Lue keskustelun säännöt.
Teinkö väärin ja jos niin mitä?
12.08.2015 |
Olen todella huono kaikissa sosiaalisissa jutuissa ja olen pohtinut seuraavaa: Jos on julkisella paikalla ja kaksi ihmistä keskustelee keskenään, pitääkö esittää, kuin ei kuulisi mitään, vaikka kaikille osapuolille on selvää, ettei voi olla kuulematta? Olen pari kertaa sanonut jotakin ja ihmisten reaktiosta olen huomannut,että tein väärin. Kahdesti se on tapahtunut kaupassa, toisella kerralla vanhempi pariskunta etsi jotakin ja kun seisoin ihan vieressä, en voinut olla kuulematta, joten kerroin heille, että heidän etsimänsä tavara on toisessa hyllyvälissä. Hyvin vaivaantuneen hiljaisuuden jälkeen nainen kiitti. Toisella kerralla pengoin kosmetiikka-alekoria ja sitä oli penkomassa myös ulkonäöstä päätellen äiti ja tytär. He pohtivat meikkivoiteesta, että onkohan sitä olemassa vaaleampaa sävyä ja kun tiesin, että on, kerroin sen. He eivät sanoneet ensin mitään, sitten vanhempi nainen sanoi vaivautuneesti ai jaa ja he lähtivät pois. Käsitin heidän käytöksestään, että tein väärin, mutta miksi? Yritin vain auttaa. En koskaan sanoisi mitään henkilökohtaista, mutta eikö tuollaisiin yleisiinkään keskusteluihin saa sanoa mitään? Ja onko olemassa mitään kirjaa, josta sosiaalisesti idiootti voisi oppia näitä juttuja?
Kommentit (33)
En usko, että on "väärin" toimia noin. Voi vaan olla, että ihmiset eivät ole tottuneet "ulkopuolisen" kommentointiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt itsekin noin kuin sinä. Ihmisten reaktiot yleensä ihan positiivisia, joskus juttu lähtenyt rönsyilemään ihan kunnolla. Mutta sitten on ihmisiä jotka jotenkin hämmentyvät ko. tilanteessa eivätkä osaa sanoa juuri mitään. Niin minä olen sen tulkinnut, hämmennykseksi.
Mielestäni ei ole väärin, ja itse ilahdun saadessani vastauksen jos selvästi ääneen pohdiskelen jotakin. (Hyvin harvoin, ja tietenkin aina jonkun toisen kanssa) Toiset eivät vain ole tottuneita. :) Tai sitten äänen sävyssäsi on vikaa. Sanotko ystävällisesti vai töksäytätkö tiedon kuin itsestäänselvyytenä toiselle?
Mielestäni on oikein toimia noin, jos ihan tositosivarmasti tietää asian. Silloin kannattaa aloittaa "anteeksi, en voinut olla kuulematta, koska olen itse selvittänyt samaa asiaa".
Omia oletuksiaam ei kannata syöttää.
Ne ei varmaan ymmärrä siinä tilanteessa, että joku kuulee heidän juttelunsa (jos ajattelisivat järjellä, niin toki tajuaisivat sen) ja siksi hämmentyvät. Miettivät ehkä mitä muuta ovat puhuneet, jonka joku ulkopuolinen on kuullut. Sama efekti siinä hetkessä, kuin jos joku ulkopuolinen ääni ilmestyisi yhtäkkiä kesken puhelun kommentoimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinä olet ollut ystävällinen. Kummallisia reaktioita.
