Millaisia kirjoja luette n. 4-vuotiaille lapsillenne?

No jos mä kerron, mitä meillä luetaan, niin ehkä joku muukin innostuis vastaamaan. Meillä luetaan esim. näitä:

Tatu ja Patu

Elsa Beskowin kirjat

Vesta-Linneat

Viiru ja Pesonen

Mimmi-lehmä

Aino

Tomppa

^ ap

Meillä aika samanlaisia. Isovanhempien luona sitten tulee luettua oman lapsuuden satukirjoja jos ollaan siellä yötä. Kirjastosta koitan aina kalastella jotain mikä voisi kiinnostaa ja viimeksi se oli pojan mielestä Roope ja Merirosvot ... ei ehkä ihan nappivalinta näin retrospektiivisti arvioiden. 

Mainittujen lisäksi Mauri Kunnaan kirjoja, Muumeja ja Touhulan väkeä, jne. Kaikkea mitä kirjaatosta löytyy.

Iltalukemisina 4,5-vuotiaalle pitkiä tarinoita: Vaahteramäen Eemeliä, Pikku Prinssiä, Peppiä sensuroiden, Nopoloita, otteita Laura Ingalls Wilderin ensimmäisistä kirjoista. Päiväsaikaan seurassa pikkuveli 2,5 v, ja luetaan kuvapainotteisemmin: Touhuloita, Myyrää, muumikuvakirjoja...

Ollaan lukutoukkia koko perhe.

Ennen oli äänikirjat c-kasetilla, sitten tuli videot, dvd-levyt ja netti ja joku muka lukee kirjoja. Just joo mekin luetaan alle kouluikäiselle lääkkisen pääsykoekirjoja, koska ollaan parempaa väkeä ja ajatellaan lapsen tulevaisuutta.

Mun ihan lemppari on krokotiili gena ja hänen ystävänsä ja lapsikin ihan tykkää. Jaksaa seurata satuja ilman kuvia, etin välillä netistä. Mut lapsen omat lempparit on kuvakirjoja, tatua ja patua ja pikku toukka paksulaista yms

Meillä luetaan Sanna-, Tomppa-, Aino- ja Emma-sarjan kirjoja sekä Mikko Mallikasta. Ja Disneyn satuja.

Mitä noi beskowin kirjat on?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:04"]

Mitä noi beskowin kirjat on?

[/quote]

Esim. niitä Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen -kirjoja.

Ap

Suosikkeja nyt Tatu ja Patu, Kunnakset, Risto Räppääjät..

Pupu Tupunat on hirveetä soopaa, niihin en pysty mutta melkein muut käy mullekin.

Mauri Kunnasta, tietokirjoja koneista, seikkailijoista, avaruudesta ja luonnosta, Tatua ja Patua, Viirua ja Pesosta, mitä milloinkin, Aku Ankka on yksi lemppari. Lisäksi luetaan ala-asteen koulukirjoja ja aikuisten tietokirjoja kiinnostavista aiheista. Jopa Pottereita on luettu, mutta aika puuduttavaa ääneen lukea.

Kai 4 vuotias lukee itse? Sekalaista kirjastosta: Tatua ja Patua, avaruuskirjoja yms.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:06"]Mauri Kunnasta, tietokirjoja koneista, seikkailijoista, avaruudesta ja luonnosta, Tatua ja Patua, Viirua ja Pesosta, mitä milloinkin, Aku Ankka on yksi lemppari. Lisäksi luetaan ala-asteen koulukirjoja ja aikuisten tietokirjoja kiinnostavista aiheista. Jopa Pottereita on luettu, mutta aika puuduttavaa ääneen lukea.
[/quote] miksi te luette koulukirjoja?

Perehdyn opetusmateriaaliin-> lasta kiinnostaa.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 20:55"]Iltalukemisina 4,5-vuotiaalle pitkiä tarinoita: Vaahteramäen Eemeliä, Pikku Prinssiä, Peppiä sensuroiden, Nopoloita, otteita Laura Ingalls Wilderin ensimmäisistä kirjoista. Päiväsaikaan seurassa pikkuveli 2,5 v, ja luetaan kuvapainotteisemmin: Touhuloita, Myyrää, muumikuvakirjoja...

Ollaan lukutoukkia koko perhe.
[/quote]

Mitä sieltä Pepistä sensuroidaan, neekerikuningas? :)

Dantea ja maailmantaiteen historiaa on nyt kesällä luettu.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 20:55"]Iltalukemisina 4,5-vuotiaalle pitkiä tarinoita: Vaahteramäen Eemeliä, Pikku Prinssiä, Peppiä sensuroiden, Nopoloita, otteita Laura Ingalls Wilderin ensimmäisistä kirjoista. Päiväsaikaan seurassa pikkuveli 2,5 v, ja luetaan kuvapainotteisemmin: Touhuloita, Myyrää, muumikuvakirjoja... Ollaan lukutoukkia koko perhe. [/quote] Mitä sieltä Pepistä sensuroidaan, neekerikuningas? :)

[/quote]

Pepin kertomia tarinoita olen enimmäkseen siivoillut. Esimerkiksi se tarina nälkään kuolleesta kiinalaislapsesta hypättiin yli. Ja ne puheet, miten hän haluaa isona "kylvää kuolemaa". Vaikka nelivuotiaani on tutustunut paljon kirjoihin, on fiktio fiktion sisällä vielä hänelle turhan haastavaa. 

