Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, etten jaksa enää
04.03.2022 |
Viimeiset vuodet ovat olleet todella raskaita sekä itselleni että läheisilleni. Paljon kriisejä, sairautta, jopa kuolemaa. Väliin on toki mahtunut myös hyvää, mutta suurimmilta osin elämä on ollut vain taistelua nämä vuodet. Yhdestä vastoinkäymisestä ei ehdi toipua, kun jo toinen iskee. Ei ole ollut aikaa levätä.
Hiljattain eräs ystäväni menehtyi. Ikävä ja ahdistus on niin kova, että se tuntuu fyysisenä joka puolella kehoa. Väsyttää ihan hirveästi, mutta en pysty nukkumaan. En edes ehtinyt hyvästellä häntä, se korpeaa aivan hirveästi. Toinen rakas ihminen on sairas eikä ole varmaa, kuinka vakavaa se on. Sekin ahdistaa. Stressi omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista...
Sitten vielä tämä vallitseva maailmantilanne. Ensin korona vei elämästä monta vuotta, moni asia on jäänyt toteuttamatta. Elämä on ollut pitkälti kotona masentelua. Nyt pelko sodasta. Maailma on ihan sekaisin.
Tiedän, etten todellakaan ole ainoa, jolla on ollut raskasta ja vastoinkäymisiä elämässään. Tarkoitus ei ole uhriutua, oli vaan pakko saada ajatuksia vähän purettua. En tiedä kenelle kehtaisin puhua, sillä en haluaisi rasittaa läheisiäni.
Voimia kaikille joilla on vaikeaa. Pidetään yhtä ja yritetään olla kivoja toisillemme.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle täältä halaus ❤️
Kiitos ja samoin sinulle ❤️ AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on uudet pelotteet ihmisillä. Se ratkaisee jaksamisemme kuinka suhtaudumme ja reagoimme niihin. Niitä ei kannata ottaa harteilleen eikä sydämelleen.
"Iloita pittää, vaikka sydän märkänis." Vanha sananlasku kiteyttää tämän asian aika hyvin.Totta. Olen aina ollut hirveän herkkä ihminen, vaikken sitä aina ulospäin näytäkään. Pidän paljon itselläni ja sitten se kostautuu sillä, että palan loppuun. Tiedän, että siitä pitäisi oppia pois. Läheisten tehtävä ei ole toimia terapeuttina, mutta joskus olisi hyvä osata kertoa suoraan, että on raskasta. Lisäksi minussa on se huono piirre, että imen liikaa itseeni muiden murheita. Saatan lukea ikävän uutisen ja jään murehtimaan sitä niin, etten saa nukutuksi. 😀 AP
Olet kuin teini-ikäinen.
Eipäs kun sinä.
- sivusta
En minäkään jaksa enää.
Korona on tässä yks kärpäsenkakka, tätä on jatkunut jo pidempään ja liittyy ihan muihin asioihin.
Jotenkin karmivaa kun tietää että joku päivä kamelin selkä katkeaa.
Mutta ei tiedä mitä silloin tapahtuu.
Ehkä mä vaan liukenen pois.
En ihmettele, jos alkaa tuntua voimien olevan vähissä. Varmasti ne ovatkin.
Mistä asioista sitä voimaa saisi lisää? Mikä on se juttu, joka tuo sinulle iloa? Mihin pystyt keskittymään oikein uppoutuen hetkeksi? Missä olet hyvä?
Ole itsellesi armollinen ja hemmottele itseäsi ja anna tilaisuus saada pieniä hyviä tuntemuksia.
Ja muista että et ole yksin. Toivon sinulle voimaa tähän hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään jaksa enää.
Korona on tässä yks kärpäsenkakka, tätä on jatkunut jo pidempään ja liittyy ihan muihin asioihin.
Jotenkin karmivaa kun tietää että joku päivä kamelin selkä katkeaa.
Mutta ei tiedä mitä silloin tapahtuu.
Ehkä mä vaan liukenen pois.
Juu, tuntuu kyllä siltä, että korona oli vaan kirsikka kakun päälle kaiken muun perään. Koita jaksaa, voimia. ❤️ AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halaus sulle, voimia <3
Kriisipuhelimeen p. 09 2525 0111 voit soittaa. Myös kirkolla on auttava puhelin, tai auttava chat.
