Auttakaa! Hormonitko syynä, pelkään jättäväni mieheni

Onko sinulla vaihdevuosioireita?

Jos vain voisinkin laittaa tämän tunteiden sekamelskan syrjään ja katsoa rauhassa eteenpäin onko tilanteessa mitään todellista (eli että mies ei enää halua olla kanssani tms) mutta sekopäisenä näen vain jokaisen sanan ja sanattomuuden todistusaineistona peloilleni. Hetken kuluttua tunne on taas ohi ja en ymmärrä miksi ajattelen miehestä pahaa. Pelkään oikeasti uhkaavani häntä erolla huonona hetkenäni, mikä ihme minua vaivaa? Tämä on todella pelottavaa. Kuinka kauan ihminen voi ylipäänsä selvitä 3-4 tunnin yöunilla järjissään? Pelkään sekoavani täysin, itkettää ja ahdistaa niin vietävästi.

Kumma kyllä, sain viimeyönä nukuttua paremmin. Tänään en ole ollut yhtä sekaisin kuin aikaisemmin, nyt olen niin onnellinen etten lapioinut paskakasaa mieheni niskaan! Voin kertoa että itseni pidättelyssä oli todella työtä, kun tuntui että oikeasti sekoan. Tänne avautuminen auttoi ehkä vähän, kiitos kaikille tsempeistä ja kommenteista. Jos nämä kamalat fiilikset jatkuvat, on ihan pakko mennä lääkäriin ennenkuin teen jotain mitä kadun. On vaikea uskoa nyt tasaisempana hetkenä miten eilen olin pahasta olosta sekaisin. Meinasin konkreettisesti oksentaa! Onko kukaan saanut esim. hormonihoitoa näin aikaisin alkaneeseen oirehdintaan? AP

Itsellä ihan samoja oireita,välillä itketti ja sain raivonpuuskia ihan mitättömästä.Aloin käyttää Estroil geeliä lääkärin määräyksestä vaihdevuosioireisiin niin johan mieli parani ja raivot jäivät,ikää 43v.

Mee lääkäriin. Itse sain gyneltä ilmeisesti toimivaa apua, vaikken mielenliikkeistäni avautunutkaan. Olen 41 eikä minua ennen muut miehet juuri ole kiinnostanut. Mutta nyt: ihan kaikki näköjään. Onneksi olen tosi ujo, joten en tule säätäneeksi sen kummemmin. Nukkuminen on tosi tärkeää! 

Mulla samaa, pms oireiden piikkiin olen laittanut. Välillä pitää kamppailla, etten tee riitaa jostain omista ajatuksistani, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kuvittelen vain asioita ja mietin ja mietin, mies ei välitä ja joku hänen sanomisensa tai tekemättömyytensä TIETENKIN johtuu siitä, ettei enää rakasta jne. Mietin kerran kuukaudessa, että pitäisikö erota. Saattaa myös ärsyttää kaikki miehen tekemiset ja sanomiset, TIETENKIN hän sanoo ne koska inhoaa minua.

Seuraavana päivänä olen taas katuvainen ja mietin, että miten saatoin edes ajatella näin. Kun tämän tiedostaa, niin ajatusten tullessa osaa ajatella, että "tämä menee pian ohi, älä nosta meteliä tai tee riitaa asiasta, kaikki on vain omassa pääkopassa".

Eli hormooneista johtuu tällainen, nyt kun tiedät sen, koita pitää se kaikkina hetkinä mielessä. Ne asiat on vain sun pääkopassa, ei miehessä.

Itse osaan nykyään jo huonona päivänä pyytää mieheltä etukäteen anteeksi ja pyydän vain kestämään

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 11:17"]

Mulla samaa, pms oireiden piikkiin olen laittanut. Välillä pitää kamppailla, etten tee riitaa jostain omista ajatuksistani, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kuvittelen vain asioita ja mietin ja mietin, mies ei välitä ja joku hänen sanomisensa tai tekemättömyytensä TIETENKIN johtuu siitä, ettei enää rakasta jne. Mietin kerran kuukaudessa, että pitäisikö erota. Saattaa myös ärsyttää kaikki miehen tekemiset ja sanomiset, TIETENKIN hän sanoo ne koska inhoaa minua.

Seuraavana päivänä olen taas katuvainen ja mietin, että miten saatoin edes ajatella näin. Kun tämän tiedostaa, niin ajatusten tullessa osaa ajatella, että "tämä menee pian ohi, älä nosta meteliä tai tee riitaa asiasta, kaikki on vain omassa pääkopassa".

Eli hormooneista johtuu tällainen, nyt kun tiedät sen, koita pitää se kaikkina hetkinä mielessä. Ne asiat on vain sun pääkopassa, ei miehessä.

