Ilkeillä ihmisillä on ilkeitä lapsia

Mun tuttavapiirissä ilkeimmät lapset on niissä perheissä joissa sen oman murun tekemisissä ei nähdä mitään vikaa, aina vaan kehutaan suu vaahdossa että kuinka ihana ja upea lapsi se on.

Lapsi tottuu pienestä asti että saa lyödä ja kiusata, kukaan ei puutu tai sitten se on aina vaan ollut ”vahinko”.

Tiedän tällaisia, yleensä ovat hoitajia.. huoh.. väärä ala heillä..

Totta kai! Luulitko ilkeiden kasvattavan empaattisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavapiirissä ilkeimmät lapset on niissä perheissä joissa sen oman murun tekemisissä ei nähdä mitään vikaa, aina vaan kehutaan suu vaahdossa että kuinka ihana ja upea lapsi se on.

Lapsi tottuu pienestä asti että saa lyödä ja kiusata, kukaan ei puutu tai sitten se on aina vaan ollut ”vahinko”.

No jep! Ottaa aivoon tällaiset vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai! Luulitko ilkeiden kasvattavan empaattisuuteen?

Toivoisin lasten näkevän ilkeyden.

Yksi äijä tuli konditoroon takki levällään ja isoon ääneen sanoi pojalleen ota mitä haluat. Poika yhtä leveästi kertoi haluavansa tuon hyllyllisen herkkuja, ja myös sai ne. Oksettavaa käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavapiirissä ilkeimmät lapset on niissä perheissä joissa sen oman murun tekemisissä ei nähdä mitään vikaa, aina vaan kehutaan suu vaahdossa että kuinka ihana ja upea lapsi se on.

Lapsi tottuu pienestä asti että saa lyödä ja kiusata, kukaan ei puutu tai sitten se on aina vaan ollut ”vahinko”.

Mun sukulaisperhe on tällainen. Ihan ällöttää olla sukua kun ilkeilevät omille serkuilleen ja muille sukulaisille.

Miksi ilkeät ihmiset pärjää ainakin näennäisesti paremmin?

Meillä on sellaiset sukulaiset jotka hymyilevät päin naamaa, ja juonittelevat selän takana. Eräskin sukulainen on hyvin laskelmoiva. Aina askeleen edellä. Hyi, todella pelottavaa.