Kiitos ❤️
Olen kerran todella pahassa tilanteessa soittanut kriisipuhelimeen, mutta rehellisesti sanottuna se vain pahensi oloani. Henkilö, joka sieltä vastasi, tyrkytti vain aggressiivisesti omaa vakaumustaan eikä tuntunut kuuntelevan minua ollenkaan. Ehkä voisin antaa tuon ikävän kokemuksen olla ja antaa uuden mahdollisuuden. AP
Millaista vakaumusta? Törkeää käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Sehän hyvä josse on vaan tunne. Täällä on monia muita joilla se on paljon muutakin. Elämä nyt on muutenkin enimmäkseen vastoinkäymisiä ja onni on ohikiitäviä hetkiä.
Ei tämän ole tarkotus olla mikään kilpailu tai vertailu siitä kenellä on "kaikista vaikeinta". Tietysti vastoinkäymiset kuuluvat elämään mutta on ymmärrettävää että voimat loppuvat jos elämä on pitkään pelkkää vastoinkäymistä. Tänne palstalle on riski kirjoittaa mitään, kun ilkeät ja tunnekylmät ihmiset hyökkäävät kimppuun kun eivät kykene tuntemaan minkäänlaista myötätuntoa toisia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halaus sulle, voimia <3
Kriisipuhelimeen p. 09 2525 0111 voit soittaa. Myös kirkolla on auttava puhelin, tai auttava chat.
Kiitos ❤️
Olen kerran todella pahassa tilanteessa soittanut kriisipuhelimeen, mutta rehellisesti sanottuna se vain pahensi oloani. Henkilö, joka sieltä vastasi, tyrkytti vain aggressiivisesti omaa vakaumustaan eikä tuntunut kuuntelevan minua ollenkaan. Ehkä voisin antaa tuon ikävän kokemuksen olla ja antaa uuden mahdollisuuden. AP
Millaista vakaumusta? Törkeää käytöstä.
Siis uskonnollista. Hän oli vahvasti sitä mieltä että vastoinkäymiseni ovat Jumalan valinta ja minun tulee vaan kestää ne. Että Jumala kyllä tietää, milloin riittää ja hän päätti, että näin piti tapahtua. Minun olisi pitänyt kuunnella Jumalan ääntä ja toimia sen mukaan.
Arvostan kyllä sitä, jos joku vaikkapa tahtoo rukoilla puolestani. Tämä nainen kuitenkin meni ehkä vähän liian pitkälle kommenttiensa kanssa. Mitään kantaa en omaan uskonnolliseen vakaumukseeni ota, sillä se on moniulotteinen ja menisi ikuisuus selittää se. AP
Maailma olisi huomattavasti parempi paikka elää,jos meitä herkkiä ihmisiä olisi enemmän 🙏
Voimia ❤️😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän!
Samankaltaisessa tilanteessa ollut nyt (vasta) vajaan vuoden, mutta tuntuu, etten enää vaan jaksa. sairautta ja huonoa uutista toisensa perään :(
Työpaikan kautta olen käynyt psykologin juttusilla, mutta en siitä kyllä minkäänlaista apua ole kokenut saavani, pään nyökyttelyä ja mmmm..., mmmmm, yminää vaan.
JOtenkin nämä koko maailmaa koskettavat isot mullistukset eivät oikeastaan tunnukkaan niin pahalta, kun oman lähipiirin asiat on huonosti :(
Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos alkaa tuntua voimien olevan vähissä. Varmasti ne ovatkin.
Mistä asioista sitä voimaa saisi lisää? Mikä on se juttu, joka tuo sinulle iloa? Mihin pystyt keskittymään oikein uppoutuen hetkeksi? Missä olet hyvä?
Ole itsellesi armollinen ja hemmottele itseäsi ja anna tilaisuus saada pieniä hyviä tuntemuksia.
Ja muista että et ole yksin. Toivon sinulle voimaa tähän hetkeen.
Kiitos paljon ❤️
No ainakin tämä kevään lähestyminen tuo hyvää fiilistä. Kävisin varmasti enemmänkin kävelyllä, jos ulkona ei olisi niin liukasta ettei pystyssä meinaa pysyä. 😆
Musiikki, rakkaat ihmiset ja lemmikit tuovat iloa. Onneksi on elämässä sellaisia asioita. Yritän tsempata itseäni sillä ajatuksella, että huonomminkin voisi olla ja minulla on kuitenkin asioita joista olla kiitollinen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin nytkin kuoleman pelkoon ehdotetaan itsemurhaa.
