Leikki-ikäiset lapset ja se leikkiminen? Help.
Meillä on kaksi lasta, joista nuorempi nyt neljävuotias tyttö. Hän on aina viihtynyt hyvin sekä omissa leikeissä että muiden kanssa, yleensä vähän isompien lasten kanssa jos ryhmässä leikkii. Mutta nyt enemmän leikkinyt itsekseen ja se ei näytä häntä häiritsevän.
Meillä tässä naapurustossa on parikin samaa ikäluokkaa olevaa lasta, joita nyt olemme sattumalta nähneet jonkun verran kun kaikki lomalla ollaan. Oma tyttöni eroaa näistä muista aika paljon ja yhteisleikit ei vain suju. Aina joku möksähtää, joko tytölleni kun tämä ei tule mukaan leikkiin tai sitten omani siitä että häntä pomotetaan eikä hän siitä pidä. Yhtään omaa lastani jalustalle nostamatta on pakko todeta, että hän ei ala määrätä muita eikä ala tehdä sellaista että etsii itselleen parin jonka kanssa sitten kääntyy sitä vastaan, joka ei lähde kaikkeen mukaan.
Toisaalta olen yrittänyt kannustaa ja sanoa, että mene mukaan muidenkin juttuun tai ota joku mukaan omaan leikkiisi, mutta se ei suju :( Tyttöni selvästi häiriintyy, niin kuin tänäänkin, kun joku jatkuvasti on siinä pyytelemässä mukaan: "Nelli, tule tänne! Nelli, leikitään kotia. Nelli, ota tämä ja laita se tuonne. Nelli! Nelli! Nelli!!!!!!!!"
Kuka tässä nyt leikkii "oikein" vaiko jokainen tyylillään? Kuulostaa vähän uusavuttomalta tiedän, mutta kaipaan kovasti muiden kokemuksia. Meillä lapset on enemmän introvertteja ainakin tuossa neljän vuoden iässä, mutta esikoinen nauttii silti muiden seurasta ja mennä temmeltää niin en tiedä, miten toisenlaisen lapsen äiti näkee tilanteen?
Kommentit (11)
Meidän kohta 4v ei leiki kuin välillä isompien serkkujen kanssa. Itse olen erakkoluonne ja tyttö aika samaa maata. Anna olla omanlaisensa. Itse kärsin kun äitini yritti työntää minua leikkeihin ja nautin eniten yksinolosta.
oman kokemukseni mukaan se 'yhteisen kulttuurin' löytyminen ottaa aikansa. vähitellen hioutuu särmät molempien leikeistä ja alkavat paremmin osua yksiin. jos siis kaikki pysyvät mukana riittävän kauan.
itse pidän kaverihommia tosi tärkeinä, eli kannustaisin yhteisiin puuhiin ja yrittäisin edistää yhteisen sävelen löytymistä. mutta toisaaltahan voi ajatella tärkeänä juuri sitä, että on omanlaisensa ja saa tehdä miten parhaaksi katsoo. toisaalta se kasvattaminen: pitäisikö kasvattaa kaveritaitoihin?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:38"]
oman kokemukseni mukaan se 'yhteisen kulttuurin' löytyminen ottaa aikansa. vähitellen hioutuu särmät molempien leikeistä ja alkavat paremmin osua yksiin. jos siis kaikki pysyvät mukana riittävän kauan.
itse pidän kaverihommia tosi tärkeinä, eli kannustaisin yhteisiin puuhiin ja yrittäisin edistää yhteisen sävelen löytymistä. mutta toisaaltahan voi ajatella tärkeänä juuri sitä, että on omanlaisensa ja saa tehdä miten parhaaksi katsoo. toisaalta se kasvattaminen: pitäisikö kasvattaa kaveritaitoihin?
[/quote]
Juuri näitä olen pohtinutkin. Että missä menee se raja? Päiväkodissa sujuu leikit (kuulemma, sieltä kuitenkin vähän hankala saada tietoa), isompien kanssa tai serkkujen kanssa sujuu. Sellaista yhteisleikkimistä selvän juonen kanssa nyt ei vielä oikein ole ollut, enkä tiedä koska sellaisen pitäisi tulla?
Mutta tyttö on omanlaisenaan rauhallinen, ja keskittymään kykenevä. Minusta hän myös osaa ottaa muut huomioon, mutta ei osaa toimia näiden pomottajien kanssa. Jotka sitten taas toisaalta mielletään juuri niiksi sosiaalisiksi lapsiksi...
ap
No menet aluksi leikkiin mukaan. Eivät kaikki lapset osaa automaattisesti leikkiä yhdessä, näytät aikuisena mallia!
