Ovatko tatuoinnit ihan wt?

[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 23:43"]Tatuointivärit ja -pigmentit. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA ei ole hyväksynyt tähän mennessä yhtään tatuointiväriä. Tatuoinnissa väriaineet muodostavat vain noin 50 % ihoon pistettävästä aineesta. Muita ainesosia ovat muun muassa säilytys- ja liuotinaineet, jotka muuntavat värin tatuointiin sopivaksi (Bäumler ym. 2003). Pigmenttien koostumus vaihtelee suuresti. Lähes kaikissa tatuointiväreissä on titaania, alumiinia, hiiltä ja happea. Muut aineet ovat metallioksideja ja atsovärejä, joilla saadaan aikaan haluttu värisävy (Timko ym. 2001, Schmitz ja Muller 2004, Beute ym. 2008, Forte ym. 2009). Kahdella eri väriaineella saattaa olla sama koostumus, ja toisaalta sama värisävy voi sisältää eri aineita. Jotkin väriaineet sisältävät allergisoivia aineita, kuten kromia, nikkeliä tai kobolttia, ja in vitro -tutkimusten perusteella potentiaalisesti toksisia tai jopa karsinogeenisia aineita (Vasold ym. 2008, Forte ym. 2009, Regensburger ym. 2010). Tatuointivärien pitoisuuden on arvioitu olevan ihossa keskimäärin jopa 2,53 mg/cm2 (Engel ym. 2008). Tutkimukset tatuointivärien steriiliydestä ja pullojen uudelleen avaamiseen liittyvistä bakteerikontaminaatioista ovat tuloksiltaan ristiriitaisia (Baumgartner ja Gautsch 2010, Kluger ym. 2011c).

Muut kuin tulehdukselliset akuutit komplikaatiot. Tatuointi aiheuttaa tatuoitavalle ihoalueelle vaihtelevan tasoisen akuutin aseptisen tulehdusreaktion, johon kuuluu ihon punoitus (eryteema), induraatio, ödemaattinen "peau d'orange" -ihoreaktio ja karvatuppien laajeneminen (Kluger ym. 2011b). Juuri tatuoitu ihoalue on kuumoittava ja aristava. Tatuoinnin reunat punoittavat ja ovat koholla ihosta. Alueen kipua on verrattu auringonpolttamaan. Petekiaalinen purppura ja hematooma ovat harvinaisia, ja niiden ilmaantumiseen vaikuttavat tatuoitavan yksilölliset ominaisuudet, tatuoijan taidot ja tatuoinnin paikka. Tatuoitu ihoalue paranee tavallisesti 2 - 3 viikon aikana. Ensimmäisen viikon jälkeen tatuoidulle ihoalueelle muodostuu pinnallista karstaa epidermiksen kuoriutuessa tatuointiväriaineen vaikutuksesta (Kluger ym. 2011b). Alaraajojen turvotusta voi esiintyä jalkapöydän tai säären tatuoinnin jälkeen rasituksessa (Kluger ym. 2011a). Akuuttia ohimenevää imusolmukkeiden suurenemista voidaan todeta tatuoidun ihoalueen imuteiden laskukohdassa. Tatuoinnin leviäminen rajojensa yli ("blurry halo", "blue-foot" tai "blow-out") on harvinainen komplikaatio, joka johtuu tatuointivärin leviämisestä ihonalaiseen rasvakudokseen. Tämä komplikaatio voidaan hoitaa laserilla (Molenda ym. 2008). Tatuoijat suosittelevat, että tatuointia rasvataan paranemisvaiheessa esimerkiksi dekspantenolia sisältävillä voiteilla. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa akuutin kosketusihottuman.

T. Lääkäri, not WT
[/quote]
Wt "lääkärin" vuodatus. Lukematta paskaa
[/quote]

Luettuna asiaa

Yök. Hepatiitti!

Ihan wt

1. WT
2. Jo vanhanaikaisia
3. Totaalisen turn-off

[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 23:21"]Vai ottaako joku fiksukin niitä?
[/quote]
Lola otti ja se ei ole ainakaa valkoinen, vaikka roskaa onkin.

