Suunnitellusta sektiosta toipuminen!

Mulle tehty kaksi sektiota, kun olin 36 ja 38. Palauduin tosi nopeasti, en tarvinnut sairaalasta lähdön jälkeen kertaakaan särkylääkkeitä, ja olen muuten tosi kipuherkkä ja ensimmäisenä ottamassa tablettia, jos vähän päätä särkee.

Pystyin liikkumaan muutaman päivän päästä jo ihan normaalisti, ja vauvan kanssa ei ollut mitään ongelmia. Kauppakasseja kannoin vasta jotain 2vkon päästä, se suositus kai olisi että pidempään pitäisi malttaa olla kantelematta mitään painavaa.

Mulla hampaan poiston jälkeen säryt ovat olleet paljon pahempia kuin sektioiden jälkeen.

Mulla kanssa toipuminen oli tosi nopeaa, kolme yötä sairaalassa ja kotona en enää särkylääkettä tarvinnut. Olen 25-vuotias.

Mulla sektiosta toipuminen vei 9kk! Haava on edelleen 11vuoden jälkeen tunnoton... Jotain meni kyllä pieleen leikkauksessa,

Sain esikoisen suunnitellulla sektiolla 19-vuotiaana. Minäkin olin vain kolme yötä sairaalassa enkä enää kotona tarvinnut särkylääkkeitä, en muista että olisi ollut mitään ongelmia. Arpi on mullakin tunnoton ja kai niin kuuluu ollakin? Kuopus syntyi sitten alakautta ja olin viikkotolkulla kipeä, väsynyt ja voipunut. Ehkä sektiosta toipuminen olisi tuntunut hankalammalta jos toinenkin olisi leikattu ja se esikoinen olisi ollut nosteltavana ja hoidettavana? En tiedä.

Synnytin alateitse niinkuin oikeat naiset synnyttävät ja toivuin parissa päivässä. Ikäkin voi vaikuttaa, en ollut mikään mummoäiti vaan hyvässä kunnossa oleva 24v. :)

Minulle tehtiin suunniteltu sektio kun esikoinen syntyi 10kk sitten. Olin osastolla 3 yötä, kotona jouduin käyttämään särkylääkkeitä noin 1,5 vkoa. Ekat kaksi viikkoa välttelin kaikkea raskasta nostelua ja vaunulenkkeilyn aloitin vauvan ollessa 1kk. Lenkit aloitin lyhyellä kävelyllä ja päivä päivältä aina pidensin sen mukaan mikä hyvältä tuntui. Salille palasin vauvan ollessa 3kk. Alkuun enimmäkseen aerobista, kuten cyclingia ja hiukan lihaskuntotreeniä, alavatsassa tuntui kinnausta ja hiukan kipua siihen kun vauva oli noin 6kk, sitten helpotti. Leikkaushaavan alueelle tunto palasi noin 4kk kohdalla. Liikkumista ei kannata alkuun karttaa liikaa, Se vain hidastaa paranemista, ei tietenkään mitään hikitreeniä heti, mutta hissukseen heti liikkeelle, muuten pitkittyy vaan paraneminen.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:29"]

Synnytin alateitse niinkuin oikeat naiset synnyttävät ja toivuin parissa päivässä. Ikäkin voi vaikuttaa, en ollut mikään mummoäiti vaan hyvässä kunnossa oleva 24v. :)

[/quote]

Mikä on sitten väärä nainen? Määrittele. Sama se kai mitä kautta se lapsi tulee ulos. Kunhan tulee.

