet vielä ja pääset eteenpäin elämässä. Kukaan ei ole niin ihmeellinen etteikö toista samanlaista tai jopa parempaa olisi olemassa.

Opettele vähän itsehillintää ja anna itsesi ihastua vasta, kun mies ehdottelee seurustelua. Kauhean haavoittuvassa vaiheessa antaudut puolituntemattoman armoille.

Hei elämästä täytyy osata nauttia silloin ensin yksin, ei suhteiden kuulu tuollaisia tuntemuksia aiheuttaa...Et voi olla parempi sinä iloinen oma itsesi ellet nauti elämästä jo ennen kumppanin löytymistä ja ei kannata itseä syyllistää turhaan.

Ap samasta asiasta kärsin minäkin. Juuri kun ehti ihastua tai lähes rakastua, toinen karkaa eikä anna edes selitystä. Kyllä syö naista.. Mutta me päästään yli tästä, ajan kanssa. Just tänään mietin että mitenhän kauan vielä menee.. Mutta kyllä se siitä kuitenkin pikkuhiljaa. Ajattele että se ei ollut se oikea ja olisit joutunut kärsimään siitä paskasta. Ajattele niitä sikamaisuuksia mitä sulle teki ja kaikkia huonoja piirteitä, vaikka vinoa hammasta tai tyylitöntä tukkaa tms. Se oot ihan liian hyvä sille apinalle.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 05:09"]Ap samasta asiasta kärsin minäkin. Juuri kun ehti ihastua tai lähes rakastua, toinen karkaa eikä anna edes selitystä. Kyllä syö naista.. Mutta me päästään yli tästä, ajan kanssa. Just tänään mietin että mitenhän kauan vielä menee.. Mutta kyllä se siitä kuitenkin pikkuhiljaa. Ajattele että se ei ollut se oikea ja olisit joutunut kärsimään siitä paskasta. Ajattele niitä sikamaisuuksia mitä sulle teki ja kaikkia huonoja piirteitä, vaikka vinoa hammasta tai tyylitöntä tukkaa tms. Se oot ihan liian hyvä sille apinalle.
[/quote] Antakaa rakkauskuumeen rauhottua. Tuo voimakas fysiologinen reaktio, kun kehossa alkaa esittämään dopamiinia, kaiken laista mikä kiihdyttää elimistön toimintoja ja tunteita ja ajatuksia. Nyt naiset viisaampaa vaan eteenpäin. Kun se oikea löytyy niin silloin voi vapaasti päästellä tunteita, ei tarvi vs jota tuohon epävarmuuden suohon. Ja ottakaa kokemuksena.

Mitäs jos rakastaisit Jeesusta ja turvaisit häneen? Jeesus rakastaa sinua ja hänen rakkautensa on täydellistä. 

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 01:13"]Opettele vähän itsehillintää ja anna itsesi ihastua vasta, kun mies ehdottelee seurustelua. Kauhean haavoittuvassa vaiheessa antaudut puolituntemattoman armoille.
[/quote]Tuo ei ole hyvä. Vahva ihminen ei suojele itseään liikaa.

Ihme touhua, joku jo on täällä haukkumassa sitä miestä apinaksi ja paskaksi. Mistä tiedätte mikä oli syy jättää. Silleekö tilanteesta päästää että haukutaan toista selän takana ja ajatellaan pahaa siitä ihmisestä. Luulisi että sitten katkeroituu. Niin se vaan on että kukaan ihminen ei ole täydellinen teoissaan, et sinä jätetty, eikä se mies.

Mäkin ajattelin noin. Olin varma etten koskaan pääse eräästä miehestä yli. Nyt 5 kk myöhemmin alkaa vihdoin helpottaa. Aika auttaa. Usko mua!

Uskon kyllä teitä.. vaikka se onkin nyt vaikeaa. Ei meinaa vaan uskoa millään ja syyttelen itseäni. Joku minussa on oltava vialla, kun aina käy näin. Muiden kanssa kyllä on seurustelleet nämä mun entiset mutta mun kans ei siihen asti päästä kun jo hylätään. Puistattaa oikein ajatella tämänkin exää.. varmasti rakasti sitä eniten ja yli kaiken. Miks en oo ikinä kellekkään se ykkönen ja ainoa, joka ois aina mun puolella ja oltais yhtä loppu elämä... sitä vaan haluaisin. Oisin hyvä vaimo ja nainenkin.. olen uskollinen sekä kiltti ja huomaavainen. Pakko olla jokin vika minussa.

Kiitos asiallisista vastauksista! :) Yritän vain jatkaa elämääni vaikka joka päivä joka minuutti se henkilö pyörii mielessä. Kauhea muistaa aina se että sen kiinnostus lopahti ja en tule koskaan saamaan sitä takaisin. En kestä sitä ajatusta. Tekisin mitä vaan saadakseni hänet takaisin. En oo kenenkään miehen takia koskaan kärsiny näin. Kaikki yhteiset hetket ja muistot on nii kauheaa mietittävää. En enää koskaan pääse hänen kainaloon yöksi tai kuulla hänen naurua.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 15:36"]

Kiitos asiallisista vastauksista! :) Yritän vain jatkaa elämääni vaikka joka päivä joka minuutti se henkilö pyörii mielessä. Kauhea muistaa aina se että sen kiinnostus lopahti ja en tule koskaan saamaan sitä takaisin. En kestä sitä ajatusta. Tekisin mitä vaan saadakseni hänet takaisin. En oo kenenkään miehen takia koskaan kärsiny näin. Kaikki yhteiset hetket ja muistot on nii kauheaa mietittävää. En enää koskaan pääse hänen kainaloon yöksi tai kuulla hänen naurua.

