Voiko lapsi harrastaa joukkuelajia, jos on vloput toisessa kodissa?
Meillä lapsi on luonani viikot, mutta isällään hyvin usein viikonloput. Lapsi tykkäisi joukkuelajeista, mutta itse olen kokenut mahdottomaksi sellaiset. Joukkuelajit vievät niin paljon aikaa, että en näkisi lastani koskaan. Kolmet iltatreenit viikossa ja sitten onkin jo perjantai ja lapsi lähtee isälleen. Lapsi menee nyt neljännelle luokalle.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta?
Kommentit (39)
24, hyvä näkökohta ihan, kiitos. Mutta teidän lapsenne on kylläkin kahdessa eri kilpaurheilulajissa mukana. Suoraan sanottuna minusta tuossa on toinen liikaa.
ap
Ei joukkuelajeja autottomille. Kilpailut on viikonloppuisin ja missä sattuu. Meillä meni viikot sumpliessa matkoja ja viikonloput kisoissa, kun matkat oli sumplittu. Jos ei ole autoa, julkisilla ei aina pääse ja noloa lapselle ruinata aina muilta kyytiä. Meillä oli semitoimiva autorinki, paitsi aina joku oli kipeenä tai muuta menoa tai yleistä sähläystä.
En voi ottaa kantaa kahden kodin systeemiin, mutta harrasstuksiin kyllä. Jos lapsi haluaa harrastaa niin ehdottomasti anna hänen niin tehdä! Neljäsluokkalainen tuskin istuu kotona illalla avnhemoien kanssa vaikkei harrastaisikaan. Mieluisa urheiluharrastus antaa hänelle niiin paljon eväitä elämään!
Samaa mieltä. Ei joukkuelajeja jos aina joutuu ruinaamaan kyytiä kisamatkoille. Se on lapsesta noloa ja vie muilta vanhemmilta kohtuuttomasti aikaa tuoda ja viedä ja sumplia.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 12:34"]Kertokaa ihan tarkkaan missä välissä sitä aikaa jää jos treenit ma, ti, ke illat! Eritelkää ystävällisesti viikonpäivät ja karkeasti ottaen kellonajat. Kiitos!
Eri ihmisillä on hyvin eri käsitys siitä mikä on "riittävä aika" lapsen kanssa.
ap
[/quote]
Höpö höpö.
Jos lapsi haluaa harrastaa niin anna.
Viikonlopun pelimatkat hoitaa sitten etä?
No, onhan sillä vkonloppunakin treenejä, pelejä, leirejä yms. Ei se isäkään sitä lasta juuri näe omalla ajallaan. Miten tuo tilanne muuttuu ydinperheessä toiseksi? Meillä on lapsella 4x vkossa korista ja 4x vkossa futista, päälle turnaukset + leirit. Eli käytännössä joka arki näen lasta klo 16.30-17.30/18.00 välin ja sitten taas uudelleen klo 20.00/ 21.00 jälkeen hetken ennen nukkumaanmenoa. Vkonloppuisin turnaukset alkaa viimeistään klo 9 aamulla ja loppuu iltapäivällä klo 16/ 17 tienoilla, ovat useinmiten kaksipäiväisiä. Ja tämä siinä tapauksessa että turnaus on kotipaikkakunnalla, jos ei ole lapsi on pois pe-su ilta välin..
Kysy lapsen isältä josko saisitte sumplittua yhdessä aikatauluja...
Ei kai neljäsluokkalainen vietä äidin kanssa iltoja?
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 17:27"]24, hyvä näkökohta ihan, kiitos. Mutta teidän lapsenne on kylläkin kahdessa eri kilpaurheilulajissa mukana. Suoraan sanottuna minusta tuossa on toinen liikaa.
ap
[/quote]
No jos harrastaisi vaan yhtä, olisi edarissa, jossa treenit on 7x vkossa eli tilanne olisi yhdessäolon kannalta ihan sama. On muuten juurikin nelosen aloittavasta meilläkin kyse...
Nyt on kyse lapsen elämästä, ei sinun. Jos lapsi haluaa harrastaa, niin annat harrastaa. Meillä kannustetaan harrastamaan kaikkea mahdollista ja olemme itse mukana toiminnassa esimerkiksi toimitsijoina ja huoltajina.
Harjoitusmäärät ovat menneet ihan liiallisiksi. Jos kaikki illat menevät lapsella urheillessa ja urheilupaikalle siirtymisessä, missä välissä hän kehittää itseään monipuolisesti? Mitä järkeä noin intensiivisessä, yksipuolisessa harjoittelussa? Kolme iltaa viikossa menisi jos viikonloput olisivat vapaat.
En tosin ole ylipäänsäkään kilpaurheilusta pitävä tai sitä arvostava ihminen.
Ne jotka olivat sitä mieltä että oikein hyvin sujuu joukkueurheilu ap:n mainitsemassa tilanteessa, ette ole vastanneet?
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 17:33"]Ei joukkuelajeja autottomille. Kilpailut on viikonloppuisin ja missä sattuu. Meillä meni viikot sumpliessa matkoja ja viikonloput kisoissa, kun matkat oli sumplittu. Jos ei ole autoa, julkisilla ei aina pääse ja noloa lapselle ruinata aina muilta kyytiä. Meillä oli semitoimiva autorinki, paitsi aina joku oli kipeenä tai muuta menoa tai yleistä sähläystä.
[/quote]
Huvittuneena lueskelen näitä pullamössösukupolven kommentteja. Itse harrastin joukkuelajeja koko lapsuuteni, nuoruuteni ja osan aikuisiästä. Jo nappulaiässä oli päivänselvää, että kukaan ei mua harkkoihin tai peleihin roudaa, vaan itse oli jo E-juniori- ikäisenä fillarilla sinne mentävä, jos halusin harrastaa.
Tietysti vieraskielinen mentiin seuran järjestämällä tilausajobussilla, mutta ei se bussikaan tullut kotoa hakemaan, vaan lähtöpaikalle piti omin avuin mennä.
Yhtäkään joukkekavereistani en muista treeneihin tai peleihin kuskatun, vaan kaikki tuli paikalle omin avuin, osa kävellen, mutta valtaosa fillarilla. Yksikään ei kulkenut bussilla, vaikka pidempimatkalaiset tuli yli kymmenen kilometrin päästä.
up