Erokeskustelu miehen kanssa. Miten?
Olen päättänyt haluavani erota. Huonosti mennyt vuoden ajan, kertonut miehelle voivani huonosti suhteessa johon mies on joka kerta vain tokaissut "Jos tää niin paskaa on niin lähde vaan kävelemään." Eli asian eteen ei ole tehty mitään ja nyt on mitta täysi, en jaksa tätä enää. Menimme kimppaan tosi nuorina, ja aloin odottaa esikoista heti yhteenmuuton jälkeen. Ts. tutustuimme vasta mieheni kanssa kun meillä oli jo lapsi! Ja kyllä, olemme täysin epäsopivat toisillemme.
Laitoin asuntohakemuksia tänään menemään ja toiveissa olisi että natsaisi pian. Mutta nyt mietin, miten asian sanoo miehelle? Meillä ei näemmä ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä. Kannattaako minun nyt sanoa erosta ennenkuin saan asunnon? Jos sanon, joudumme kuitenkin olemaan saman katon alla siihen asti että muutan, ja siitä tulisi ihan kamalaa, miehen tuntien. Vai voinko odottaa asuntopäätöstä ja jos/kun sieltä tulee varmistusta niin totean vaan miehelle että nyt haluan eron ja mulla on jo asunto valmiina katsottuna.
Meillä on kaksi lasta ja haluaisin hoitaa tämän suht siististi, ilman että he joutuvat kuuntelemaan miehen mahdollisia suullisia hyökkäyksiä minua kohtaan.
Miten asia hoidetaan fiksusti?
Kommentit (12)
Sinuna odottaisin kunnes asunto on valmiina. Sitten voit ottaa asian rauhallisesti puheeksi. Se on pelkkä ilmoitusasia, jos kerran olet aivan varma ettei liittonne enää voi jatkua. Kerrot, että olet päättänyt erota ja muuttaa omaan asuntoon, ja että toivot että voitte erota asiallisesti ja pysyä hyvissä väleissä lasten takia. Jos mies suuttuu, sille sinä et mitään voi. Jos pelkäät, että hän käy väkivaltaiseksi, pyydä vaikka isääsi tai veljeäsi olemaan paikalla kun kerrot miehellesi.
Minä söisin mielelläni kunnon ruisleivän juustolla, kinkulla ja kurkulla. Salaatinlehti ja paprika vielä kiva lisä. Juomaksi kahvi tai tee. Mökillä maistuu kunnon tukeva iltapala vaikka muutoin olen vähäruokainen ja tuollaiset sipsit tekisivät vain vihaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 18:58"]
Sinuna odottaisin kunnes asunto on valmiina. Sitten voit ottaa asian rauhallisesti puheeksi. Se on pelkkä ilmoitusasia, jos kerran olet aivan varma ettei liittonne enää voi jatkua. Kerrot, että olet päättänyt erota ja muuttaa omaan asuntoon, ja että toivot että voitte erota asiallisesti ja pysyä hyvissä väleissä lasten takia. Jos mies suuttuu, sille sinä et mitään voi. Jos pelkäät, että hän käy väkivaltaiseksi, pyydä vaikka isääsi tai veljeäsi olemaan paikalla kun kerrot miehellesi.
[/quote]
Kiitos asiallisesta vastauksesta =) En pelkää väkivaltaa, mutta uskon että shown osaa kyllä järjestää. Asiasta olen yrittänyt usein puhua mutta kun toinen ei puhu niin se on tosi hankalaa. Tuntuu, että itse on kyllä kaikkensa antanut ja yrittänyt. Viime syksynä esimerkiksi ehdotin pariterapiaa sillä koin sen olevan ainoa tie siihen että tilanne voisi muuttua. Mies totesi kuitenkin haluavansa mieluummin erota kuin lähteä juttelemaan asiasta ulkopuoliselle. Kävin sitten pariterapiassa, yksin. -AP
Minä istuttaisin alas ja sanoisin, että laitoin tänään asuntohakemuksia menemään jne..
Eiköhän se siitä avaudu hänenkin ajatusmaailmansa..
Minä sanoisin, että olen nyt hakenut asuntoa. Tai että olen ajatellut nyt laittaa asuntojakemuksen ja sieltä voi kuulua nopeastikin. Mitä mieltä olet. Jos ei sittenkään (alkujärkytyksen jälkeen) ala keskustelemaan, ei voi mitään.
Sitten sanot että asumusero, ja jutellaan esim. 2 kk päästä mikä fiilis. Mutta muista sopia"säännöt". Että saako tapailla muita, miksi asumusero on laitettu eli onko toive paluusta/keskusteluyhteyden saamisesta vai suora avioerohakemukseen johtava.
Ei jää mitään epäselväksi.
Minä kyllä odottaisin että asunto olisi jo valmiina kun eihän sitä tiedä kuinka kauan sen asunnon saanti kestää. Toki voit yrittää yleisellä tasolla keskustella teidän suhteesta, mahdollisesta erosta ja lapsista.
Ei lapsia nyt kuitenkaan voi vain työntää ulos ovesta että hei me muutetaan nyt...
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 19:23"]
Minä sanoisin, että olen nyt hakenut asuntoa. Tai että olen ajatellut nyt laittaa asuntojakemuksen ja sieltä voi kuulua nopeastikin. Mitä mieltä olet. Jos ei sittenkään (alkujärkytyksen jälkeen) ala keskustelemaan, ei voi mitään. Sitten sanot että asumusero, ja jutellaan esim. 2 kk päästä mikä fiilis. Mutta muista sopia"säännöt". Että saako tapailla muita, miksi asumusero on laitettu eli onko toive paluusta/keskusteluyhteyden saamisesta vai suora avioerohakemukseen johtava. Ei jää mitään epäselväksi.
[/quote]
Mies on joskus aiemmin sanonut että jos erotaan niin erotaan ja sen jälkeen hänen asiat ei kuulu minulle enää pätkääkään. Eli asumisero ei ole ratkaisu vaan ihan täysi ero siitä tulee. Tuntuu vain että en uskalla sanoa mitään vielä ennenkuin asunto varmistuu, pelkään että voi joutua odottamaan kuukauden tai parikin ja jos ilmapiiri on täällä sitten todella kalsea niin ei ole mukava kenelläkään. -AP
Niinhän ne sanoo. Ei pitänyt paikkaansa meilläkään. Hyvät keskustelut on käyty ja ollaan jopa yhteydessä nykyään
Odottelet nyt vaan rauhassa sitä uutta asuntoa, ja kun sellaisen saat, niin ilmoitat vaan kylmästi, että sinä + lapset lähdette nyt. Omalla käytöksellään ansainnut tasan tuon.
Ei niitä lapsia nyt noin vain viedä isältään että kerrotaan että muutetaan lasten kanssa pois! Minkä ikäistä porukkaa täällä on taas hankkinut jälkikasvua?!
Tekstiviesti on jo vanha keksintö, kannattaa opetella.
Luulen että "moido" on ihan riittävä tässä tapauksessa kun mielenkiintoa ei enempää tunnu olevan.