kohta 8kk poika valvotti koko viime yön...

..että muillakin valvotaan,paitsi et meillä tätä on kestäny jo 8kk(poika siis nyt 8kk...)alussa söi 1,5h välein,nukku vieressä tissillä,siinähän se virhe jo tietty tuli.koko aikana on nukkunu YHDEN KERRAN 6h putkeen...senkin 20-02 jolloin ite ei vielä kerenny nukkuun nukkuun(esikoinen 3v) .alkaa pikkuhiljaa usko loppumaan et mitä tehdä...yöt on itellä 1h-2h pätkiä,vaikka vaihdellaa miehen kans.unikoulua yritettiin mut se meni höpöksi kun sairastuttiin.pari viikkoo oli ilman yötissiä mut sit oli pakko ottaa viereen ku ei nukkumisesta ullu senkään vertaa noiden viikkojen aikana,ja nyt sit viime yönki oli vaa tissillä,masentavaa ku ite ni heikko et anto periksi!!!varsinainen vuodatus...mut tuntuu ettei kukaan ymmärrä miten rankkaa tää on.yö unien merkityksen tajuaa vasta kun ne on menettäny....

Meilläkin samantapaista meininkiä, tyttö nyt lähes 9 kk. Noin 4 kk:n ikäisenä alkoi nukkua kokonaisia öitä (n. klo 22-07), mutta se autuus loppui noin puolentoista kuukauden kuluttua... Nyt mennään nukkumaan n. klo 21, herätään n. klo 23 ja nukahdetaan (toivottavasti) uudelleen. Tämän jälkeen yritetään tietysti mennä itse nukkumaan. Tyttö herää sitten vaihtelevasti pitkin yötä, olen lopettanut kertojen laskemisen ja kellon katsomisen...



Tyttö on " muuttanut" myös meidän sänkyymme nukkumaan, alkuillasta saattaa nukkua omassa sängyssään, mutta yöllä on helpompaa pitää hänet vieressä, kun herää niin monta kertaa. Niin, mainittakoon vielä, että nukahtaa siis vain rinnalle. Olemme joitakin kertoja yrittäneet jonkinsortin unikoulua, mutta se on mennyt ihan plörinäksi. Tyttö huutaa kuin syötävä, jos tissiä ei ala kuulua... Jos aikoo itse saada edes jonkin verran unta, on parasta pitää neiti vieressä ja tissi saatavilla.



Tuntuu turhauttavalta lukea ohjeita unikoulusta, ne kuulostavat lehdestä tms. luettuna niin yksinkertaisilta ja toimivilta... Todellisuus tuntuu olevan ihan muuta. Tai sitten olen vain poikkeuksellisen heikko luonne, kun en kestä kuunnella korvia särkevää huutoa kovin pitkään.



Tyttö ei myöskään huoli tuttia (ei ole missään vaiheessa huolinut) ja minä olen ilmiselvästikin hänen tuttinsa. Viime neuvolakäynnillä terkka kysyikin, kuinka kauan olen ajatellut toimia tytön tuttina. Mitenpä tuohon pitäisi vastata... Mummo (äitini) on sitä mieltä, että tyttö " pompottaa" meitä ja joka puolelta saa kuulla kommentteja siitä, ettei tuon ikäinen enää tarvitse yösyöttöjä (tiedetään, tiedetään).



Tulipas pitkä sepustus... No, jaksamista teille kaikille, joilla on " yöhulinaa" (ja mahdollisesti vielä useampia lapsia, huh huh...). Meillä taitaa asiat olla vielä kohtalaisen hyvin, kun saa nukkua joskus jopa kolme-neljä tuntia putkeen...

Onko lapsi tähän asti nukkunut hyvin vai onko heräilyä tapahtunut jo aiemminkin? Tuli vaan mieleeni kun kerroit että on kova yskä. Suosittelisin tarkistuttamaan kuitenkin varmuuden vuoksi korvat ettei valvominen johdu korvatulehduksesta. Meillä neiti 7kk heräili yhden yön ½-1 tunnin välein (normaalisti nukkuu yönsä), heräsi aina itkemään, mutta nukahti kuitenki uudelleen. Korvatulehdus oli taustalla (tukkoisuutta oli kestänyt jo viikon verran.) Nyt korvat parantuneet ja uni maistuu...