Pari kuukautta meni parantua sektion jälkeen. Suunniteltu oli.
Enpä sitä olisi halunnut mutta vauva oli perätilassa.
Muut ovat tulleet alakautta ja oli paljon helpompaa heidän jälkeensä.
Sektiosta 4v ja en tiedä milloin tunto palasi haavan kohdalle :D

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:29"]

Synnytin alateitse niinkuin oikeat naiset synnyttävät ja toivuin parissa päivässä. Ikäkin voi vaikuttaa, en ollut mikään mummoäiti vaan hyvässä kunnossa oleva 24v. :)

[/quote]

Tätäkö kysyttiin? Oli puhe sektiosta toipumisesta eikä sun erinomaisuudestasi. Toivon että sun seuraava synnytys on hätäsektio ja saat helvetin kamalan arven ja vielä tulehduksen riesaksesi. Siinä sun naiseutesi on sitten mennyt, rouva Täydellisyys.

Ei ollut suunniteltu vaan kiireellinen sektio. Siitä on nyt 3 kk ja vatsalihakset alkavat olla samassa kunnossa kuin olivat ennen raskautta. Arpi ja sen yläpuolella pieni alue ovat tunnottomia, muuten ei huomaa mitään enää. Mies auttoi kaikenlaisen nostelun kanssa ensimmäiset 2 viikkoa, jotta en teloisi itseäni. Sairaalassa olin 4 päivää, sen jälkeen en ole tarvinnut särkylääkkeitä. Ensimmäisen lyhyen vaunulenkin tein 2 päivää kotiutumisen jälkeen, mies tosin tuli mukaan koska pelkäsi että kompastun tai jotain muuta ikävää. Muun kuntoilun aloitin kevyesti kaksi viikkoa myöhemmin. Ainoa varsinainen ongelma oli sängystä nouseminen ekan kuukauden ajan, tuntui ikävältä. Sektio oli kokemuksena yllättävän pikkujuttu ja paranin nopeasti, hampaan juurihoito on ollut kamalampi ja aiheuttanut enemmän kipua. Ikää on 34.

Mulla 4sektiota 30v.35v.37v.39v..Älä tee vatsalihaksia vuoteen sektiosta,muuten saat pysyvän pömppävatsan.Hyvin olen toipunut.Helppo ja kätevä tapa synnyttää.Kyllä voi olla kipuja vielä 4kk jälkeen.Kyllä ne siitä pikkuhiljaa lähtee.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:29"]

Synnytin alateitse niinkuin oikeat naiset synnyttävät ja toivuin parissa päivässä. Ikäkin voi vaikuttaa, en ollut mikään mummoäiti vaan hyvässä kunnossa oleva 24v. :)

[/quote]

Minä sain ekan lapsen ihan oikealla synnytyksellä 22v iässä ja toivuin siitä kaksi vuotta, sairaalajaksoja oli yhteensä neljä, kun synnytyksessä syntyneitä ongelmia korjattiin. Toisen lapsen uskalsin hankkia vasta 37v iässä ja ekan synnytyksen komplikaatioiden vuoksi sain sektion. Pelkäsin sitä aivan kamalasti ja olin ihmeissäni, kun sektiota seuraavana päivänä en enää tarvinnut kipulääkettä, pystyin kävelemään ja hoitamaan vauvaa. Ekalle lapselle en koskaan pystynyt edes vaippaa vaihtamaan. Varmaan se oli sitten se ikä ja hyvä kunto?

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:50"][quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 16:29"]

Synnytin alateitse niinkuin oikeat naiset synnyttävät ja toivuin parissa päivässä. Ikäkin voi vaikuttaa, en ollut mikään mummoäiti vaan hyvässä kunnossa oleva 24v. :)

[/quote]

Tätäkö kysyttiin? Oli puhe sektiosta toipumisesta eikä sun erinomaisuudestasi. Toivon että sun seuraava synnytys on hätäsektio ja saat helvetin kamalan arven ja vielä tulehduksen riesaksesi. Siinä sun naiseutesi on sitten mennyt, rouva Täydellisyys.
[/quote]

Olipas hauskaa. Kokeilin provota ekaa kertaa ikinä ja heti mammat ragee :))

Ihana kun nää muutamat provoajat aina onnistuu saamaan teidät raivon valtaan, relax AV :)