Kertooko tupakointi mielestäsi tyhmyydestä?
Kommentit (25)
Teininä aika monet ovat typeriä huomionhakuisuudessaan ja yrittäessään olla kovia/sopeutua joukkoon. En tuomitse tästä, ymmärrän sen, että riippuvuuksista on myös vaikea päästä eroon. Aikuisiällä aloitettua tupakointia vähän ihmettelen
Ei kerro. Siihen voi olla monia syitä, kuten tupakoinnin rajoittamisen vastustaminen (mikä on toisaalta lapsellista). Ja joskus 90-luvulla polttaminen oli vielä "muotia" nuorten keskuudessa, joten se on voinut muodostua riippuvuudeksi.
Sen aloittaminen kertoo tänäpäivänä tyhmyydestä, polttaminen (välttämättä) ei. Riippuvuus on niin vahva ja vieroitusoireet niin valtavat että suurimmalle osalle tupakoitsijoista ei ole mitenkään helppoa päästä siitä irti.
kysymykseen en osaa antaa vastausta, riippuu keltä kysyy. Monet jotka polttaa ovat mielestänsä viisaita ja "sosiaalisia" kun ovat tupakilla aina isossa porukassa ja läppä lentää! Sit tietty valtio ei pärjäis ilman heitä kun he rahottaa kaiken tupakkaveron muodossa, sanovat tyyliin "jos me kaikki tupakoitsijat lopetettas niin valtio menis konkkaan nopeasti"
Kyllä. Halveksin salaa tupakoijia. En voisi milloinkaan seurustella tupakoivan kanssa. Mielessäni paheksun ja oikeasti pidän vähän älykääpiönä. Hyvä kysymys.
Yhden tuttuni äiti kuoli keuhkosyöpään, jonka aiheutti tupakka. Ja tuttu jatkaa itse vielä polttamista. Onko tyhmää? No ON.
Kertoo tyhmyydestä. Siksi poltakin vain harvoin ja salassa.
Se on ihan hemmetin tyhmää. Oon idiootti kun yläasteella alotin painostuksesta tupakoimaan. Sitä on vähän hankalampi lopettaa.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 17:14"]
Yhden tuttuni äiti kuoli keuhkosyöpään, jonka aiheutti tupakka. Ja tuttu jatkaa itse vielä polttamista. Onko tyhmää? No ON.
[/quote]Onhan se tyhmää. Mutta mun isäni kuoli viisikymppisenä tyypilliseen tupakoitsijan keuhkosyöpään, koskaan ei polttanut. Ja joku polttaa 40-50 vuotta ilman mitään keuhkosairauksia. Tai muitakaan tupakan aiheuttamia.
Itse en polta, en ole ikinä polttanut mutta ymmärrän silti että ei sen lopettaminen ole mitenkään yksinkertaista. Ikävä kyllä.
Asiasta on tehty tutkimusia ja tulos on odotettu. Vähemmän älykkää polttavat, ts heidä keskimäärinen äö onalhaisempi kuin tupakoimattomilla. Syykin lienee ymmärrettävissä, toinen ryhmä on pitkäjännitteisempi ja pystyy vastustamaan impulsiivisia hetken tekojaan. näkyy myö koulutustaustassa, amiksessa polttaa monet lääkiksessä ei juuri kukaaan. Kumpi porukka lie älykkäämpää?
Mä olen riippuvuuksiin taipuvainen. Alkoholi, shoppailu, ruoka jne. Silti ei rööki maistu. Olen "yrittänyt" monta kertaa polttaa sitä ja saada kiksit siitä. Kun ihmettelen mitä hyvää siinä on. Ei ole selvinnyt (hyvä vaan).
Olisko toi geneettistä? Mun äiti eikä veli polta. Isä poltti joskus ja lopetti.