Minä kyllä ymmärrän! Itsellänikin poika 8 kk ja varsinainen tissitakiainen, ei ole ikinä vielä nukkunut koko yötä.. pisin yhtäjaksoinen uni taitaa olla 5 h. Yritin yksi ilta aloitella tassuttelu-unikoulua mutta luovutin heti alkuunsa kun poika huusi niin hysteerisesti että pelkäsin hänen tukehtuvan.



Virheen taisin tehdä jo heti alussa kun poika heräili yöllä syömään niin otin hänet sänkyyn viereeni ja nukahdin itse. Joten poika on heti pienestä pitäen tottunut rauhoittumaan + nukahtamaan vain tissille. Silloin alussa sain hyvin nukuttua vaikka poika oli vieressä tissillä mutta nyt en enää pysty. On tullut hampaita yms jonka takia yöt muuttuneet entistä levottomimmiksi. Jatkuva heräily on johtanut omiin univaikeuksiin. En saa enää illalla kunnolla unenpäästä kiinni ja kun se vihdoin tapahtuu niin eiköhän se poika taas herää, huoh..



Että pikkasen välillä tuppaa väsyttämään..

..meillakin molemmilla lapsilla tuo 7-8 kk:n iassa nukkuminen on mennyt ihan pipariksi (ykkosella oli tosin huonoa jo synnytyslaitokselta lahtien mutta siina 7 kk kohdalla meno meni ihan hervottomaksi), nyt jopa talla ennen hienosti nukkuneella kakkosella. Luulen etta siina on monta osatekijaa, hampaat varmaan mutta myos se etta lapsi kehittyy juuri tassa iassa kovasti, yleensa lahtee liikkeelle, oppii istumaan jne. ja alkaa myos vierastaa kunnolla, eroahdistustakin alkaa nakya, ja muutenkin alkaa jotenkin tajuta olevansa erillinen ihminen. Kun niin paljon tapahtuu kerralla pienessa paassa niin ei ole ihmekaan jos yot menee ranttaliksi. Toisaalta vanhemmille aivan kamalaa aikaa, taytyy vaan yrittaa selvita jotenkin siita hengissa, kylla paremmat ajat viela koittavat (toivon niin, koska meillakin juuri tama vaihe paalla). Tsemppia.

Mutta kyllä se menee ohi, jos ei syynä ole allergiat tai muu sairastelu. Esikoinen(nyt 4v) nukahti aina vaan tissille ja nukkui vieressä, yötissistä aloin vierottaa 1,5-vuotiaana tosissani, mutta niin vaan oppi jossain vaiheessa itse nukahtamaankin illalla ja nukkuu yöt läpi. Iltarutiinit on, mutta varsinaista nukutusta ei tarvita. :)



Jos vauva nukkuu vieressä, koita huolehtia itsellesi hyvä asento (hyvä tyyny!) ja koita ajatella että näin on hyvä ja rentoudut. Jos mietit koko ajan miten saat vauvan pois vierestäsi, et taatusti nuku yhtään.

että muillakin on samanlaista. Meidän 7 kk tyttö kanssa nukkui jossain vaiheessa (tosin hyvin lyhyessä vaiheessa) jopa 8 tuntia yhteen menoon, kunnes tuli nuha ja nyt flunssan parannuttua heräilee edelleen vähintään parin tunnin välein. Tassuttelua koitettiin ja nuo aiemmat pitkät unet olikin sen ansiota, nyt kun yritettiin uudellee niin ei tule yhtään mitään. Viereen en haluaisi ottaa kun herkkäunisena en saa sitten itse nukuttua. Nyt koitan niin, että pinnasänky on meidän sängyssä kiinni laita laskettuna, jotta saan taputeltua ja siliteltyä pientä kitisijää itse makuuasennosta.



Väsymys alkaa olla nyt niin kamala, etten uskalla juuri ajella autolla, kun olen ihan muissa maailmoissa. Samoin 4 v esikoinen saa ihan älyttömästi tarpeetonta huutamista ja tiuskimista, kun en jaksaisi yhtään mitään ylimääräistä.