On se sosiaalisten normien rikkomista, jos menet ulkopuolisena puhumaan siihen jotain. Se on tungettelevaa. Monesti ihmiset puhuvat puhumisen vuoksi. Voivat tietää esim kysymykseensä itse vastauksen, mutta kysyvät jotain vain sen vuoksi, että saavat pidettyä keskustelua yllä. Silloin ei kaivata ketään ulkopuolista viisastelijaa siihen. Suomalaisen kulttuurin mukaista on myös se, että tuntemattomille ei puhuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni saattaa ajatella, ettei ole sopivaa kuunnella ventovieraiden keskusteluja. Siksi niihin puuttuminen voidaan kokea vähän hämmentävänä.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:13"]
On se sosiaalisten normien rikkomista, jos menet ulkopuolisena puhumaan siihen jotain. Se on tungettelevaa. Monesti ihmiset puhuvat puhumisen vuoksi. Voivat tietää esim kysymykseensä itse vastauksen, mutta kysyvät jotain vain sen vuoksi, että saavat pidettyä keskustelua yllä. Silloin ei kaivata ketään ulkopuolista viisastelijaa siihen. Suomalaisen kulttuurin mukaista on myös se, että tuntemattomille ei puhuta.
[/quote]
toisaalta näinkin. Jos olet parin metrin päässä, niin ei pidä puuttua. Mutta jos olet ihan vieri vieressä, niin hassua se on leikkiää kuuroa.
minä en laita pahakseni, jos joku kommentoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa tilanteissa tuskin tosissaan pohdittiin eksyneinä hukassa olleita tuotteita, vaan ihmettely oli pelkkää jutustelua kauppareissun kuluksi. Jos joku on hukassa, hän odottaa myyjää tai tiedustelee omatoimisesti.
Kyllä häiritsisi, jos pohtisin mieheni kanssa tulevan viikon säätä ja joku tunkeutuisi mukaan selittämään, että aurinkoista on luvattu, niin voittehan te mennä sinne piknikille mistä olette nyt muutaman minuutin vakoiluni perusteella keskustelleet. Huh.
Eri asia on vastata, jos joku puhuu itsekseen. Siinä tapauksessa on selvästikin puutetta juttuseurasta.
Ekstrovertti kenties pitäisi sinun kommentistasi. Introvertti saattaa mennä hämilleen. Kenties tuo äiti, jolle kommentoit, saattoi olla introvertti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:13"]
On se sosiaalisten normien rikkomista, jos menet ulkopuolisena puhumaan siihen jotain. Se on tungettelevaa. Monesti ihmiset puhuvat puhumisen vuoksi. Voivat tietää esim kysymykseensä itse vastauksen, mutta kysyvät jotain vain sen vuoksi, että saavat pidettyä keskustelua yllä. Silloin ei kaivata ketään ulkopuolista viisastelijaa siihen. Suomalaisen kulttuurin mukaista on myös se, että tuntemattomille ei puhuta.
[/quote]
toisaalta näinkin. Jos olet parin metrin päässä, niin ei pidä puuttua. Mutta jos olet ihan vieri vieressä, niin hassua se on leikkiää kuuroa.
minä en laita pahakseni, jos joku kommentoi.
[/quote]
mutta joskus vieri vieressä ollaan olosuhteiden pakosta. Esim kassajonossa. Eivätkä silloinkaan välttämättä kaikki ystävykset halua, että heidän keskusteluihinsa puututaan.
Minä sanon aina "anteeksi, kuulin keskustelunne, voinko auttaa?"
Aina on apu kelvannut ja jututkin ovat rönsyilleet.
Minä kyllä usein huomaan jääneeni juttelemaan ventovieraiden ihmisten kanssa. Se on mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelkaa asiakaspalvelijoiksi. Itse olen alkanut puhua viereiseen pöytään tai linja-autossa takanani istuville ja aina on otettu positiivisesti ja kiitelleet ilman hämmentymistä. En tiedä onko ero meissä se että minä ensin otan katsekontaktin, hymyilen ja vasta sitten avaan suuni ja te alatte puhua ilman tuota varoitusta että olette huomanneet heidät ja kuulleet ongelman. Tämä on puhdas arvaus, kertokaa jos meni pieleen. =)
Tai sitten olette vain onnistuneet törmäämään niihin jotka haluavat olla ilman apua ja hakata päätään seinään lopun elämäänsä ja minä olen onnistunut kohtaamaan vain sellaisia jotka tykkäävät hyvästä asiakaspalvelusta.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:16"]
Noissa tilanteissa tuskin tosissaan pohdittiin eksyneinä hukassa olleita tuotteita, vaan ihmettely oli pelkkää jutustelua kauppareissun kuluksi. Jos joku on hukassa, hän odottaa myyjää tai tiedustelee omatoimisesti.
