" kun savolainen sanoo jotain, niin vastuu jää kuuijalle" miten tulkitset tämän sanonnan??
olen kuullut että tulkitaan murteesta johtuen että ei saa sanoista selvää tai savoinen vastaa kysymykseen mutta ei sano asioita suoraan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savolaiset on kieroja, kai sä nyt sen tiesit.
Kyllä, Suomen kieroin kansa.
Olin kerran tilaamassa yhtä asiaa Savosta. Puolentoista tunnin puhelun jälkeen havaitsin etten ollut saanut yhtään suoraa vastausta kysymyksiini.
Laitoin sitten s-postia ja kirjallisesti ne käyttäytyy suht normaalisti ja asia saatiin hoidettua.
Ja tässä ei ole kyse mistään pahasta asiasta, se on vain umpikieroa huumoria, joka sana.
No voe tokkiisa. Tässähä on selkee viärinymmärrys, ku sinä tillailet vain yhtä asiata. Savolaene on kaappamies ja myypi kahta tai usseempata.
Yhen assien tähen kukkaan tännään viihtine enempääsä hyppelehtiä.
Vähintäänni kaks pittää suaha kaapaks.
Ens kerralla liene tajjuut miettivä tillauksias etukätteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu sanonta kuuluu: ”Kun savolainen puhuu niin vastuu siirtyy kuulijalle.” Viisauden takana lienee ajatus siitä että savolainen puhuu paljon ja ovelasti ilman että siinä suorastaan annetaan varsinaista vastausta ongelmaan tai kysymykseen. Puhujan peitellyllä sanomalla estetään se että jouduttaisiin myöhemmin vastuuseen puhumisista.
Tuskinpa siinä mitään noin laskelmoitua on, se on vain tapa puhua ja ilmaista asiansa. Jos ei ymmärrä vastausta, niin omapa on vikansa.
eli ei empatia kykyä ollenkaan
Mitte nää höpäjät? Ei tiällä oo mittään empuatteja. Muita puatteja on siittäe iestä. Niilläpä passoo liplutella Kallaveen pintoo ja ihmetellä mualiman mennoo.
Vierailija kirjoitti:
PPP voisi pyytää savolaisilta anteeksi niin kuin pyysi lappilaisiltakin.
Savossa kyllä ymmärretään huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savolaiset on kieroja, kai sä nyt sen tiesit.
Kyllä, Suomen kieroin kansa.
Olin kerran tilaamassa yhtä asiaa Savosta. Puolentoista tunnin puhelun jälkeen havaitsin etten ollut saanut yhtään suoraa vastausta kysymyksiini.
Laitoin sitten s-postia ja kirjallisesti ne käyttäytyy suht normaalisti ja asia saatiin hoidettua.
Ja tässä ei ole kyse mistään pahasta asiasta, se on vain umpikieroa huumoria, joka sana.
Voi ei... Tajusin nyt, että taisin itse olla puhelimessa aika savolainen yhdelle asiakkaalle tässä yhtenä päivänä. Ihmettelin jo puhelimessa, kun tämä varmisteli samaa asiaa jo kolmatta kertaa. Kyllähän tuo lopettaessaan sit ihan tyytyväiseltä vaikutti, vaikka yhteenkään kysymykseen en tainnu suoraan vastata. Pitää yrittää skarpata...
No näin savolaisena en kyllä ole mitään epäselvyyttä ikinä kokenut. Ikinä ei ole tarvinnut arvuutella tai tunnustella. Onko mitään konkreettista esimerkkiä antaa?
Tuskin tekään kahvittelupyyntöön alatte kalentereita kaivella ja mätsäillä vapaa-aikoja, vaan toteatte katselevanne asiaa ja otatte sitten yhteyttä kun sopii.
Se kannustaa kriittiseen ajatteluun. Syytä olisi ajatella kriittisesti myös muiden kuin savolaisten juttuja.
Savon murteella on mahdollista puhua ihan täyttä asiaakin. Sinun pitää vaan osata ajatella kriittisesti, jotta huomaat, milloin se savolainen puhuu asiaa ja milloin asian viertä.
Savolainen ei saata haluta paljastaa aina mielipiteitään. Savolaiselta ei saa myöskään väkisin yrittää kaivaa niitä mielipiteitä. Hän kyllä kertoo jos kertoo. Tai ilmaisee ne muuten.
Savolaiset sopivat hyvin ulkomaille töihin ja asumaan, koska eivät ole töksähteleviä, mutta ovat kuitenkin riittävän vilkkaita olemaan ulkomaalaisten parissa ja ovat elementissään kun saavat esittää maailmanmiehiä ja -naisia. :))
Savolaista ei myöskään loukkaa savolaisjutut ja -vitsit. Päinvastoin. Savolainen on hyvillään, kun hänestä puhutaan. On vain kiva saada huomiota. Siksi savolaisilta ei tarvitse pyydellä anteeksi ikivanhoja telkkariohjelmia, joissa on savolaisvitsejä tai joissa joku esittää savolaista.