Mulla on edessä kahden kuukauden kuluttua paluu työhön ja 35 km matka pitäisi taittaa omalla autolla pilkkopimeällä tiellä ja hirvittää ihan älyttömästi jo etukäteen kuinka siinä käy.



jaksamista muille väsyneille, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa :)

on aivan pakko ihmetellä, että miten te jaksatte? Mä olen saanut 5kk jälkeen vauvan nukkumaan 12h yöunia ja nyt kun yskä on sitä valvottanut (ikää nyt 8kk) niin on ollut ihan hirveetä herätä monia kertoja yössä. Ehkä olen tottunut liian hyvään. Poika opetettiin nukkumaan heti omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen eli kokonaiset yöt iltavellin avulla oli aika itsestään selvyys.

Nyt kun luen teidän tekstejä niin hattua pitää nostaa. Miten ihmeessä olette osa jaksaneet 8kk heräillä öisin? Mä en ainakaan ois enempi kun sen 5kk jaksanut, siihenkin asti tartti herätä vaan kerta pari yössä, Vai onkohan naisen elimistö ohjelmoitu niin, että vauvan takia vaan jaksaa? Minua pelottaa teidän puolesta että vauva-aika vierähtää väsyneenä ja kun lapsi on isompi ja saatte vihdosta viimein nukkua, niin vauva-ajasta ei enää muista mitään koska oli koko ajan niin väsynyt.

Kannattaa kokeilla unikoulua (kun kyse ei ole kipeästä lapsesta) Kuulemma parissa yössä jo helpottaa. Sen pari yötä kun jaksaa huutoa kuunnella niin lapsi oppii. Laittaa vaan sitkeästi tuttia suuhun ja silittelee päät ja poistuu paikalta.

Kannattaa kokeilla unikoulua (kun kyse ei ole kipeästä lapsesta) Kuulemma parissa yössä jo helpottaa. Sen pari yötä kun jaksaa huutoa kuunnella niin lapsi oppii. Laittaa vaan sitkeästi tuttia suuhun ja silittelee päät ja poistuu paikalta.

[/quote]

Uh, etkö ymmärrä, että näin vauva oppii vaan sen, että yksin täytyy pärjätä? Mikä ei ole hyvä juttu. Jos haluaa unikoulua pitää, niin missään nimessä ei lasta saa jättää yksin. Kannattaa ihan lukea vähän lapsipsykologiaa, niin ymmärtää kuinka tärkeää on, että lapsen viesteihin vastataan eikä häntä jätetä yksin. Alle vuoden vanhalle ei ylipäätään pitäisi pitää mitään itku-unikoulua.



Vauvoille aiheuttaa helposti heräilyä jotkut ruoka-aineet ja vilkas päivä voi heijastua levottomuutena öisin, hampaat voivat valvottaa, uusia taitoja kerrataan unissa, jne. Vanhempana en voi tietää puhumattoman lapsen itkun merkitystä aina ja missään nimessä en katso voivani sanoa toisen ihmisen itkua turhaksi.

Poika 8,5kk,joka myös oli tottunut nukahtamaan rinnalle. Ei koskaan suostunut juomaan tuttipullosta tai imemään tuttia (samanlainen kuin siskonsa).



4kk alkoi nukkumaan 10h yöunet. tätä juhlaa kesti 2kk ja sitten alkoi yötissittely uudelleen. asia paheni sitä myöden kun poika alkoi ryömimään ja puskemaan hampaita.



8kk neuvolassa terkka sanoi, että nyt vaan siskon kanssa samaan huoneeseen nukkumaan(tai omaan huoneeseen),niin katotaan mitä käy...



KYLLÄ, pari yötä siinä meni isiltä peppua tärisyttäessä,mutta tissiä ei tippunut(jo senkin takia,että poika alkanut pureskelemaan). Nyt on mennyt vajaa viikko ja poika nukkuu yönsä heräilemättä. Samaan syssyyn oppi nukahtamaan ilman tissiä,eikä siis vaadi sitä päikkäreillekään mentäessä!!!! Sinne vaan sänkyyn,vähän aikaa siellä ähisee,ei itke, ja nukahtaa!!!!!!!

vein pojan lääkärille heti samana päivänä ku olin tänne vuodattanu väsymystä..

Eli korvatulehdushan sieltä löyty ja kuuri päälle. Nyt on poika tervehtynyt niin että nukkuu taas sen 10-12h yössä.





Joo siis poika on nukkunut 7vk ikäisestä täydet yöt ettei heränny vasta ku aamulla.. Eli ei ollu todellakaan tuttua tommonen valvominen!