Kyllä häiritsisi, jos pohtisin mieheni kanssa tulevan viikon säätä ja joku tunkeutuisi mukaan selittämään, että aurinkoista on luvattu, niin voittehan te mennä sinne piknikille mistä olette nyt muutaman minuutin vakoiluni perusteella keskustelleet. Huh.
Eri asia on vastata, jos joku puhuu itsekseen. Siinä tapauksessa on selvästikin puutetta juttuseurasta.
[/quote]
juu, besserwisseröinniksi voi tulkita tuollaisen turhan tietämisen.
Et tehnyt väärin. Suomalaisista osa vaan on niin moukkia, ettei osaa olla sosiaalinen ja käyttäytyä sen mukaan. Olit ystävällinen sanoessasi meikkivoiteesta jne.
Suomalaisissa on tosiaan uskomattomia idioottimoukkia, vaikka esittävät muka fiksuja ja ovat saaneet fiksuille kuuluvia työpaikkoja... käytöstavat vaan puuttuu....
Jos kaksi minulle täysin tuntematonta ihmistä juttelee keskenään vaikka torilla, niin ei tulisi mieleenikään mennä sönköttämään jotain sinne väliin. On eri asia, jos kysytään neuvoa tai pyydetään apua. Kaupassa meillä päin kyllä usein neuvotaan pyytämättäkin. Monet kaupat vaihtelevat tavaroiden paikkaa, joten se kauraryynipaketti ei ensi kerralla olekaan enää siellä, missä aikaisemmin. Tuollaista asiaan sekaantumista ei täällä pidetä pahana, vaan joskus sukeutuu ihan mukava juttutuokio näiden uppo-outojen ihmisten kanssa. Samoin juttua syntyy monesti kassajonossa.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:18"]
Opiskelkaa asiakaspalvelijoiksi. Itse olen alkanut puhua viereiseen pöytään tai linja-autossa takanani istuville ja aina on otettu positiivisesti ja kiitelleet ilman hämmentymistä. En tiedä onko ero meissä se että minä ensin otan katsekontaktin, hymyilen ja vasta sitten avaan suuni ja te alatte puhua ilman tuota varoitusta että olette huomanneet heidät ja kuulleet ongelman. Tämä on puhdas arvaus, kertokaa jos meni pieleen. =)
Tai sitten olette vain onnistuneet törmäämään niihin jotka haluavat olla ilman apua ja hakata päätään seinään lopun elämäänsä ja minä olen onnistunut kohtaamaan vain sellaisia jotka tykkäävät hyvästä asiakaspalvelusta.
[/quote]
ehkä et vain osaa tulkita kaikkien hämmennystä?
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 17:19"]
Et tehnyt väärin. Suomalaisista osa vaan on niin moukkia, ettei osaa olla sosiaalinen ja käyttäytyä sen mukaan. Olit ystävällinen sanoessasi meikkivoiteesta jne.
Suomalaisissa on tosiaan uskomattomia idioottimoukkia, vaikka esittävät muka fiksuja ja ovat saaneet fiksuille kuuluvia työpaikkoja... käytöstavat vaan puuttuu....
[/quote]
Suomessa on Suomen käytöstavat ja USAssa on USAn käytöstavat. Se, mitä USAssa pidetään kohteliaisuutena, voidaan Suomessa pitää epäkohteliaisuutena ja päinvastoin. Pitää osata lukea tilannetta ja toimia kulloisenkin sosiaalisen koodiston mukaan. Sosiaalinen koodisto itsessään ei ole hyvä tai huono asia.
Tiedän, mistä puhut. Kaupungilla kaksi naista mietiskeli keskenään, että mikähän kirkon torni tuo on, entäs tuo? Luettelin ystävällisesti hymyillen ne siinä ohikulkeissani heille, kun kerran tiesin. Naiset katsoivat minua kuin idioottia ja toinen totesi epäilevän oloisena kurkustaan, että ai jaahas.. Jotenkin nauratti, mutta tunsin itseni idiootiksi :)