Kaipaatteko te muut keski-ikäistyvät koskaan sitä aikaa

En kaipaa sitä aikaa enää. Olen 47 v ja edelleen olen tanssinut tunteja, viimeksi viime keväänä, kun on ollut mun mieluista musaa. Ja hyvin jaksan edelleen.Ja toisissa bileissä ystävämuusikko soitti kitaraa puoli neljään ja me laulettiin ja laulettiin. Kitaristin sormet olivat jo turvoksissa.

Ihanaa, kun lapset ovat jo isompia ja voi taas liikkua vapaammin.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 22:55"]

Se on ihan vain omasta päästä kiinni mitä (terve) ihminen voi tehdä. Kannattaa varmaan ihan muunkin jaksamisen takia harrastaa liikuntaa ja parantaa kuntoaan, jos ei edes tanssia enää jaksa vaikka ikää vasta nelisenkymmentä. Surullista, jos elämä ei ole vielä edes puolivälissä ja eletään tuollaisissa tunnelmissa ettei uskalleta/jakseta enää tehdä sitä mistä oikeasti nauttisi :(.

[/quote]

Just. Aina täällä luetaan tekstejä kuin piru raamattua ja väännetään ne sitten ihan päälaelleen. Mulla kylläkin on melko hyvä kunto edelleen, mutta monesta tekijästä johtuen en enää mihinkään yöelämään niinkään mene kun ei se vaan huvita, ja voisi tosiaan olla etten tanssisi enää aivan kuin se kaksikymppinen aamuyöhön saakka. Harrastan liikuntaa monta kertaa viikossa ja olen ikäisekseni timmi, jotta näin. Ja teen paljon muitakin asioita joista nautin, etä yksikään ei nyt tuossa osunut. aloittaja

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 22:55"]

Se on ihan vain omasta päästä kiinni mitä (terve) ihminen voi tehdä. Kannattaa varmaan ihan muunkin jaksamisen takia harrastaa liikuntaa ja parantaa kuntoaan, jos ei edes tanssia enää jaksa vaikka ikää vasta nelisenkymmentä. Surullista, jos elämä ei ole vielä edes puolivälissä ja eletään tuollaisissa tunnelmissa ettei uskalleta/jakseta enää tehdä sitä mistä oikeasti nauttisi :(.

[/quote] Eiköhän kyse ole juuri siitä, ettei siitä enää nauti.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 22:55"]

Se on ihan vain omasta päästä kiinni mitä (terve) ihminen voi tehdä. Kannattaa varmaan ihan muunkin jaksamisen takia harrastaa liikuntaa ja parantaa kuntoaan, jos ei edes tanssia enää jaksa vaikka ikää vasta nelisenkymmentä. Surullista, jos elämä ei ole vielä edes puolivälissä ja eletään tuollaisissa tunnelmissa ettei uskalleta/jakseta enää tehdä sitä mistä oikeasti nauttisi :(.

[/quote] Eiköhän kyse ole juuri siitä, ettei siitä enää nauti.

[/quote]

Aivan, olet asian ytimessä :) mutta kaikilta ei voi edellyttää ymmärrystä lukemaansa kohtaan, kun, no niin.

Pitäkää ihmiset nyt huoli niistä ystävyyssuhteistanne ettekä unohda täysin itseänne. Mä käyn ystävien kanssa festareilla, ollaan käyty aina. Siinä yksi todella tärkeänkokemus on se arjesta irroittautuminrn, tuntuu hetken aikaa että on vapaa vailla siteitä. Mä olen käynyt festareilla raskaana kuin ihan vauvavuonnakin.

Musiikki ja se tunnelma vie minut ainakin mukanaan, on vain ihanaa olla musiikissa ja laulaa yhtenä massana ja kokea me tunteet ja juuri kuin se tietty hetki on juuri se hetki, siitä saa ihan valtavasti energiaa. Ja se tunne kun saa jakaa nämä kokemukset ystävien kanssa.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 22:16"]

Hmm, olen 40 ja teen tuota pari krt vuodessa. Miksi vain kaivata?

[/quote]42-vuotiaana osaa valita menonsa, ja kivemmaksi vaan käy. Kun on vakisuhteessakin ei tarvitse vain notkua baarissa ja odottaa Hra Oikeaa.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 23:00"]

En kaipaa sitä aikaa enää. Olen 47 v ja edelleen olen tanssinut tunteja, viimeksi viime keväänä, kun on ollut mun mieluista musaa. Ja hyvin jaksan edelleen.Ja toisissa bileissä ystävämuusikko soitti kitaraa puoli neljään ja me laulettiin ja laulettiin. Kitaristin sormet olivat jo turvoksissa. Ihanaa, kun lapset ovat jo isompia ja voi taas liikkua vapaammin.

[/quote]Aivan. Käyn keikoilla enemmän kuin nuorena. Välillä on perhekin mukana. En olisi uskonut, keitä kaikkia olen päässyt näkemään.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 22:49"]Moni mainitsee tuon lapset syyksi miksei asia ole sama. ehkä se on salaisuus. Minulla ei ole lapsia, ehkä siksi voi niin vapautuneesti vieläkin bailata, ihan samalla fiiliksellä kuin nuorena.

t. 5 & 11
[/quote]

Nää. Olen 35 lapseton enkä innostu enää tanssilattialla. Pari tanssia riittää. Joku muu on syynä kuin lapsettomuus.

Kieltämättä. Nykyään jokaisella on niin kiire että vaikea sopia kaverien yhteistä menoa. Usein aloitettiin rankemmalla kädellä kotona eikä baariin meno ollut mitenkään välttämätöntä - silti ne illat olivat tosi hauskoja juomapeleineen ja muine teinijuttuineen.

Nykyään on niin tasaista.

Olen keski-ikäistynyt aikoja sitten, luulin ettei koskaan tule aikaa jolloin biletyshalu loppuu, oli vuosia lasten syntymän jälkeen jolloin luonnollisesti jäikin vähemmälle, mahdollisuutta ulkonakäymiseen oli harvoin. Nyt ihanaa mutta toisaalta kummastuttavakin huomata ettei enää kiinnosta kuin satunnaisesti, lähinnä tavatessa vanhoja ystäviä voi vanha bilehirmu nostaa päätään ja sitten tanssitaankin pilkkuun.

En kaipaa. Tiedän tunteen, mutta nykyisin se on vielä parempi :) Olen tosissani. Olen itsevarmempi ja riemu on ylimmillään, kun noita hetkiä tulee. En häpeä ja jaksan tanssia. Jalat vain paljaaksi ja hiukset vapaiksi.. Tanssin muuten välillä myös kotona. Nupit kaakkoon ja nauttimaan.