Onhan se typerää. Vie rahat ja tuhoaa terveyden. Luohan se kanssa helpottavan tunteen kun saa vetää hermoröökin ja ruokaröökin yms yms. Ei se lopettaminen edes ole vaikeata, pitää vaan itse haluta sitä. Se ei auta että ihmisen syyllistää ja paasaa sen epäterveellisyydestä. Ja kaikkein tyhmintä on yrittää vedota siihen että säästyisi rahaa, näin itsekkin lopettaneena voin kertoa että se 5e/päivä saa kulumaan ihan vaan huomaamatta.
Riippuu siitä, tarkoitetaanko älykkyyttä vai viisautta. Tupakointi ei kerro älykkyysosamäärästä tai yleisemmin kognitiivisesta suorituskyvystä. Mutta se kertoo viisauden puutteesta.
Tupakointi itsessään on tietenkin tyhmää, mutta kaikki tupakoitsijat eivät silti ole kokonaan tyhmiä, vaan monet päinvastoin hyvinkin fiksuja ihmisiä, joille on kuitenkin jossain elämänvaiheessa syntynyt tuo riippuvuus. En siis normaalisti tuomitsisi tupakoitsijoita kovin rankasti. Siihen ei kuitenkaan ymmärrys riitä, että tuntemani syövän sairastanut yh-äiti ei ole lopettanut tupakointia; voisi luulla että sekä yksinhuoltajuus että pelko syövän uusiutumisesta antaisivat motivaatiota. Tätä kyllä pidän paitsi tyhmyytenä, myös törkeän vastuuttomana.
Ei kerro. Tiedän monia fiksuja ihmisiä jotka ei polta, mutta myös monia jotka polttaa. Itse olen todella kova stressaamaan ja juuri siksi aloin parikymppisenä polttamaan. Ja faktahan on se, ettei tupakointi auta stressiin YHTÄÄN. Päinvastoin mulla se pahensi sitä. Tupakan aikana toki rauhottui ja tuli hyvä rauhoittunut olo, mutta hetki sen jälkeen alkoi taas stressi ja ahdistus ja piti päästä taas tupakalle rauhoittamaan hermojaan. Nyt 26 vuotiaana olen ollut vuoden polttamatta.
Tupakointi on toki tyhmää, mutta tupakoivat eivät välttämättä silti ole tyhmiä.
Teininä ja vielä kolmekymppisenäkin sitä on vielä niin perusterve ja kuolematon, että tupakoinnin vaarat ovat silkkaa teoriaa ja ylivarovaisten höpötystä. Rahanmenokaan ei tunnu pahalta, kun ostaa askin tai korkeintaan vironkartongin kerrallaan eikä joudu maksamaan kahtatuhatta euroa könttäsummana per vuosi. Ja kun isosetäkin poltti 70 vuotta eikä ikinä kärsinyt mistään, niin eipä itsellekään keuhkoahtaumaa tai -syöpää tule, ja jos tulee, siihen on vielä aikaa. Samalla logiikalla voi kaahata kahtasataa ja naida naksutella tuntemattomia ilman kondomia niin, ettei järkikulta tule häiritsemään.
Riippuvuus onkin vaikeampi juttu, kun järki herää mutta mieli ja keho parkuu nikotiinin perään. Toiset pääsevät irti kymmenen vuoden tupakoinnista yksinkertaisesti tumppaamalla viimeisen kerran, useimmat joutuvat kärsimään yrittäessään ja monet eivät koskaan onnistu. Tunnen yhden ihmisen, joka lopetti tupakoinnin samana päivänä, kun hänen kurkkusyöpänsä leikattiin. Hänen puolisonsa ei lopettanut, koska ketjupolttamisella pysyi yli viisikymppisenäkin niin kivan hoikkana. Ja mikäs siinä, eihän se syöpä hänen kurkussaan ollut.
Itsekästä. Lasten isovanhemmat polttivat tupakkaa ketjussa ja menehtyivät aivan liian varhain tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Mielellään olisimme heidät täällä vielä pitäneet.