Sehän on kelpo ratkaisu.
Moni vaikeuksia paljon kohdannut ihminen on varmasti miettinytkin tuota ratkaisua, vaan se ei ole niin yksinkertaista. Halu elää ja kokea on silti olemassa. Lisäksi huoli siitä, mitä tuollainen ratkaisu tekisi läheisille jotka tänne jäävät.
Unohtavat kuitenkin heti hautajaisten jälkeen.
Sinä unohdat ja sinut unohdetaan, kivat sinulle, mutta minä en unohda sitä että lapseni teki itsemurhan viisi vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos alkaa tuntua voimien olevan vähissä. Varmasti ne ovatkin.
Mistä asioista sitä voimaa saisi lisää? Mikä on se juttu, joka tuo sinulle iloa? Mihin pystyt keskittymään oikein uppoutuen hetkeksi? Missä olet hyvä?
Ole itsellesi armollinen ja hemmottele itseäsi ja anna tilaisuus saada pieniä hyviä tuntemuksia.
Ja muista että et ole yksin. Toivon sinulle voimaa tähän hetkeen.
Kiitos paljon ❤️
No ainakin tämä kevään lähestyminen tuo hyvää fiilistä. Kävisin varmasti enemmänkin kävelyllä, jos ulkona ei olisi niin liukasta ettei pystyssä meinaa pysyä. 😆
Musiikki, rakkaat ihmiset ja lemmikit tuovat iloa. Onneksi on elämässä sellaisia asioita. Yritän tsempata itseäni sillä ajatuksella, että huonomminkin voisi olla ja minulla on kuitenkin asioita joista olla kiitollinen.
AP
Ajattele, että tälläkin hetkellä kaikesta surusta ja ahdistuksesta huolimatta sisälläsi asuu noin voimakas kyky nähdä hyvää. Se on lahja ❤️
Ilonaiheesi ovat pitkälti saman suuntaisia kuin minullakin, oli hauska huomata lukiessa.
Katselin aamulla tiktokissa 98-vuotiaan keskitysleiriltä selviytyneen naisen mietteitä. Hymyten hän siinä kameralle kertoi ajatuksiaan, nainen jonka muu perhe ohjattiin keskitysleirijunasta kaasukammioihin.
Hän kertoi tajunneensa, että hänen pitää päättää valitako elämä ja eteenpäin jatkaminen vai luovuttaminen. Hän oli valinnut eteenpäin jatkamisen. Saman tyyppisestä valinnasta kertoi myös satavuotias ensikirjailija Eddie Jaku kirjassaan "Maailman onnellisin mies".
Olen joskus tehnyt vähän saman suuntaisen päätöksen, lasteni vuoksi. Opettanut itseäni löytämään asioita, jotka saavat jaksamaan. Yksi löytämäni muuten on toisten ihmisten auttaminen omassa pienessä roolissani ja toinen on se, että pyrin itse omalta osaltani vaikuttamaan siihen millaisia ihmisiä meillä kasvaa ja mikä palvelee koko maailmaa.
En väitä, että elämä suinkaan auvoa olisi tai ettei toivottomuuden tunteita tulisi (välillä usko ihmiseen meinaa kokea laman), mutta jotenkin uusi aamu kuitenkin on tuonut aina uuden auringonnousun ja puhtaammat mietteet.
Yksi juttu on muuten sekin, ettei itseään kannata yrittää pakottaa surusta pois tai väkisin positiivisuuteen. Tunteet ja olotilat voi hyväksyä itsessään sellaisina kuin ne on (niin kuin näytät tekevän), mutta pitää ovi auki hyville fiiliksille jos ne haluavat sisään puikahtaa. Ja muistaa, että ilo ei poissulje surua - koin itse joskus ristiriitaiseksi ilontuntemukset samassa ajanjaksossa, jona kannoin syvää surua.
Sehän hyvä josse on vaan tunne. Täällä on monia muita joilla se on paljon muutakin. Elämä nyt on muutenkin enimmäkseen vastoinkäymisiä ja onni on ohikiitäviä hetkiä.