Eli nostan myös hattua semmosille jotka on joutunu alusta asti valvomaan öitä, nyt osaan edes laidasta kuvitella että se on rankkaa.

onneksi löytyi muitakin.

olin jo menettämässä järkeäni kun joka paikassa hehkutetaan kuinka vauvat on nukkunut jo 2kk iästä täysiä öitä.



se ei todellakaan auta, että itsensä loppuun valvoneelle ihmiselle hoetaan että " kuinka sä jaksat ??? mä en olis jaksanu, onneks meillä onki helppo vauva.."

seuraavaa joka näin minulle toteaa, voisin jo pätkäistä päin näköä.... no ei kai ;)



meillä pian 8kk vauva on koko pienen ikänsä heräillyt väh. 3 tunnin välein yöllä. vain tissi auttaa itkuun, tutista raivostutaan ja karjuminen vie jo valmiiksi väsyneeltä äidiltä kaikki voimat alkaa pitämään mitään unikoulua.

minullakin on loppujen lopuksi pitkä pinna, mutta ennemmin olen vain imettänyt 3min kuin hyssyttänyt ½tuntia punaisena karjuvaa lasta ( joka on aina herännyt n. 10 min päästä uudestaan jos ei tahtomaansa ole saanut, eli sitä rintaa.)

tassuttelua on koitettu ja ei ole onnistunut kun on alkanut isäntäkin karjua lapsen huudon päälle että anna nyt jo sitä tissiä kun ei se huuto muuten lopu . (3-vuorotyö ja huonot hermot)



täytyy vain toivoa että tämä heräily loppuu viimeistään sitten kun imetyksen lopetan...

ei vain yhtään huvita ensi viikon neuvolassa alkaa selittelemään taas kerran että miksi olen " opettanut" lapsen saamaan aina rintaa yöllä..



edes yhden heräämiskerran öitä odotellessa... voimia niille joilla samoin.

Ja nukutut yöt saa laskea yhden käden sormilla. 8kk iässä oli pahimmat yöhulinat, herätyksiä yli kymmenen/yö.

Viime yön nukkui, kolme edellistä valvoi. Töissä pandamainen olo :/

lucretia85:

täytyy vain toivoa että tämä heräily loppuu viimeistään sitten kun imetyksen lopetan...

ei vain yhtään huvita ensi viikon neuvolassa alkaa selittelemään taas kerran että miksi olen " opettanut" lapsen saamaan aina rintaa yöllä..

Minuakin hirvittää mennä neuvolaan (onneksi vasta n. kuukauden kuluttua seuraava), tuon seuraavan käyntikerran tarkoituksena kun on ottaa tilannekatsaus siihen, kuinka yöt nukutaan ja olenko onnistunut vähentämään imetystä (myös päivisin, kuten jostain käsittämättömästä syystä suositeltiin tekemään...). Pitäisiköhän vaan valehdella pokkana, että juu, paremmin nukutaan, enkä imetäkään enää kuin aamulla ja illalla...

on se ihmeellistä että hoetaan lapsentahtisesta imetyksestä ja sitten kun annat lapselle rintaa kun tämä haluaa, saat kuulla neuvolasta tämän tyylistä; " tyrkytätkö sä sitä rintaa sille? " , " oletsä ihan varma että sä vielä imetät...ettet vaan antas korviketta...ku painaa nii paljon..."

ööö...olenko ihan varma että imetän....? huh huh.



ja tosiaan tuosta yösyömisestä tiedän tulevan yhtä sydämellisiä kommentteja..

lucretia85:

on se ihmeellistä että hoetaan lapsentahtisesta imetyksestä ja sitten kun annat lapselle rintaa kun tämä haluaa, saat kuulla neuvolasta tämän tyylistä; " tyrkytätkö sä sitä rintaa sille? " , " oletsä ihan varma että sä vielä imetät...ettet vaan antas korviketta...ku painaa nii paljon..."

ööö...olenko ihan varma että imetän....? huh huh.

ja tosiaan tuosta yösyömisestä tiedän tulevan yhtä sydämellisiä kommentteja..