Itse osaan nykyään jo huonona päivänä pyytää mieheltä etukäteen anteeksi ja pyydän vain kestämään

[/quote]

ja lisään vielä, että välillä tulee muutaman päivän kunnon masennuskausi, kun tuntuu että kaikki on ihan perseestä ja olisi parempi heivata ukko pihalle. Ihan älytöntä, saatan olla omissa oloissani jonka mieskin huomaa, koska yleensä en niin käyttäydy. Selitä siinä sitten miehelle, että miksi olen tällainen. Yritänkin näinä päivinä vain muuttaa käytöstäni väkisin, koska tiedän että menee parissa päivässä ohi. Tunne ei ole pysyvä

Ihan kuin minä olisin kirjoittanut tuon! Olen pitkään miettinyt mikä minua vaivaa, kun pelkään jatkuvasti että olen poikaystävälleni korvike jostakin tai välivaihtoehto! Hirveästi itkettää, ahistaa ja välillä taas olen normaali. Sanon välillä aika pahasti poikaystävälleni, en saa öisin nukuttua ja tuntuu, että voimavarani eivät riitä suhteen ylläpitämiseen. Usein mietin pitäisikö itse jättää hänet ensin, ennen kuin hän jättää minut tai vaikka pettää, vaikka kaikki on hyvin. Joskus hänkin sanoo tosi ajattelemattomasti ja tyhmänä ihmisenä otan ne suoraan itseeni. Tuntuu että sekoan enkä jaksa enää kohta käydä töissä tai nähdä ketään. Vaihdevuodet ovat poissuljettu vaihtoehto, koska olen vasta 20-vuotias.

Ikä. Esivaihdevuodet on monella juuri tuollaiset. Hormonit auttaa.

Tuollaiset voi olla ihan oikeasti hormonaalisia juttuja. Ala laittamaan kalenteriin, jos niitä alkaa tulemaan. Ja tiedän, ettei yhtään sillä hetkellä helpota, mutta parin päivän päästä nuo ajatukset naurattaa.

Tietenkin vaan siihen asti, että hormonit heittää taas ja alkaa olla se outo ranteet auki -meininki.

Hyvä, jos pystyt purkamaan sen jonnekin muualle kuin miehesi niskaan. Niiden mielestä naiset on valmiiksi kauhean vaikeita.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 11:32"]

Ihan kuin minä olisin kirjoittanut tuon! Olen pitkään miettinyt mikä minua vaivaa, kun pelkään jatkuvasti että olen poikaystävälleni korvike jostakin tai välivaihtoehto! Hirveästi itkettää, ahistaa ja välillä taas olen normaali. Sanon välillä aika pahasti poikaystävälleni, en saa öisin nukuttua ja tuntuu, että voimavarani eivät riitä suhteen ylläpitämiseen. Usein mietin pitäisikö itse jättää hänet ensin, ennen kuin hän jättää minut tai vaikka pettää, vaikka kaikki on hyvin. Joskus hänkin sanoo tosi ajattelemattomasti ja tyhmänä ihmisenä otan ne suoraan itseeni. Tuntuu että sekoan enkä jaksa enää kohta käydä töissä tai nähdä ketään. Vaihdevuodet ovat poissuljettu vaihtoehto, koska olen vasta 20-vuotias.

[/quote]

E-pillerit käytössä? 

Minulla ei ole e-pillereitä. AP

Minullakin sama ongelma. Yritän päivittäin hillitä mieltäni että en kyttäisi ja tenttaisi miestäni. Ole tässä nyt sitten itsevarma ja upea nelikymppinen :/ Hirviö vaanii pinnan alla.

Te vaan ette oo vielä tajunnu, että oikeasti haluutte erota. Sitä kehonne viestittää ja se teitä ahdistaa. Hyväksykää ajatus itsenäistymisestä.

Pettäminen on paras ratkaisu

Jos haluaisin erota, miksi olen kamalan mustasukkainen miehestäni? Pelkään että eroan hormonihöyryjeni vuoksi, en omasta halustani. AP

Olen 25-vuotias nainen ja osittain voin samaistua ap:n ajatuksiin. Parisuhde ahdistaa, mietin jatkuvasti millainen parisuhteen kuuluisi olla ja teen huomioita että ei meidän parisuhde ole sellainen ja sellainen, josta taas alan miettiä että olenkohan miehelleni oikea ja että haluaisiko hän ehkä jonkun toisenlaisen. Välillä ahdistun suunnattomasti kun saan päähäni ajatuksen että mitä jos mieheni on uskoton ja epäilen miestäni ihan uskomattomista asioista, ihan hävettää itseänikin. Minulla on pelko siitä, että tulisin "höynäytetyksi". Vaikka rakastan miestäni, mietin välillä pitäisikö erota. Hyviä aikoja meillä on myös joten kaikki ei ole pelkkää epäilyä ja ahdistusta, mutta kun ahdistus ja epävarmuus suhteesta iskee, on se todella voimakasta.

Hyvä AP! Toivotaan että tunteiden (hormonien) vuoristorata helpottaa, tule kertomaan jos päädyt myöhemmin hormonihoitoon tms. Terveisin yksi kanssakärsijä

Lisäksi minulla on ihan kamala rakkauden kaipuu. Siis sellainen, että takkatuli ja shampanja ja serenadit tulisi kyseeseen, ei arkinen kohtaaminen. Voi mies-raukka, olen tyytymätön kaikkeen ja katselen muita miehiä sillä silmällä. En ikinä tekisi mitään mutta on tämä ajattelukin minulle poikkeuksellista. Ja tulkitsen kaikkia pieniä juttuja pahimman kautta, jos mies selaa kännykkää hetken niin saatan pitää sitä merkkinä siitä että seurani ei kelpaa ja olisi parempi päästää hänet menemään kun ei kiehnää ihastuneena kimpussani 24/7. Onneksi osaan nyt olla sanomatta mitään ajattelematonta kun tiedän että tunteet heittelee. Kamalaa pidätellä asioita sisällään kun yleensä puhumme kaikesta! AP

Yksi naisen sisäänrakennetuista vieteistä pukkaa pintaan, urosta pitäisi saada vaihtaa. Aikaisempi vastaava oli todennäköisesti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen jne.