Tatuointi tuhoaa naisen markkina-arvon

[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 23:43"]Tatuointivärit ja -pigmentit. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA ei ole hyväksynyt tähän mennessä yhtään tatuointiväriä. Tatuoinnissa väriaineet muodostavat vain noin 50 % ihoon pistettävästä aineesta. Muita ainesosia ovat muun muassa säilytys- ja liuotinaineet, jotka muuntavat värin tatuointiin sopivaksi (Bäumler ym. 2003). Pigmenttien koostumus vaihtelee suuresti. Lähes kaikissa tatuointiväreissä on titaania, alumiinia, hiiltä ja happea. Muut aineet ovat metallioksideja ja atsovärejä, joilla saadaan aikaan haluttu värisävy (Timko ym. 2001, Schmitz ja Muller 2004, Beute ym. 2008, Forte ym. 2009). Kahdella eri väriaineella saattaa olla sama koostumus, ja toisaalta sama värisävy voi sisältää eri aineita. Jotkin väriaineet sisältävät allergisoivia aineita, kuten kromia, nikkeliä tai kobolttia, ja in vitro -tutkimusten perusteella potentiaalisesti toksisia tai jopa karsinogeenisia aineita (Vasold ym. 2008, Forte ym. 2009, Regensburger ym. 2010). Tatuointivärien pitoisuuden on arvioitu olevan ihossa keskimäärin jopa 2,53 mg/cm2 (Engel ym. 2008). Tutkimukset tatuointivärien steriiliydestä ja pullojen uudelleen avaamiseen liittyvistä bakteerikontaminaatioista ovat tuloksiltaan ristiriitaisia (Baumgartner ja Gautsch 2010, Kluger ym. 2011c).

Muut kuin tulehdukselliset akuutit komplikaatiot. Tatuointi aiheuttaa tatuoitavalle ihoalueelle vaihtelevan tasoisen akuutin aseptisen tulehdusreaktion, johon kuuluu ihon punoitus (eryteema), induraatio, ödemaattinen "peau d'orange" -ihoreaktio ja karvatuppien laajeneminen (Kluger ym. 2011b). Juuri tatuoitu ihoalue on kuumoittava ja aristava. Tatuoinnin reunat punoittavat ja ovat koholla ihosta. Alueen kipua on verrattu auringonpolttamaan. Petekiaalinen purppura ja hematooma ovat harvinaisia, ja niiden ilmaantumiseen vaikuttavat tatuoitavan yksilölliset ominaisuudet, tatuoijan taidot ja tatuoinnin paikka. Tatuoitu ihoalue paranee tavallisesti 2 - 3 viikon aikana. Ensimmäisen viikon jälkeen tatuoidulle ihoalueelle muodostuu pinnallista karstaa epidermiksen kuoriutuessa tatuointiväriaineen vaikutuksesta (Kluger ym. 2011b). Alaraajojen turvotusta voi esiintyä jalkapöydän tai säären tatuoinnin jälkeen rasituksessa (Kluger ym. 2011a). Akuuttia ohimenevää imusolmukkeiden suurenemista voidaan todeta tatuoidun ihoalueen imuteiden laskukohdassa. Tatuoinnin leviäminen rajojensa yli ("blurry halo", "blue-foot" tai "blow-out") on harvinainen komplikaatio, joka johtuu tatuointivärin leviämisestä ihonalaiseen rasvakudokseen. Tämä komplikaatio voidaan hoitaa laserilla (Molenda ym. 2008). Tatuoijat suosittelevat, että tatuointia rasvataan paranemisvaiheessa esimerkiksi dekspantenolia sisältävillä voiteilla. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa akuutin kosketusihottuman.

T. Lääkäri, not WT
[/quote]
Wt "lääkärin" vuodatus. Lukematta paskaa

Eivät ole wt. Fiksutkin ottavat niitä.

Ovat.

Ovat ja eivät.

Kyllä.mitä enemmän sen pahempi.

