Mies lähtee puoleksi vuodeksi Intiaan joogaamaan.Sell
Kommentit (56)
Joillakin se "henkinen kasvu" tarkoittaa täydellistä itsekkyyttä ja lasten hylkäämistä.
Laittakaa asunto vuokralle ja lähtekää mukaan koko perhe!
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"]
Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi.
[/quote]
No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää.
[/quote]
Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa.
[/quote]
aonko sulla vittu ymmärryksessä vikaa? Puolen vuoden sapattivapaa?? Sepäs on hieno idea, kun nyt riittää just ja just rahat edes syömiseen kun herra lähtee. Ja kyllä, hän on suunnitellut oikeen kovasti.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"]
Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi.
[/quote]
No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää.
[/quote]
Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa.
[/quote]
aonko sulla vittu ymmärryksessä vikaa? Puolen vuoden sapattivapaa?? Sepäs on hieno idea, kun nyt riittää just ja just rahat edes syömiseen kun herra lähtee. Ja kyllä, hän on suunnitellut oikeen kovasti.
[/quote] tuosta sinun puheen sävystä voi päätellä että oot nalkuttava akka. Mies pakenee ja haluaa rauhaa
Mä voisin hyvin kasvattaa lapseni Intiassa. Mikä ap sun problema oikein on? Eikö sun mies halus sua mukaan vai etsä halua itse lähteä?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:44"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:53"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"] Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi. [/quote] No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää. [/quote] Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa. [/quote] aonko sulla vittu ymmärryksessä vikaa? Puolen vuoden sapattivapaa?? Sepäs on hieno idea, kun nyt riittää just ja just rahat edes syömiseen kun herra lähtee. Ja kyllä, hän on suunnitellut oikeen kovasti. [/quote] tuosta sinun puheen sävystä voi päätellä että oot nalkuttava akka. Mies pakenee ja haluaa rauhaa
[/quote]
Niin, oon saanut kuulla tota hyvin paljon. Oon just sellanen nalkuttava ämmä, joka vaatii miestään mukaan katsomaan omaa äitiään. Tai osallistumaan lapsen balettinäytökseen kun miehellä olisi treenit. Tai säästämään rahat yhteiseen ruokailuun, harrastuksiin (lapsien), kotiin ja lääkkeisiin puolen vuoen kalliin loman sijaan.
d
Oon kuullt usein siitä, että oon rajoittava, takakireä, vähemmän valloisa kuin miehenk.u
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:44"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:53"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"] Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi. [/quote] No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää. [/quote] Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa. [/quote] aonko sulla vittu ymmärryksessä vikaa? Puolen vuoden sapattivapaa?? Sepäs on hieno idea, kun nyt riittää just ja just rahat edes syömiseen kun herra lähtee. Ja kyllä, hän on suunnitellut oikeen kovasti. [/quote] tuosta sinun puheen sävystä voi päätellä että oot nalkuttava akka. Mies pakenee ja haluaa rauhaa
[/quote]
Niin, oon saanut kuulla tota hyvin paljon. Oon just sellanen nalkuttava ämmä, joka vaatii miestään mukaan katsomaan omaa äitiään. Tai osallistumaan lapsen balettinäytökseen kun miehellä olisi treenit. Tai säästämään rahat yhteiseen ruokailuun, harrastuksiin (lapsien), kotiin ja lääkkeisiin puolen vuoen kalliin loman sijaan.
d
Oon kuullt usein siitä, että oon rajoittava, takakireä, vähemmän valloisa kuin miehenk.u
[/quote] no niin sä oletkin
puol vuotta miehen unelma. Onko pitkä aika? Antaisit sen elää
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:50"]
Mä voisin hyvin kasvattaa lapseni Intiassa. Mikä ap sun problema oikein on? Eikö sun mies halus sua mukaan vai etsä halua itse lähteä?