He nauravat itsekin niille.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tulee väärinkäsityksiä muualta kotoisin olevien kanssa, kun ei vastaus mene perille ja kuulija kokee, etten vastaa ollenkaan. Varsinkin yksi tapailumiekkonen oli sellainen, joka meinas välillä hermostua, kun esim kysyi haluanko tavata viikonloppuna tai haluanko mennä syömään. Ja ite luontevasti vastasin, että: "no voijaan myö nähä" tai " no voijaan myö mennä" . Ja sit se rupes inttämään, että ei hän kysyny, että voinko vaan että HALUANKO. Mihin minä tietysti ihan huuli pyöreenä, että "no kyllä me mun puolesta voidaan... ".
Hänen mielestä en vastannut ollenkaan kysymykseensä ja omasta mielestäni taas vastasin. Itselleni kun tuo "voijaan" tarkoittaa sitä samaa kuin "haluan".
Mulla on myös ollut ongelmia tän "oman haluni" ilmaisemisen kanssa.
Mielestäni olen hyvinkin selkeä ja suora, ettei mielipiteestä no voi erehtyä, mutta muutaman kerran hermostutti kun "sinä et ikinä suoraan sano mitä sinä haluat kun aina saa kaivaa!!" 😕
Mutta joo. Ehkä jos kysytään "nähdäänkö tänään", niin voisihan sitä opetella sanomaan vaan kyllä tai ei, eikä "noooooo, emmie tiijä, voishan tuota sitä kaet".
Tosin mulla on kaveri, joka vetää vielä enemmän mutkien kanssa ja meinaa itselläkin mennä hermo kun ei saa suoraa vastausta millään, enkö voi ikinä tietää mitä nyt tarkoittaa ja meinaa.
Emmie tahallaan!
Mä luulen, että tuo kiertely ja kaartelu on enempi miesten ogelma tai piirre. Naiset on yleensä ihan normaaleja ja jopa ihan suorasanaisiakin Savossa. Tai ainakin näin puolisavolaisen näkökulmasta.
Se voi tarkoittaa jotakin tai ei tarkoita. Savon murteeksi käännettynä.
Niin toisaalta ehkä joo tai miten sen nyt ottaa
Vierailija kirjoitti:
No näin savolaisena en kyllä ole mitään epäselvyyttä ikinä kokenut. Ikinä ei ole tarvinnut arvuutella tai tunnustella. Onko mitään konkreettista esimerkkiä antaa?
Nyt ei tule oikein esimerkkiä mieleen, mutta uskon, että tämä johtuu siitä, että olet pienestä asti kuunnellut sitä kiertelyä ja kaartelua, ja olet oppinut tekemään tulkintasi äänenpainoista, mikroilmeistä tai mikä se savolaisen kommunikaation salaisuus sitten onkaan. Muut on tottuneet siihen, että sanoilla sanotaan suorempaan, eikä vastaava herkkyys ole kehittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tulee väärinkäsityksiä muualta kotoisin olevien kanssa, kun ei vastaus mene perille ja kuulija kokee, etten vastaa ollenkaan. Varsinkin yksi tapailumiekkonen oli sellainen, joka meinas välillä hermostua, kun esim kysyi haluanko tavata viikonloppuna tai haluanko mennä syömään. Ja ite luontevasti vastasin, että: "no voijaan myö nähä" tai " no voijaan myö mennä" . Ja sit se rupes inttämään, että ei hän kysyny, että voinko vaan että HALUANKO. Mihin minä tietysti ihan huuli pyöreenä, että "no kyllä me mun puolesta voidaan... ".
Hänen mielestä en vastannut ollenkaan kysymykseensä ja omasta mielestäni taas vastasin. Itselleni kun tuo "voijaan" tarkoittaa sitä samaa kuin "haluan".Mulla on myös ollut ongelmia tän "oman haluni" ilmaisemisen kanssa.
Mielestäni olen hyvinkin selkeä ja suora, ettei mielipiteestä no voi erehtyä, mutta muutaman kerran hermostutti kun "sinä et ikinä suoraan sano mitä sinä haluat kun aina saa kaivaa!!" 😕
Mutta joo. Ehkä jos kysytään "nähdäänkö tänään", niin voisihan sitä opetella sanomaan vaan kyllä tai ei, eikä "noooooo, emmie tiijä, voishan tuota sitä kaet".Tosin mulla on kaveri, joka vetää vielä enemmän mutkien kanssa ja meinaa itselläkin mennä hermo kun ei saa suoraa vastausta millään, enkö voi ikinä tietää mitä nyt tarkoittaa ja meinaa.
Emmie tahallaan!
"niiin, no voishan tuota" tulee itekin käytettyä aika paljon, kun kysytään mukaan jonnekin tai haluanko jotain. En tiiä miltä tuo kuulostaa ei-savolaisen korviin, mutta mun mielestä ihan kelpo vastaus, ja asiahan siitäkin tulee esille.
Kysyin savolaiselta kaverilta, käykö hänelle kahviin kauramaito kun meillä oli lehmänmaito loppu.
”No juopi kai sitä sitäkii”, tämä vastasi.
Olin sen verran tutustunut savolaiseen mielenmaisemaan, että tajusin ettei kauramaito häntä miellyttänyt lainkaan mutta hän oli liian kohtelias sanoakseen asian suoraan.
Oliskos noin, vai aivan päin vastoin?
Taidat olla hämäläinen