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:48"]
No menet aluksi leikkiin mukaan. Eivät kaikki lapset osaa automaattisesti leikkiä yhdessä, näytät aikuisena mallia!
[/quote]
Täytyy seuraavan kerran mennä.
Tänään kävi niin, että näin kun oma tyttö kiipesi kiipeilytelineellä ja oli sen korkeimmalla kohdalla. Itse olin esikoisen kanssa virittämässä kypärää päähän kunnolla. Tytön luo meni toinen tyttö joka selvästi pyysi omaani tulemaan mukaansa. Omani pysyi siellä telineessä, siis kiipeili koko ajan, ja sitten siihen tuli tämän toisen äitikin. Sitten menin lähemmäksi ja kuulin kun tämä äiti yritti saada tyttöjä leikkimään hiekkaleluilla keskenään. Omani meni ihan puihin eikä enää vastannut mitään. Sitten tilanne meni ohi ja tyttö tuli luokseni ja pysyi siinä kunnes lähdettiin kotiin.
Hän on siis selvästi haluton leikkimään muiden kanssa :/
ap
Anna tytön leikkiä yksin. Kyllä hän oppii tulemaan muidenkin kanssa toimeen ilman sinun tuputtamistakin. Vanhemmat antakaa lasten oppia sosiaalisia taitoja itse! Te ette tule olemaan aina lähellä auttamassa.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:53"]
Anna tytön leikkiä yksin. Kyllä hän oppii tulemaan muidenkin kanssa toimeen ilman sinun tuputtamistakin. Vanhemmat antakaa lasten oppia sosiaalisia taitoja itse! Te ette tule olemaan aina lähellä auttamassa.
[/quote]
EI NÄIN. Lapsi ei opi mitenkään itsestään tulemaan toimeen muiden kanssa, siihen tarvitaan yleensä aikuisen tai vanhemman sisaruksen apua.
En ole koskaan tajunnut, että minkä helvetin takia lapsille pitää tuputtaa ihan kenen tahansa seuraa joka sattuu vaan jossain lähellä olemaan ja patistaa että pitää mennä leikkimään muiden kanssa? Haluaisitko sinä itse mennä vaikka katsomaan telkkaria tai juomaan kahvia ihan satunnaisen naapurin kanssa vain siksi, että sattuu olemaan samanikäinen ja asuu naapurissa?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:52"]
Täytyy seuraavan kerran mennä.
Tänään kävi niin, että näin kun oma tyttö kiipesi kiipeilytelineellä ja oli sen korkeimmalla kohdalla. Itse olin esikoisen kanssa virittämässä kypärää päähän kunnolla. Tytön luo meni toinen tyttö joka selvästi pyysi omaani tulemaan mukaansa. Omani pysyi siellä telineessä, siis kiipeili koko ajan, ja sitten siihen tuli tämän toisen äitikin. Sitten menin lähemmäksi ja kuulin kun tämä äiti yritti saada tyttöjä leikkimään hiekkaleluilla keskenään. Omani meni ihan puihin eikä enää vastannut mitään. Sitten tilanne meni ohi ja tyttö tuli luokseni ja pysyi siinä kunnes lähdettiin kotiin.
Hän on siis selvästi haluton leikkimään muiden kanssa :/
ap
[/quote]
no, jos tuo kaveri olisi mielestäni ihan ok (eli ei pelottava, kiusaava, epäreilu (enempi kuin nyt tuossa iässä tavallaan kaikki)), voisin tehdä vaikka saippuakupla-ainetta (sitä superlaatua, jossa liisteriä jne.) ja vaikka narusta isot kuplantekojutut ja sitten mennä ulos aloittamaan kuplaleikki pihan lasten kesken.
Näin ei olisi kellään mitään 'vanhaa' leikkiä, johon on vaikea päästä mukaan, kun se etenee jollain tietyllä tavalla jota uudet tulijat eivät tiedä, ei tarvitsisi kiipeilijän tehdä hiekkahommia tai toisinpäin, vaan voisi löytyä molemmille joku uusi ja siksi kiinnostava tekeminen, jota 'luoda' yhdessä. kuplat ny vaan esimerkkinä, voihan se olla mitä tahansa vähän tavallisuudesta poikkeavaa jota ei o ennen pihassa tehty.
innostaisin (toivottavasti) lapset hommaan ja siirtyisin assistentin rooliin sivummalle (tyyliin kaadan tarvittaessa lisää ainetta) ja katsoisin, josko yhteiset hommat lähtisivät käyntiin. siitä sitten parhaassa tapauksessa lapset jo kehittäisivät itse jotain yhteistä jatkoa kun kuplat kävisivät tylsäksi.
up?