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 20:58"]

Ennen oli äänikirjat c-kasetilla, sitten tuli videot, dvd-levyt ja netti ja joku muka lukee kirjoja. Just joo mekin luetaan alle kouluikäiselle lääkkisen pääsykoekirjoja, koska ollaan parempaa väkeä ja ajatellaan lapsen tulevaisuutta.

[/quote]

On siihen ihan syynsä, miksi kirjoja luetaan edelleen. Jatkuva dvd- ja blue ray-levyjen, tv:n ja tietokoneen ruudun katsominen aiheuttaa lapsille virikeähkyn, joka tuottaa levotonta käytöstä. Tämä näkyy laajasti päiväkotien "lapsiaineksen" muutoksessa viimeisten n. 20 vuoden aikana.

En tarkoita, että lapset eivät saisi koskaan tai ollenkaan katsoa televisiota, pelata pelejä tai käyttää tietokonetta. Mediataidot ovat 2010-luvulla välttämättömiä ja ne on tärkeää hallita hyvin. On toki vanhemmalle helppo ratkaisu laittaa lastenohjelmat tai satu-cd pyörimään, mutta se on inhimillistä ja lapset tykkäävät niistäkin. Medialukutaito sisältää em. laitteiden hallinnan lisäksi myös printtimedian: tekstin ja kuvan, kuten kirjat, lehdet ja mainokset.  

Kirjojen lukemista ei voi korvata tv:llä tai tietokoneella. Lapsen kielitaito kehittyy satuja ja tarinoita kuunnellessa. Lapsi oppii satuja kuuntelemalla äidinkielensä sanastoa ja kielioppia monipuolisesti. Ne lapset, joille luetaan kotona paljon, puhuvat monipuolisempaa kieltä ja ymmärtävät monimutkaisia ohjeita paremmin. Kirjaa kuunnellessa lapsi myös kuvittaa satua omassa mielessään, mikä rikastuttaa ajatusmaailmaa, mielikuvitusta ja leikkiä. Erot lasten kielitaidossa satujen lukemiseen pohjautuen voi havaita jopa 2-3-vuotiailla. 4-6-vuotiaana erot näkyvät entistä selvemmin. Lapset, joille on varhaislapsuudessa luettu paljon, ovat myös 6-7-vuotiaana valmiimpia opettelemaan luku- ja kirjoitustaitoa. Ala-asteiässä esim. monipuolisimpia aineita kirjoittavat yleensä ne lapset, joille on luettu (ja luetaan edelleen.

Ja ei. Ei ole sama asia, jos laitetaan satu-cd soimaan. Ei, ei ole myöskään "riittävää", että lapselle luetaan päiväkodissa. Lukemisella on positiivinen vaikutus lapsen kielenkehitykseen vain silloin, jos lukija on lapsen rakkain ihminen, mieluiten äiti ja/tai isä. Lukeminen esim. nukkumaan mennessä illalla on lapselle myös emotionaalisesti tärkeää ja vuorovaikutuksellinen tilanne oman vanhemman kanssa.

Meillä päiväkodissa luetaan lapsille 3-4-vuotiaiden ryhmässä täälläkin mainittuja lyhyitä lastenkirjoja lasten kiinnostuksen mukaan. Kirjastoreissuilla saavat itse valita kirjoja lainaksi päiväkotiin. Nukkarissa luetaan unisatukirjoja, sellaisia paksumpia tapauksia, jotka sisältävät monia lyhyitä satuja. Esim. Uppo-Nallen unisatuja ja Timo Parvelaa on luettu kesän aikana. Monelle 4-vuotiaalle esim. Astrid Lindgrenin kirjat ovat vielä liian vaativia ihan jo siksi, että jossain Katto Kassisessa luvut ovat todella, todella pitkiä eikä lapsi jaksa keskittyä intensiiviseen kuunteluun siinä iässä niin kauaa. Noin 5-6-vuotiaalle alkaisin varmaan lukea jo Lindgreniäkin tai muita vastaavia kirjailijoita. Toki niitä kannattaa lukea vielä alakouluikäisellekin, sillä se, että lapsi osaa lukea itse, ei tarkoita sitä, että hän ei nauttisi edelleen lukuhetkistä vanhempiensa kanssa. Lisäksi 7-8-vuotiaalle lukutaitoselle paksujen lastenromaanien läpi kahlaaminen ihan itse on melkein kohtuuton urakka. Aikuisella on kyky lukea pitkää jatkotarinaa, jota alakoululainen jaksaa sitten kuunnella.

Lastenkirjat ovat ihania! Jos niitä ei lapsuudessaan saa katsella ja kuunnella, minusta menettää jotain hyvin oleellista lapsuudestaan.

Terveisin lastentarhanopettaja

Viiru ja Pesonen, Eemeli, Tatu ja Patu, Touhula/Richard Scarry, Mauri Kunnakset, Aku Ankka. Siinä suosikit.