Lue keskustelun säännöt.
Lemmikin kuolema ja lasten suru
12.08.2015 |
Toinen kissoistamme jouduttiin lopettamaan noin viikko sitten ja koko perhe on surrut rakkaan perheenjäsenen menetystä. Mutta minulle on myös erityisen rankkaa katsoa lasten surua. Miten voisin helpottaa heidän oloaan? :(
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 20:23"]Viettäkää hautajaiset sic.
[/quote]
Hautajaiset vietettiin jo, lapset piti puheitakin kissan muistoksi...
Ap
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 20:23"]Viettäkää hautajaiset sic. [/quote] Hautajaiset vietettiin jo, lapset piti puheitakin kissan muistoksi... Ap
[/quote] Suloista. :) Entä uusi pentu?
Kyllähän se koskettaa, pakostakin. Meillä mummolassa haudattiin kissoja tasaisin väliajoin. Kyllä niitä itkettiinkin. Monesti pappa kertoi, että "Misse kuoli viime viikolla, haluatteko viedä haudalle kukkia?". Siellä on oma kissojen hautausmaa ja monesti väsättiin luonnonkukista nätit kimput ja vietiin niitä kissojen haudoille. Meillä oli jopa "kartta", missä kukin kissa lepäsi.
Yhtäkään kissaa en ole unohtanut. Puolet kissoista taisi vain "kadota metsään" eli kettu tms. vei. Niitäkin muisteltiin lämmöllä.
Siihen tottui. Kuolemasta tuli sellainen "normaali" asia. Lapsellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 20:28"]
Kyllähän se koskettaa, pakostakin. Meillä mummolassa haudattiin kissoja tasaisin väliajoin. Kyllä niitä itkettiinkin. Monesti pappa kertoi, että "Misse kuoli viime viikolla, haluatteko viedä haudalle kukkia?". Siellä on oma kissojen hautausmaa ja monesti väsättiin luonnonkukista nätit kimput ja vietiin niitä kissojen haudoille. Meillä oli jopa "kartta", missä kukin kissa lepäsi.
Yhtäkään kissaa en ole unohtanut. Puolet kissoista taisi vain "kadota metsään" eli kettu tms. vei. Niitäkin muisteltiin lämmöllä.
Siihen tottui. Kuolemasta tuli sellainen "normaali" asia. Lapsellekin.
[/quote]
Ihminen tottuu mitä hirveimpiin asioihin, kuten esimerkiksi eläinten heitteillejättöön. Asiallisella huolenpidolla kissa elää parikymppiseksi.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:12"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 20:28"]
Kyllähän se koskettaa, pakostakin. Meillä mummolassa haudattiin kissoja tasaisin väliajoin. Kyllä niitä itkettiinkin. Monesti pappa kertoi, että "Misse kuoli viime viikolla, haluatteko viedä haudalle kukkia?". Siellä on oma kissojen hautausmaa ja monesti väsättiin luonnonkukista nätit kimput ja vietiin niitä kissojen haudoille. Meillä oli jopa "kartta", missä kukin kissa lepäsi.
Yhtäkään kissaa en ole unohtanut. Puolet kissoista taisi vain "kadota metsään" eli kettu tms. vei. Niitäkin muisteltiin lämmöllä.
Siihen tottui. Kuolemasta tuli sellainen "normaali" asia. Lapsellekin.
[/quote]
Ihminen tottuu mitä hirveimpiin asioihin, kuten esimerkiksi eläinten heitteillejättöön. Asiallisella huolenpidolla kissa elää parikymppiseksi.
[/quote]
No jaa, ei se vankilakissankaan (ikuisesti sisällä) elämä mitään herkkua ole, puolittaista elämää vain. Kaikkein pisimpään elävät yleensä maaseudun ulkoilevat (toki leikatut) kissat. Meilläkin kissa tällä hetkellä 21v.
Suhtautumalla itse asiaan luontevasti.Ja vastailemalla kysymyksiin.