Köyhä lapsuus, miten päästä yli?
Nyt en ole enää tosi köyhä. On varaa ostaa sitä ruokaa mitä haluan, ja ihaniin vaatteisiin, matkoihin silloin tällöin yms.
On aina ollut sellainen tunne että olen muita huonompi.
Kommentit (4)
Me pihistellään edelleen, osaan olla ylpeä siitä että kykenen käyttämään rahaa fiksusti. Osaan myös iloita siitä, etten ahdistu vaikkei meillä olisi viimeisintä teknologiaa tai kaikkein kalleinta ulkomaanmatkaa. Olen elämääni tyytyväinen ja raha tuo iloa lähinnä arjessa, eli ruokakaupassa ei tarvitse laskea pennejä (vaikka toki mennään perusjärkevällä ostoslinjalla) ja jos halutaan lähteä reissuun, niin lähdetään. Eikä tarvitse itkeä, jos jääkaappi hajoaa. Tuloni eivät ole isot, mutta koska osaan budjetoida ja kykenen perustelemaan ostoksia muullakin kuin mielihaluilla, on talouteni aika vakaalla tasolla ja säästössä reilusti rahaa.
Älä anna materian määrittää itseäsi, ei niin hyvällä kuin pahallakaan tavalla. Koska tiedät, miltä köyhyys tuntuu, voisit vaikka kokeilla auttaa heitä, jotka nyt ovat vähäosaisia, esim. osallistumalla johonkin keräykseen tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Minäkin elin suht köyhän lapsuuden. Yhtenäkin talvena söimme melkein pelkästään perunoita puolukkahillon tai sillin kanssa, kaalikeitto oli meille liharuokaa. Hyvä puoli tuosta kokemuksesta on, että en juuri tuhlaile, mutta ostan laatua ja lomailen omatoimimatkoilla.