Päästiin vauvan kanssa kotiin ja isovanhemmat(mieheni vanhemmat) jotka asuu vajaan kilometrin päässä toi ruokaa meille.

Onnea vauvasta ja ihanaa kun on isovanhemmat jotka välittää :) 

Kuulostaa ihanalta. Appivanhemmat toivat leivonnaisia, mutta ruoka olisi ollut vielä parempi, koska itse en ehtinyt/jaksanut silloin laittaa mitään erikoista.

Eikö mies osaa kokata?

Rotinat. Minunkin appivanhemmat ja vanhempani toivat viikon ruuat ja leivonnaiset. Koti oli viimeisen päälle siivottu ja olivat maksaneet siivouksen ja kaunis kukkakimppu odotti pöydällä.

Tosin, muistavat usein ruualla, kun appi on loistava kokki ja anoppi leipoja.

Kyllä meille rotinoita tuotiin, kuten suvussa on tapana. Oli ihanaa.

Av:lta olen kuitenkin oppinut, että tuollainen vauvaperheeseen tunkeminen on väärin ja ruoan laitto ilkeä vihjaus, että miniä on surkea äiti ja vaimo, joka ei pysty edes perhettään ruokkimaan. Isovanhemmat pysyköön poissa vähintäänkin ristiäisiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Muualla maailmassa normaalia huolehtia, hoivata ja hemmotella vastasynnyttänyttä äitiä ja vauvaa. 

Suomi on kova paikka arvoiltaan, jossa naisen pitää pystyä suorittamaan ja olemaan kykenevä suoraan synnytyssalista, edes sairaalassa ei hoivata, vrt. stoori taiwanilaisen synnytyskokemuksista versus miten heillä.

Toivoisi että edes isä tulisivat vastaan ja hemmottelisivat, olisi ruoka valmiina, kukat, puhdas koti. Muualla nämä ovat ihan perusasioita.

Muualla on tosin kotiapua normaalisti tai iso perhe jossa on nuorempia siskoja, serkkuja iso liuta auttamassa ja tukemassa.

Minulle anoppi toi hyvaa ruokaa sairaalaan "kun eihan sairaalassa osata edes keittaa". Kun paasin kotiin han oli palkannut vauvanhoitajan lapsenlapselleen. Tama ei kylla tapahtunut Suomessa. Hyvana pidettiin.