Näin juuri... Tai sitten painaa jonkun tädin mielestä liian vähän ja pitäisi lorotella ruokaöljyä ruokaan (vaikka kasvukäyrä on ihan normaali). Nämä kokemukset siis ruotsalaisesta neuvolasta. Soitin varmuuden vuoksi myös suomalaiseen " omaan" neuvolaan ja siellä tarkistivat kasvukäyrän, oli ihan ok ja kehotettiin imettämään ihan normaaliin tapaan...

No ilmeisesti eri kirjoissa ja koulutuksissa tuo asia neuvotaan toisin. Ei vauva siitä vahingoitu jos pikkasen inisee itseksensä. Eri asia on huudattaa lasta...siitä en usko olevan iloa. Mutta niin kuin kirjoituksessani luki: tuttia suuhun, pään silitys ja pois. Tämä siis tarkoittaa tietysti, että tutti hiljentää vauvan. En minä ainakaan näe kauheasti hyötyä siinä että opetat vauvan siihen, että hänen vieressään on aina istuttava nukahtamiseen asti. siinä saat sitten istua vielä vuosienkin päästä. Nukkumaan menosta ei pidä tehdä mitään showta ja inhottavaa asiaa. Vaan on mukava mennä omaan sänkyyn ja nukahtaa omassa rauhassa. Jos jää aina vauvan viereen nukahtamiseen asti, niin vauvahan luulee, että siinä paikassa on jotain pahaa ja pelottavaa kun äiti ei jätä sinne yksin vaan valvoo vieressä. Mitä luonnollisemmin asiat hoitaa sen parempi. Vauva vaistoaa liian suunnitelmallisuuden.

on meitä siis näköjään muitakin unettomia. Meidän 8kk poika heti ensimmäisestä yöstään alkaen heräillyt jatkuvasti. En ole 8-kuukauteen nukkunut kuin pari kertaa viisi tuntia putkeen. Tällästä univelan määrää ei voi todellakaan kukaan muu kuin saman kokenut ymmärtää.



Elämä menee oikeasti aika aakkosiin valvomisen kanssa. Kaikki mahdollinen öiden tasaamiseksi on tehty, mutta heräily jatkuu edelleen. On se rankaa oikeasti ihan kuolleena herätä yöllä väh. 4-5 kertaa.



Itsellä tuntuu että just nyt on tullut henkilökohtainen jaksamisraja täyteen. Tunnistan itsessäni jo selviä uupumuksen oireita, minkä vuoksi nyt on alettu " rankalla kädellä" toimia perheessä myös äidin hyvinvointia ajatellen. Kun kärsii 24h päänäsrystä, huonosta olosta ilman unia 8 kk, alkaa seuraukset jo olla väistämättömiä.



Vinkkinä muille valvojille: Olkaa välillä itsekkäitä. Laittakaa mies valvomaan (tai muu sukulainen), ottakaa aikaa itselle! Muuten ei lapsen ja valvomisen kanssa jaksa.



En tiedä milloin yöt paranee, en enää jaksa odottaa sen tapahtumista. On alettava panostaa nyt omaan jaksamiseen, muuten koko perhe kärsii.



Voimia kaikille rankkaa valvomista kokeville!

Sama kohtalo täälläkin, 8kk takana eriasteista valvomista, Kerran on nukuttu huimat 6h tuntia putkeen kokoaikana ja välillä on ollut tosi hurjaa menoa, tyyliin tunnin välien tissillä(5kk).. Silloin meinas jo usko loppua! NYt taas mennään päivä kerrallaan, joka ilta kyl mieles häivähtää et josko tänä yönä jo ihme tapahtuis, mutta ei vaan viel. Meilkii heräillää n. 3h tunnin välein tai ainakin sillon tissitän uneen, aiemmin jos herää ni koetan vaa taputella/ pitää kätää niin tukevasti päällä et uuvahtais takasii uneen. Vähän kans jännään sitä neuvolakäyntiä, kun siel jaksetaan kans aina päivitellä ettei nukuta öitä.. Luulen et meil taas vilkastuu vaan tästä, toi liikkumaanlähtö oikein kunnolla alkaa.. toivon kyl et lähinnä rauhottais, mut mitä oon lueskellu, ni sitte alkaa se seisoskelu sängyssä huoh...

