Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti, eikö ole enää ns. erityisluokkia?
23.07.2015 |
Minulla ei ole käsitystä tämän päivän peruskoulusta, joten kysynkin niiltä joilla on, että onko nykyään todella niin että ei ole enää mitään ns. apukouluja ja tarkkiksia vaan kaikenlaiset oppimis- ja käytös"häiriöiset" on siellä tavallisessa luokassa perusfiksujen, lahjakkaiden ja hyvinkäyttäytyvien joukossa? Koulunkayntiavustajista luin jonkin jutun ja siitä sain tämän käsityksen. Miten ihmeessä voidaan taata oppimisrauha ja menestymismahdollisuudet normioppilaille jos luokassa joku/jotkut hälisee, häiritsee eikä keskity edes opetukseen? Ja toisaalta, olisihan se näiden oppimis- ja käytösongelmaistenkin edun mukaista olla omassa ryhmässä, jossa opetus olisi sopeutettu heidän todennäköisesti hitaampaan tahtiinsa, jotta edes perusasiat tulisi opittua kunnolla.
Kenen kannalta tuollainen sekaopetus on hyödyksi?
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:39"]Kyllä yksi iso syy siihen, miksi erityisoppialita on nykyään niin paljon, on vanhemmat ja tämän päivän kasvatus. Ennen opettajaa kunnioitettiin ja hänellä oli auktoriteetti, mutta nykyään vanhemmat käyvät yhdessä opettajan kimppuun heti, jos opetus ei miellytä tai lasta hieman ojennetaan.
[/quote] Minä jouduin erityisluokalle koska en voinut keskittyä sen takia että opettajat haukkuivat ja kiusasivat minua. Kun vaihdoin koulua niin alkoi menemään normaalisti.
T.13v tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi sanomaan, että erityislapsia olisi nykyään hirveästi enemmän kuin ennen. (Itsekin olen kahden erityislapsen äiti, se on ihan ok termi).
Ennen vain ne, jotka eivät mitenkään pärjänneet tavallisessa luokassa lähetettiin tarkkikselle (jonka alkuperäinen tarkoitus oli muuten olla luokka, jossa lapsi on väliaikaisesti tarkkailtavana, jotta voidaan päättää mikä paikka on hänelle paras. Eihän se sitten käytännössä niin mennyt). Ne, jotka joten kuten pärjäsivät olivat mukana, kiusattuina ja syrjittyinä, outoina. Kaipa kaikki muistaa omalta luokaltaan pari outoa. Ehkä eivät vaan olleet samalla tavalla näkyvissä kuin nykyään.
Koululuokissa nykyään on tosiaan monia, joilla on erityisiä tarpeita opiskelun suhteen. Se on oikeestaan aika hyvä, koska se tarkoittaa, että heidät on huomattu ja heitä voidaan auttaa. Yleensä ne oikeasti erityislapset eivät ole se haaste luokassa vaan ne, joita ei ole kasvatettu ja joiden vanhemmat nauraa päälle, kun yrittää puhua lapsen käytöksestä. Ja lapset, jotka oirehtivat psyykkistä pahaa oloaan esimerkiksi perhetilanteen johdosta ovat kyllä lisääntyneet. Heitä ei kyllä luokitellakaan erityislapsiksi, koska syy oireiluun on ei ole lääketieteellinen. Erikseen sitten ovat ne, joilla on ihan oikeasti jokin neurologinen käytöshäiriö. Heidän kanssaan on helpompi työskennellä.
T. luokanope & erityisluokanope
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:07"]Kyllä niitä on edelleenkin erityisluokkia.
[/quote]hyvin erityisille on erityisluokat. Muutama kohtuu normi dg ei riitä. Eikä oppimisvaikeudet.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:39"]
Kyllä yksi iso syy siihen, miksi erityisoppialita on nykyään niin paljon, on vanhemmat ja tämän päivän kasvatus. Ennen opettajaa kunnioitettiin ja hänellä oli auktoriteetti, mutta nykyään vanhemmat käyvät yhdessä opettajan kimppuun heti, jos opetus ei miellytä tai lasta hieman ojennetaan.
[/quote]
Tuolla on jo mainittu aikaisemmin se, että nykyään vanhemmat ilmeisesti kuvittelee, että hyvä itsetunto = liiat luulot. Esim. on tyttö minkä näköinen hyvänsä, vanhemmat kehuvat kauniiksi että tulee muka hyvä itsetunto (en tiedä mitä ajatella epäviehättävästä ja lihavasta tytöstä, joka kiusaa oikeasti kauniita tyttöjä olettaen olevansa itse kaunis), lapsi piirtää huonosti mutta vanhemmat kehuvat taiteilijaksi tai lapsen englannin kielen taito on olematon mutta vanhemmat ihastelevat millainen kielimaisteri se meidän pirjopetteri onkaan. Tämä aivan varmasti vaikuttaa sekä sosiaalisiin taitoihin että koulumenestykseen; miksi nähdä vaivaa kun vanhemmat ovat uskotelleet, että lapsi osaa vaikka tosiasiassa ei osaa.