[/quote]Mikset kasvata? Mun probleema on kuolevan anopin hylkääminen viimeiseksi kuukauksiksiin, yhden astmasairaan ja yhden alle kouluikäisen, englantia puhumattoman lapsen raahaaminen omaksi huviksi puoleksi vuodeksi kehitysmaahan, jossa on kuolemantuomio voimassa ja kastijärjestelmä. Saastaiseen, likaiseen, saasteiseen, ylikansoitettuun, rajujen luokkaerojen, raiskauksien ja naisten oikeuksia halventamaan maahan minä en lapsiani vie. Vie sinä, practice what you preach.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:53"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:48"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:44"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:53"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"] Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi. [/quote] No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää. [/quote] Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa. [/quote] aonko sulla vittu ymmärryksessä vikaa? Puolen vuoden sapattivapaa?? Sepäs on hieno idea, kun nyt riittää just ja just rahat edes syömiseen kun herra lähtee. Ja kyllä, hän on suunnitellut oikeen kovasti. [/quote] tuosta sinun puheen sävystä voi päätellä että oot nalkuttava akka. Mies pakenee ja haluaa rauhaa [/quote] Niin, oon saanut kuulla tota hyvin paljon. Oon just sellanen nalkuttava ämmä, joka vaatii miestään mukaan katsomaan omaa äitiään. Tai osallistumaan lapsen balettinäytökseen kun miehellä olisi treenit. Tai säästämään rahat yhteiseen ruokailuun, harrastuksiin (lapsien), kotiin ja lääkkeisiin puolen vuoen kalliin loman sijaan. d Oon kuullt usein siitä, että oon rajoittava, takakireä, vähemmän valloisa kuin miehenk.u [/quote] no niin sä oletkin puol vuotta miehen unelma. Onko pitkä aika? Antaisit sen elää
[/quote]
Totta kai annan. Avioeron jälkeen saa tehdä mitä sielu sietää.
Heh heh uskomattomia ymmärtäjiä täällä palsta täynnä...lähteä nyt kesken kiireistä perhe-elämää pakoon jonnekin vitun intiaan. Kohtalaisen itsekästä toimintaa. Miksei voinu lähteä valaistumaan ennen kun alkoi perhettä perustamaan? -Yks isä vaan
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 19:08"]
Se saa vakavan mahahaavan ja ripuloi verta loppuikänsä.
सौभाग्य!
[/quote]
atoivon näin. Saisi kerrankin oikean sairauden kaikkien niiden valittamiensa vaivojen sijaan (mm. krooninen väsymys ja ahdistushäiriö)
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 23:02"]
Heh heh uskomattomia ymmärtäjiä täällä palsta täynnä...lähteä nyt kesken kiireistä perhe-elämää pakoon jonnekin vitun intiaan. Kohtalaisen itsekästä toimintaa. Miksei voinu lähteä valaistumaan ennen kun alkoi perhettä perustamaan? -Yks isä vaan
[/quote]
En tiedä. Miehellö iski kova 35 ikävuoden kriisi. Sitä on lääkitty raakaruoalla, meditoinnilla 2h päivässä (häntä ei saa häiritä) ja 4x viikossa 1,5 h treeneillä.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 21:59"]
Joillakin se "henkinen kasvu" tarkoittaa täydellistä itsekkyyttä ja lasten hylkäämistä.
[/quote]
Miehen sanoin: Buddhakin jätti perheensä ja hän valaistui. Vaikka mä en ees lähe lopullisesti.
Aha selvä homma. Hoida yh:na lapset hyvin
Intia on vastenmielinen yhteiskunta ja maa. Kaikki on paskaa ja kusta, toimimattomuutta, meteliä ja saastaa. Unohda koko jätkä.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 22:50"]
Mä voisin hyvin kasvattaa lapseni Intiassa. Mikä ap sun problema oikein on? Eikö sun mies halus sua mukaan vai etsä halua itse lähteä?