[/quote]

Mä olen miehenä menettänyt naisen jota rakastin enemmän kuin itse elämää. Se sattui monta kuukautta, mutta sitten tajusin, että shit happends. Jos itkettä: itke niin kovaa kuin jaksat. Se helpottaa. Ja aika parantaa ihmisen mielen. Tulee vielä uusia miehiä.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 15:42"]

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 15:36"]

Kiitos asiallisista vastauksista! :) Yritän vain jatkaa elämääni vaikka joka päivä joka minuutti se henkilö pyörii mielessä. Kauhea muistaa aina se että sen kiinnostus lopahti ja en tule koskaan saamaan sitä takaisin. En kestä sitä ajatusta. Tekisin mitä vaan saadakseni hänet takaisin. En oo kenenkään miehen takia koskaan kärsiny näin. Kaikki yhteiset hetket ja muistot on nii kauheaa mietittävää. En enää koskaan pääse hänen kainaloon yöksi tai kuulla hänen naurua.

[/quote]

Mä olen miehenä menettänyt naisen jota rakastin enemmän kuin itse elämää. Se sattui monta kuukautta, mutta sitten tajusin, että shit happends. Jos itkettä: itke niin kovaa kuin jaksat. Se helpottaa. Ja aika parantaa ihmisen mielen. Tulee vielä uusia miehiä.

[/quote]

Paskat tule mitään uusia miehiä, tai jos tulee niin ne on halpoja korvikkeita.

Voi tunnistin tuosta tekstistä itseni noin 10 vuotta sitten; "elämäni rakkaus" jätti minut silloin aivan yllättäen ja en jaksanut enää jatkaa siitä eteenpäin. Vaivuin masennukseen ja mietin kuolemaa, jossain mieleni perukoissa kuitenkin päätin että jatkan elämää vaikka se olisikin yhtä helvettiä. Jossain vaiheessa aivan huomaamatta se kipu oli vähentynyt, jaksoin jo nousta sängystä ja lähteä ulos. Se menee lopulta ohi ja siitä selviää, vaikka ei siltä tunnukaan juuri nyt. Jos olisin silloin tiennyt mitä tiedän nyt niin en olisi sallinut itseni miettiä kuolemaa ollenkaan. Miehen (tai naisen) varaan ei kannata rakentaa koko elämäänsä, se pitää tasapainottaa, helppoahan se ei ole kun on rakastunut ja ero on aina vaikeaa. Minun tapauksessani ongelma oli että rakastuin vääränlaisiin miehiin ja lopulta "se oikea" löytyi kun avasin silmäni ja tajusin tämän ja annoin mahdollisuuden sellaiselle miehelle jota en olisi ikinä ennen edes harkinnut!
Toivon sinulle kaikkea parasta ja toivon että pääset tästä yli. Puhu ihmisille ja hae apua, älä itke yksin. ❤️

Sydänsurut ovat kyllä raastavia.

Mulla tepsi kamalaan kaipaamiseen yksi -ehkä vähän outo ja hassu- keino: kun oikein riuduin kaipuussani ja itkin, että en saa enää ikinä antaa rakkautta menettämälleni miehelle, niin päätin maksimoida ne kaikki ikävöimisen tunteet.

Vaikka kaipasin joka sekunti, käskin itseäni istumaan alas ja hokemaan ihan ääneen ne kaikki kaipaukseni vivahteet ja surkuttelut ja mitä kaikkea siihen liittyykään. Mitään muuta ei saa ajatella ja tuntea kuin sitä kaipuun tuskaa ja ihanuutta.

15 minuuttia sitä täytyy tehdä intensiivisesti, laita vaikka kännykästä hälytysääni muistuttamaan. Pikkuhiljaa se jatkuva kaipaamisessa riutuminen muuttui työksi ja asian sai jotenkin hallintaan, koska sille oli oikein määrätty aika.

Tätä kannattaa soveltaa itselleen sopivalla tavalla. Ajan ja tavan voi muutta, mutta tämän idean pohjalta sain itseni kuiville riuduttavasta kaipuusta.

Muista: mies on kuin linja-auto, ei kannata juosta perään sillä seuraava tulee varmasti.

Miehiä on maailmassa monta miljardia joten ei hätää.

Jos sinulle käy usein näin, keskity vaihteeksi itseesi äläkä miehiin. Tee asioita jotka luovat tervettä itsetuntoa, kehitä itseäsi ja liiku. Ihminen jolla on hyvä itsetunto vetää muita ihmisiä puoleensa.

Älä takerru miehiin, sellainen on ahdistavaa. Sano mieluummin että "minun kanssa ei ole pakko olla" kuin että "älä jätä minua". Yleensä se, jolla on vahvempi itsetunto, pyörittää suhdetta jos se ei ole ihan tasapainossa.

Mullakin on ollut sama tilanne ja tuntemukset. Itkin niin rajusti, että lopulta oksensin. Ajattelin, että nyt on kaikki ohi, ei ole mitään ja nyt on kuoltava. Jotenkin sitä taistelin kuitenkin päivä kerrallaan eteenpäin. Ei siinä mennyt kauaakaan, kun jo ihmettelin suuresti että mitä helvettiä oikein näin siinä miehessä, että mä ihan henkeni olin heittää sen takia! Mies muiden joukossa se oli, eikä mikään "elämäni rakkaus, muita ei voi olla", joka on ihastumisen hormonimyrskyn aiheuttama illuusio. Maailma on oikeasti täynnä ihania miehiä ja aina löytyy joku parempi.