Tämä omituinen olemattomista kehumiskulttuuri on muutenkin outoa; nykyäänhän somessa tytöt kehuvat toisiaan kaunottareksi, kauniiksi ja upeaksi vaikka kehuttu ei olisi edes perusnätti. Onko tämäkin sitten tullut kotoa vai mistä lie johtuu että kaikilla on pakonomainen tarve kuvitella olevansa uniikki lumihiutale.
Joo on ehkä mennyt vanhemmilta hiukan ohi se, että vaikka oma pirjopetteri olisi itselle maailman keskipiste, muille se ei sitä ole. Jo pelkästään kaupassa käydessä huomaa silloin tällöin kuinka joku tenava on selkeästi huomionhakuinen, esim. vahtaa tai yrittää häiriköidä vierasta aikuista ja jos ei saa tältä huomiota, alkaa porata tai muuten möykätä kun ei huomioitukaan. Todennäköisesti juuri niitä lapsia, joita huomioidaan kotona joka hetki ja jotka saavat puhua esim. kylässä olevien aikuisten puheen päälle jotakin tyhmää liibalaabaa ja AIKUISET onkin ne, joiden käsketään olla hiljaa kun liibalaaba alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:12"]
Onko erityisluokilla nykyään ruotsin kielen opetusta? Koska kun itse olin erityiskoulussa vuodet 2007-2010, meillä oli pakollinen ruotsi vain seiskaluokalla ja sen jälkeen se oli vapaaehtoinen aine.
[/quote]
Erityisluokkalaiselle tehdään hojks. Lähtökohta on normaali opetussuunntelma, ainakin pitäisi olla. Siitä sitten lähdetään muokkaamaan tarpeen mukaan. Oma poikani on ollut erityisopetuksessa, mutta käynyt normaalin oppimäärän ja erityisopetuspäätös purettiinkin kokonaan yläasteella, eli yläasteen meni yhdellä ainoalla tukitoimella: Käsityöt erityisryhmän kanssa, syynä niinkin erikoinen asia kuin hankala opettaja, toisen open kanssa ei olisi varmaan tarvinnut. Sekin arvosteltiin silti normaalin arvioinnin mukaan ja sai siitä kutosen, koska ei pysynyt normaalin opetuksen vaatimassa tahdissa. Pojan erityisluokalla melkein kaikilla oli normaali oppimäärä ja muutamilla oli vain muutama aine sovellettuna. Luokassa oli tietääkseni, mitä vanhempia tunnen, lievää autismia, asperger (meidän poika), dysfasiaa ja pahoja oppimisvaikeuksia. Ylivilkkaita siellä oli yksi, diagnoosia en tiedä, mutta vaikutti adhd-tapaukselta.
Arviolta heitän että lähes kaikissa perusopetuksen luokissa on 2-8 ns. erityisoppilasta. Siinä sitä sitten ollaan kun on lahjakkaita, ns. normioppilaita ja siihen päälle käytöshäiriöiset, lukihäiriöt, adhd, asperger, ehkä vielä joku kuulovammainen... Ja usein nämä diagnoosit on päällekkäisiä. Lukihäiriöinen ADHD siinä sitä sitten ollaan.
Ja kyllä,tottakai koulussa on erityisopeja jotka ottavat perusopetuksen luokista omille tunneilleen osan porukasta. Yleensä kuitenkin nämä käytöshäiriöiset. KOSKA aineenopethan eivät jaksa katsella näitä vilkkusilmiä, he pitävät mielellään oikeasti tuentarpeessa olevat hiljaiset oppilaat luokissa, senkin uhalla että opetus on aivan liian nopeatempoista oppimishäiriöiselle.
Eisillä, tokihan käytöshäiriöisilläkin on oppimisenvaikeuksia mutta silti. Tuntuu että suurin osa perusopetuksen aineenopeista vaan nakkaa esy-oppilaat pois omista silmistään, miksi? Koska eivät pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Joo on ehkä mennyt vanhemmilta hiukan ohi se, että vaikka oma pirjopetteri olisi itselle maailman keskipiste, muille se ei sitä ole."
Tämän huomaa työpaikallakin - meidän X sitä ja meidän X tätä, loputtomiin. Muillakin on lapsia, mutta kummasti vain jotkut mammat kunnostautuvat lastensa jatkuvassa kehumisessa, vaikka ihan tavallisista lapsista ja tekemisistä on kyse. Jos lapsille itselleenkin tehdään jostakin näytelmästä tai jumppaesityksestä niin iso ja ihmeellinen saavutus, ei ihme jos lapsi alkaa luulla liikoja normaalin itsetunnon sijaan. "Olipa teidän esitys hieno ja olittepa te taitavia" - oikein. "Olitpa sinä paljon parempi kuin muut ja tytöistä kaikkein kaunein." -väärin.
Lasta tulee kehua mutta vain ja ainoastaa todellisista syistä. Jokaisesta lapsesta löytyy kehumisen aihetta, joku on hyvä piirtämään, toinen osaa reippaasti pukea vaatteet päällensä, näin kärjistetysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:33"]
Onko erityisluokkalaisen mahdollista päästä lukioon?
