Lue keskustelun säännöt.
"Mitä muut minusta ajattelevat?" - miten eroon tämän miettimisestä?
27.02.2022 |
Ihan suoraan myönnän: olen ihminen, joka usein miettii, mitä muut minusta ajattelevat. Tämä varmasti juontaa juurensa siihen, että olen elämäni aikana joutunut ansaitsemaan hyväksyntää olemalla tietynlainen/olen tullut hylätyksi ihmissuhteissa, koska olen ollut "vääränlainen". Mietin, miltä tekemiseni/tekemättä jättämiseni näyttävät muiden silmissä. Saatan jopa tehdä/jättää tekemättä jonkun asian sen perusteella, että se herättää muissa positiivisia/negatiivisia reaktioita.
Olen itsekin väsynyt siihen, että mietin, mitä muut minusta ajattelevat. Tiedän sen olevan loputon suo, sillä kukaan ihminen ei koskaan ole kaikkien mielestä upea tai kiva. Jos vaikka työpaikalla kymmenestä ihmisestä 2 suhtautuu minuun tosi ystävällisesti, 7 ystävällisesti ja 1 ei voi sietää minua ja osoittaa sen, niin jään miettimään ja surkuttelemaan, miksi tuo 1 ei pidä minusta. Miksi en voi vain kohauttaa olkiani ja ajatella, että mitäs sitten jos tuo 1 ihminen ei pidä minusta?
Voiko muiden ajatuksien miettimisestä päästä eroon? Onko joku päässyt? Kiinnostaisi kuulla kokemuksia.
Kommentit (11)
Muiden miettiminen on ihan luonnon tarkoittama taito selviytymisen kannalta. Ei ole vain pahasta. Jos joku käyttäytyy lajilleen kovin epätyypillisesti, hän saattaa jäädä hylätyksi. Yhteisöissä tuo yksin jääminen merkitsi usein kuolemaa, sillä yksilö ei pärjännyt yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ajattele sinusta ja tekemisistäsi yhtään mitään. Olet merkityksetön muille, kuin läheisillesi.
Ei tossa muu auta kuin lakata miettimästä.
Ratkaisu on oman pääsi sisällä.
Johtuu suomen koululaitokesta kun koko lapsuus tykitellään arvosanoja vertailuun
Oikeasti muita ihmisiä harvemmin kiinnostaa toisten tekemiset.
Vai mietitkö itse, että antoiko se Lissu rahaa työpaikan lahjakeräykseen tai oliko naapurilla täysi Alkon muovikassi kotiin tullessa? Et välttämättä edes kiinnitä mitään huomiota asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sössit sössimisen perään, kunnes ei ole enää mitään väliä. Siis teet kaiken, miten ei keskiluokkainen peruspirkko tee, ja huomaat että olet onnellisempi. Vaikka olet jotenkin friikki normaaliuden tasolla, huomaat että ne ns. normaalit ovat aika outoja.
Itse asiassa erittäin harva ajattelee sinusta yhtään mitään.
Ihmisillä on yleensä ihan riittävästi ajateltavaa muutenkin kuin miettiä jonkun random lissun käyttäytymistä ja tekoja.
Olet kokonaisuutta ajatellen yksi hyttysen pieru ja aika suurta itsekkyyttä osoittaa ajatus, mitähän nuo minusta ajattelevat.
Totuttele ajatukseen, ettei aurinko kierrä sinun pilusi ympärillä, etkä sinä ole kenellekään edes ajatuksen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ketjusta on apua myös naapurimaan sotahullulle. Hän on valitettavasti päättänyt ratkaista pulmansa poistamalla maailmasta kaikki muut ihmiset, jotka ajattelevat häntä.
Sisäistä se että ne ajattelee paskaa aina kuitenkin, vaikka kuinka koittaisit miellyttää. Eli parempi elää niin kuin ite tykkää. Haistatat vain niille paskat takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muiden miettiminen on ihan luonnon tarkoittama taito selviytymisen kannalta. Ei ole vain pahasta. Jos joku käyttäytyy lajilleen kovin epätyypillisesti, hän saattaa jäädä hylätyksi. Yhteisöissä tuo yksin jääminen merkitsi usein kuolemaa, sillä yksilö ei pärjännyt yksin.
Tämä. Ei sen tarvitse olla ääripäähän vedettyä
jauhantaa suuntaan tai toiseen. Vaan ihan tavallisia ja tavattomia pohdintoja. Ihan tuntemattomistakin tulee itsellä välillä mietittyä jotakin, jos satun kohtaamaan.
ala tekemään asioita, vaikka joku niistä herneen nenään vetäisikin. ei maailma siihen kaadu.