Miten edelleen on ihmisiä, jotka uskaltaa ostaa 70-80-luvulla rakennetun rivarin tai okt:n?

Myin juuri asunnon rivitalo 80-luvun alusta, jossa on ollut kosteusongelmia valesokkelin vuoksi ja ettei salaojat olleet kunnossa. Nämä kaikki ongelmat oli kuitenkin todella hyvin korjattu ja taloa muutenkin remontoitu kauttaaltaan eli on oikein hyvässä kunnossa. Mieluummin itse ostaisin tälläisen asunnon kuin 1990 tai 2000-luvun rivarin jossa nämä ongelmat vasta tulossa.

Meillä on 70-luvun täystiilitalo. Sisäilma on erinomainen.

Tasakattoista omakotitaloa en ostaisi.

Meillä on 80-luvun omakotitalo. Olemme tehneet jo ennen kuin mitään ongelmia ilmenee putki- ja kattoremontit sekä remontoineet kaikki pinnat uusiksi kosteita tiloja myöten. Talon ikä ei ratkaise, vaan miten sitä huolletaan.

Jos on perillä rakennustavoista ja rakennusfysiikasta, niin kyllähän ne riskipaikat tunnistaa ja pystyy korjaamaan. Ei kaikki ole jotain kädettömiä maistereita, joille laskun maksaminen on vaativin asia minkä pystyy hoitamaa omin käsin.

Vierailija kirjoitti:

asun 1980-luvun ok-talossa, jossa ei ole edes salaojia ja kaikenlisäksi painovoimainen ilmanvaihto ja kaikki on kunnossa (paitsi sähkötyöt aikoinaan oli ihan vinturallaan, ne ilmeisesti oli tehnyt talon alkuperäisomistajan kuuluisa serkunserkun kaiman kaverin tutun naapuri, joka omasta mielestään oli täysinoppinut sähkömies, eli sähköt ovat olleet siellä väärin kytketyt, mutta aikoinaan pyysin aikuisten oikeasti oikeaa sähkömiestä talon sähköt tukimaan ja korjaamaan, niin nyt nekin on oikein)

ollan siis oikeasti tehty taloon kuntotarkastuksia, avattu rakenteita ja seiniä löytääksemme sieltä hometta, mutta ei. Talo on tosi hyvä ja ollaan todella tyytyväisiä siihen.

Sama, mutta talo on 50-luvulta. Hiekkamaa ei kaipaa salaojia, kun kivijalka on metrin korkeudella.