[/quote]
On, jos todistuksen keskiarvo riittää. Ei sitä erityisopetusta lue todistuksessa, ainakaan jos on lukenut yleisellä oppimäärällä eikä mukautettuna.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:33"]
Alakoulun puolella on erityisluokka ainakin lapen koulussa, jossa on käytöshäiriöisiä. Oppimisvaikeuksista kärsiville on toisessa koulussa oma erityisluokkansa. Ja tässä kunnan kaikki erityisluokat.
Yläkoulun puolella ei erityisluokkia käsittääkseni ole ei anaakaan meidän kunnassa.
Vammaiset tietysti poislukien, koska heille on kokonaan oma koulunsa.
[/quote]
Yläkoulussa on myös erityisluokat. T. Äiti, jonka as-poika aloittaa kohta yläkoulun erityisluokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mutta niitä ei vissiin saa enää kutsua erityisluokiksi, eikä ole olemassa E-luokkaa vaan esim. pikkuveljeni joka on pienluokalla, on luokalla C
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 20:31"]
On mutta niitä ei vissiin saa enää kutsua erityisluokiksi, eikä ole olemassa E-luokkaa vaan esim. pikkuveljeni joka on pienluokalla, on luokalla C
[/quote]
Se kirjain menee ihan vaan järjestyksessä, ei tarkoita erityisluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
34, ja saa niitä kutsua erityisluokiksi. Täällä stadissakin ne on laaja-alaisia erityisluokkia, joissa siis on koottuna eri diagnoosein varustettuja erityislapsia. Omallani siis as-diagnoosi - ei ongelmia oppimisessa, vaan oman toiminan ohjauksessa, aistitoiminnassa, motoriikassa ja sosiaalisissa taidoissa. Normiluokalla olisi vaikea keskittyä isossa lapsijoukossa ja ohjeiden hahmottaminen hälyssä vaikeaa.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 20:31"]
On mutta niitä ei vissiin saa enää kutsua erityisluokiksi, eikä ole olemassa E-luokkaa vaan esim. pikkuveljeni joka on pienluokalla, on luokalla C
[/quote]
Se kirjain menee ihan vaan järjestyksessä, ei tarkoita erityisluokkaa.
[/quote]
Näin on, kirjain voi olla mikä vaan. Oman pojan yläasteella A oli sellainen, joka ei ollut erityisluokka, mutta siellä oli enemmän tukea tarvitsevia ja luokalla hieman vähemmän oppilaita kuin muilla luokilla. Meidän poika ei ollut enää sillä luokalla. Eli se on vain luokkanumero, eikä tarkoita mitään. Jossain pienessä koulussa on voitu tottua siihen, että C-on erityisluokka, mutta se ei ole mikään virallinen luokitus.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:07"]Kyllä niitä on edelleenkin erityisluokkia. [/quote]hyvin erityisille on erityisluokat. Muutama kohtuu normi dg ei riitä. Eikä oppimisvaikeudet.
[/quote]
Omalla lapsellani ei ole diagnoosia ja on silti erityiskoulussa. Kielellisiä ongelmia jne. Periaatteessa pärjäisi normiluokassa jos saisi kouluavustajan tunneille. Noh, on toki ymmärrettävää, ettei siihen(kään) ole varaa. Roudataan lapsi sitten 50 kilsaa per päivä taksin kanssa.
Meidän yläkoulussa on kolme erityisluokkaa: yksilöllistetyn opetuksen luokka, yleisopetuksen luokka ja yksilöllistetyn ja toiminta-alueittaisen opetuksen luokka.
Yksilöllistetyn opetuksen luokassa oppilaat eivät selviydy yleisista ops:n tavoitteista ja heillä on useampi oppiaine helpotettu. Oppilaat voivat oppimivaikeutta lukuunottamatta olla aivan tavallisia nuoria. Luokassa voi olla myös hyvin lievää kehitysvammaisuutta. Vanha nimitys emu / apukoulu
Yleisopetuksen pienryhmässä opiskelevat tunne-elämältään häiriintyneet ja käytösongelmaiset oppilaat. Adhd on tyypillnen diagnoosi luokassa. Luokassa opiskellaan kaikki oppiaineet yleisesten tavoitteiden mukaan. Tältä luokalta on joskus potentiaalia mennä lukioon. Vanha nimitys esy / tarkkis
Yksilöllistetyn ja toiminta-alueittaisen opetuksen luokassa oppilaat ovat usein lievästi kehitysvammaisia tai kehitysvammaisia, heillä on usein pidennetty oppivelvollisuus ja he eivät opiskele kaikkia oppiaineita. Vanha nmitys eha /apukoulu
t. erityisopettaja
[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 15:33"]
Onko erityisluokkalaisen mahdollista päästä lukioon?
[/quote]
Kai sinne jokainen pääsee jos on peruskoulun päästötodistus ja keskiarvo riittää.