Todellinen turn off jos naisella tatuointeja

On

Voi jeesus, wt... Jo on tyhmän kuulonen lyhenne. :---D

On wt

Hyi todellakin on.ne värikkäät töherrykset on pahimpia.

Nykyisillä keski-ikäisillä ne on wt. Sitä nuoremmilla tavallisia, asia jota minä keski-ikäisenä en ymmärrä.

Kuka täyspäinen antaisi töhriä itsensä...

Ei.

Tatuointivärit ja -pigmentit. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA ei ole hyväksynyt tähän mennessä yhtään tatuointiväriä. Tatuoinnissa väriaineet muodostavat vain noin 50 % ihoon pistettävästä aineesta. Muita ainesosia ovat muun muassa säilytys- ja liuotinaineet, jotka muuntavat värin tatuointiin sopivaksi (Bäumler ym. 2003). Pigmenttien koostumus vaihtelee suuresti. Lähes kaikissa tatuointiväreissä on titaania, alumiinia, hiiltä ja happea. Muut aineet ovat metallioksideja ja atsovärejä, joilla saadaan aikaan haluttu värisävy (Timko ym. 2001, Schmitz ja Muller 2004, Beute ym. 2008, Forte ym. 2009). Kahdella eri väriaineella saattaa olla sama koostumus, ja toisaalta sama värisävy voi sisältää eri aineita. Jotkin väriaineet sisältävät allergisoivia aineita, kuten kromia, nikkeliä tai kobolttia, ja in vitro -tutkimusten perusteella potentiaalisesti toksisia tai jopa karsinogeenisia aineita (Vasold ym. 2008, Forte ym. 2009, Regensburger ym. 2010). Tatuointivärien pitoisuuden on arvioitu olevan ihossa keskimäärin jopa 2,53 mg/cm2 (Engel ym. 2008). Tutkimukset tatuointivärien steriiliydestä ja pullojen uudelleen avaamiseen liittyvistä bakteerikontaminaatioista ovat tuloksiltaan ristiriitaisia (Baumgartner ja Gautsch 2010, Kluger ym. 2011c).

Muut kuin tulehdukselliset akuutit komplikaatiot. Tatuointi aiheuttaa tatuoitavalle ihoalueelle vaihtelevan tasoisen akuutin aseptisen tulehdusreaktion, johon kuuluu ihon punoitus (eryteema), induraatio, ödemaattinen "peau d'orange" -ihoreaktio ja karvatuppien laajeneminen (Kluger ym. 2011b). Juuri tatuoitu ihoalue on kuumoittava ja aristava. Tatuoinnin reunat punoittavat ja ovat koholla ihosta. Alueen kipua on verrattu auringonpolttamaan. Petekiaalinen purppura ja hematooma ovat harvinaisia, ja niiden ilmaantumiseen vaikuttavat tatuoitavan yksilölliset ominaisuudet, tatuoijan taidot ja tatuoinnin paikka. Tatuoitu ihoalue paranee tavallisesti 2 - 3 viikon aikana. Ensimmäisen viikon jälkeen tatuoidulle ihoalueelle muodostuu pinnallista karstaa epidermiksen kuoriutuessa tatuointiväriaineen vaikutuksesta (Kluger ym. 2011b). Alaraajojen turvotusta voi esiintyä jalkapöydän tai säären tatuoinnin jälkeen rasituksessa (Kluger ym. 2011a). Akuuttia ohimenevää imusolmukkeiden suurenemista voidaan todeta tatuoidun ihoalueen imuteiden laskukohdassa. Tatuoinnin leviäminen rajojensa yli ("blurry halo", "blue-foot" tai "blow-out") on harvinainen komplikaatio, joka johtuu tatuointivärin leviämisestä ihonalaiseen rasvakudokseen. Tämä komplikaatio voidaan hoitaa laserilla (Molenda ym. 2008). Tatuoijat suosittelevat, että tatuointia rasvataan paranemisvaiheessa esimerkiksi dekspantenolia sisältävillä voiteilla. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa akuutin kosketusihottuman.

T. Lääkäri, not WT