[/quote]Mikset kasvata? Mun probleema on kuolevan anopin hylkääminen viimeiseksi kuukauksiksiin, yhden astmasairaan ja yhden alle kouluikäisen, englantia puhumattoman lapsen raahaaminen omaksi huviksi puoleksi vuodeksi kehitysmaahan, jossa on kuolemantuomio voimassa ja kastijärjestelmä. Saastaiseen, likaiseen, saasteiseen, ylikansoitettuun, rajujen luokkaerojen, raiskauksien ja naisten oikeuksia halventamaan maahan minä en lapsiani vie. Vie sinä, practice what you preach.
[/quote]
Et oo tainnut sitten koskaan käydä Intiassa? Ehkä kannattais. Okei ja tää viimeisillään oleva anoppi on niin selvä provo et 0/5 ja ei jatkoon.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 23:13"]
Intia on vastenmielinen yhteiskunta ja maa. Kaikki on paskaa ja kusta, toimimattomuutta, meteliä ja saastaa. Unohda koko jätkä.
[/quote]Ei ei, miehen sanoin siellä missä hän viettää puoli vuotta "ilmakin on kuin kiteytynyttä rakkautta." On myöskin kuulemma mefitoidessa lakkaamatta yhteydessä äitiinsä, joten ei hylkää häntä kuolemaan yksin, äitinsä oltua maailman paras ja ehkä liiankin lempeä öiti. Mies on totisesti oppinut sen, että hänellä on aina oikeus toteuttaa itseään.
Sellaista vastuuntuntoa ap miehellä.. Voi ap, ymmärrän tuskasi ja raivosi. Meillä oli miehen kanssa kaks pientä lasta, ok talon remppa, firma... Mutta mies ihastui. Ja koska hän ihastui niin hänellä, Tottakai oli oikeus tunteisiinsa. Niinpä se otti ja lähti taakseen katsomatta. Yhdessä oltiin kaikki vastuu otettu, lapset tehty... Mutta eräänä päivänä hänpä ei enää halunnut. Ja tittidii.. Lähti. En vieläkään ymmärrä että miten joku voi vaan päättää etten mä haluukkaan enää. Mitäs jos mä olisin tehnyt saman? En toki halunnut jättää lapsiani tai heidän kotia koska se ei ollu vaihtoehto. Mutta siis jos? Kilpaa oltais häivytty? On perin epäreilua että toisen pitää yhtäkkiä olla valmiudessa kantamaan yksin kaksin otettu vastuu. Näinhän meillä kävi ja näin teillä käy jos miehesi lähtee. Huokaus.. Voimia.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 19:06"]
Sillä on oma gurukin.
[/quote]
Mikä guru? Joku seksiguru vai?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 20:28"]
Puoli vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos siinä ajassa pystyy toteuttamaan unelmansa niin mä kyllä kannustaisin. Ja odottaisin tietenkin vastineeksi vapautta toteuttaa itsekin omia unelmiani. Mielummin onnellinen ja rentoutunut mies kuin kärsivä ja stressaantunut. Usko huviksesi.
[/quote]
No minäpä uskon. Mäpä jään tänne sairaan anopin, kahden lapsen, kokopäivätyön ja pienen kerrostalokämppämme lyhennyksiä hoitamaan. Kunhan mies on rentoutunut ja onnellinen, niin ei tässä mutään.Hänelle onkin oma onni ollut aina hyvin tärkeää.
[/quote]
Oman onnen kuuluukin olla ihmiselle hyvin tärkeää. Tuskin hän hetken mielijohteesta on sinne lähdössä, vaan pohtinut asiaa pitkään ja tullut siihen tulokseen, että noin on paras. Keskittyisit valittamisen sijaan vaikka suunnittelemaan omien unelmiesi toteuttamismahdollisuuksia. Kun miehesi palaa, ota vaikka puolen vuoden sapattivapaa ja keskity omiin harrastuksiisi. Miehesi on sen sinulle velkaa.