Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

shoppailen ja sitten kadun! apua?

Vierailija
31.07.2015 |

Joskus ostot ovat hyödyllisiä ja tulevat käyttöön. Mulla ei kuitenkaan olisi oikeasti varaa ostella jotain kallista tai edes normaalihintaista vaatetta usein. Silti musta tuntuu, että on PAKKO saada se tietty vaate, sitten lopetan. Kotona huomaan, että se vaate ei olekaan niin ihmeellinen, mutta silti on uudet ostot heti pian mielessä.

Onko joku teistä kokenut samaa? Miten olette ratkaisseet? Haluan säästäväiseksi!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikset sit palauta kauppaan jos kotona jo huomaat ettei se ookkaa kiva

Vierailija
2/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle käy joskus noin.

Niinpä teen päätöksiä, että jätän sen vaatteen/tuotteen kauppaan ja jos 5-7 päivän päästä yhä huomaan miettiväni sitä ahkerasti, käyn ostamassa sen. Ja hyvin harvoin tulee sitten ostettua enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun käyt ostoksilla, jätät hintalaput kiinni ja kuitit talteen. Jätä jopa muovikassiin. Jos et käytä muutamaan päivään, palauta!! Merkkaa vaikka muovipussiin ostopäivä. Eli jos kotona et tunne mitään halua käyttää enää uutta kivaa vaatetta vie ensi kerralla takaisin kauppaan! Ilmeisesti kuitenkin käyt kaupungilla usein joten ei jää lähtemisestä kiinni. Toinen on se, että otat vaan jatkossa kaupungille käteistä muutaman kympin vain mukaan!

Vierailija
4/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No sun pitää päättää mitä varten haluat alkaa säästäväiseksi, esim. tulevaisuuden asunto, opiskelu, matka ym. Sitten teet itsellesi ns. aarrekartan johon laitat kaks vaihtoehtoa: shoppailu (tavarat) vs. tulevaisuus (säästö). Joka kerta kun tekee mieli ostaa jotain niin menet sen aarrekartan luo ja päätät kumpaan sijoitat tällä kertaa, tavaraan vai tulevaisuuteesi. Trust me, tämä selkeyttää ajatuksiasi.

T: holtiton rahankäyttäjä

Vierailija
5/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen lämpimästi sinulle projekti 33/3:a. Eli 3 kuukautta kitkuttelet käyttämällä 33 vaatekappaletta (alusvaatteita, urheiluvaatteita + kotona löhöilyvaatteita ei lasketa näihin, saat toki "rajoittaa" niitäkin). Kauden loputtua saat valita uudet 33 vaatetta. Itse olen käyttänyt projektia 1,5 vuotta. Olen tänä vuonna ostanut 8 vaatetta(!).

Projektin avulla opit, mitä vaatteita oikeasti käytät, ja mitä et todellakaan käytä. Sinullakin on varmasti haaveissa se täydellinen vaatekaappi, jonka jokainen vaatekappale olisi täydellinen ja sopisi monen muun kanssa yhteen... Ensimmäinen askel on lopettaa ostaminen (vaikeaa, tiedän!) ja alkaa käyttää niitä omistamiasi vaatteita, jolloin opit mitkä sopivat juuri sinulle ja sinun elämääsi.

Tsemppiä, ap! Nämä ovat pinnallisia asioita, mutta monet meistä painivat samojen asioiden parissa.

 

Vierailija
6/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni tulee tällainen olo joskus alennusmyynneissä. Nytkin tuossa kuolaan Mastercraft Unionin farkkuja vaikka ovat vielä alennettunakin sietämättömän kalliit...ja sitten niiden kanssa niin kovin hienosti sopivaa Paul & Joen neuletta...Olen päättänyt vastustaa kiusausta, mutta ymmärrän tunteen kun ei ole helppoa. Ja ei, en oikeasti tarvitse niitä vaan kyllä vaatteita varmasti muutoinkin on tarpeeksi.

Vierailija
8/8 |
31.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni oli sama ongelma silloin, kun lapsi oli pieni. Eli ostamalla itselleni jotain uutta kivaa yritin jotenkin vaimentaa sisälläni olevaa "nälkää". Jotenkin veikkaan, että se johtui juuri siitä, että tuntui siltä että äitiys imee minusta kaiken voiman ja energian. Ostamalla uusia juttuja pyrin antamaan itselleni jotain emotinaalisella puolella, kun muuten tuntui että lapsi imi minusta kaiken mahdollisen. Se oli ikään kuin tankkausta: omaa tilaa ja aikaa. Mun juttu, jossa minä sain sitä huolenpitoa enkä vain ollut antavana osapuolena.

Nyt stressi on hieman helpottunut, eikä tarvitse enää niin paljon "lääkitä" itseäni uusilla tavaroilla. Muutos on tapahtunut lähes itsestään vain sillä, että elämäntilanne ei ole enää niin "vaativa". Mutta muistan hyvin kuinka itse olin myös tietoinen tästä ongelmasta ja yritin taistella ostamishaluja vastaan. Siihen auttaa monet pienet asiat, mutta hyvä keino on välttää kaikkia houkutuspaikkoja, missä on mahdollista sortua impulssiiviseen osteluun. Kun ei tiedosta, mitä kaikkea on tarjolla, ei osaa mitään kaivatakaan.

Toinen juttu on tehdä kotonaan inventaario siitä, mitä kaikkea omista kaapeista löytyy ja oivaltaa ainakin se, että vaatteita ym. on jo ihan riittävästi. Siitä tunteesta kannattaa pitää kiinni, koska silloin ymmärtää, ettei varsinaisesti "tarvitse" mitään uutta. Ehkä kannattaa käydä läpi vaikka viimeisen parin kuukauden hankinnat ja pohtia, mitkä kaikki ovat tarpeellisia ja mitkä taas "vikaostoksia". Samalla hieman palata niihin tunnelmiin, joiden vallassa asia oli silloin "pakko" ostaa.

Ehkä tärkein keino on kuitenkin löytää jotain uusia ajanviettotapoja tai harrastuksia kuin shoppailu. Jokin muu sisältö elämään. Koska silloin kun luopuu ostelusta, syntyy vääjäämättä aukko, tyhjä tila, jonka ennen täytti ostamisella. Millä muilla keinoin saa mielekkyyttä omaan elämäänsä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi yhdeksän