Meidän esikoinen on vajaat 3,5-vuotias ja hänen odotusaikanaan alkoi mun pätkäunet (kun loppuraskaudessa vaivasi selkäsärky ja pissatti koko ajan). Alle 3 kk iässä poika heräsi vauvoille tyypilliseen tapaan n. 3 h välein syömään. Eka pätkä saattoi olla joskus 4 h, mutta itse en koskaan ehtinyt pojan kanssa samaan aikaan nukkumaan (joo, oma vika), joten oma unipätkä kesti n. 2 h (pojan yöimetys + kakkavaipan vaihto vei 45 min ja sen jälkeen mulla kesti hetken ennen kuin nukahdin uudestaan). 3 kk ikäisenä poika nukkui 3 viikkoa klo 22-07/08, joten silloin mäkin sain yleensä yöt hyvin nukuttua (välillä kyllä öisin heräilin, vaikka poika ei herännytkään). 3 kk + 3 viikon iässä alkoi sitten yöhuudot, joita kesti viime vuoden loppuun asti eli poika oli jo yli 2,5-v ennen kuin alkoi nukkua yöt heräämättä!



Koko ton 3 kk - 2,5 v ajan poika heräsi 3-10 krt/yö, vaikka yösyötöt lopetettiin 6 kk iässä ja imetys kokonaan loppui 1 v 5 kk iässä. Joskus poika nukahti samantien itsekseen uudestaan (odotin aina, jos poika nukahtaisi itsekseen), mutta yleensä huusi jo ennen heräämistään ja välillä huuto jatkui ja jatkui, vaikka mitä oltais tehty. Lääkärissä käytettiin poikaa lukuisia kertoja, mutta mitään syytä noille yöhuudoille ei löydetty. Myös allergioita tutkittiin, mutta ei löytynyt niitäkään. Pahimmillaan noi heräilyt oli just joskus 8-10 kk iässä, jolloin poika heräsi usean kuukauden ajan tunninkin välein melkein joka yö. Silloin olin kyllä aika hajalla. Osasyy tohon heräilyyn oli silloin tutti, koska poika ei laittanut sitä öisin itse suuhun, vaikka sänky olisi ollut täynnä tutteja. Olisi pitänyt silloin vain luopua koko tutista, mutta ne kerrat kun kokeiltiin, ettei anneta tuttia, poika huusi kuin hinaaja monta tuntia. Asuimme silloin kaksiossa, missä pojan pinnasänky ei mahtunut muualle kuin meidän makkariin, joten en tiedä, olisiko se auttanut, että poika nukkuisi toisessa huoneessa.



Kun poika sitten jostain kumman syystä alkoi nukkua yöt heräämättä 2,5-vuotiaana, odotin jo toista lastamme ja heräsin yössä monta kertaa vessaan, suonenvetoon tms. Sitten syntyi tyttömme, joka on onneksi ollut parempi nukkumaan kuin veljensä. Ekat pari kuukautta tyttö joko söi 3 h välein öisin tai pari kertaa viikossa valvoi ja kitisi yöllä 1-2 h. Myös aamuyöt tyttö nukkui niin levottomasti, että mä yleensä valvoin silloin. Nyt tyttö on 7,5 kk ja syö rintaa yöllä 1-2 krt ja sen lisäksi herää 1-2 krt seisomaan pinnasängyn laitaa vasten. Viime yönä heräsi vain kerran syömään (klo 6), joten oli ihan super-hyvä yö. Mulle nimittäin 3 heräilykertaakin yössä tuntuu ihan luksukselta, jos muistelen niitä esikoisen heräämiskertoja tässä iässä. Ainoa huono juttu noissa kuopuksen yöunissa on tällä hetkellä se, että useana yönä tyttö on huutanut suoraa huutoa 1-2 h, vaikka ei pitäisi olla korvissa mitään (käytiin just vähän aikaa sitten lääkärissä). Luulen, että noi huutamiset johtuu ihan vain tosta liikkumisesta ja tyttö itkee päivisinkin koko ajan mun perään, niin ilmeisesti sitten myös öisin.



Meillä mies kyllä osallistuu noihin yöhulinoihin, mutta vaikka nukkuisin itse olohuoneessa korvatulpat korvissa, herään itkuun silti. Kunhan imetys loppuu, saavat molemmat lapset kyllä käydä säännöllisesti yökylässä jollain kaverilla tms. Itse olen nukkunut tämän 3,5 v aikana alle 5 kertaa koko yön heräämättä... En kyllä tiedä, miten olen kestänyt, mutta ei tässä muita vaihtoehtoja ole.