Tätä kaupunkilaiset eivät tiedä puulämmityksestä

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:47"]Poltetaanko siinä samanlaisia halkoja kuin saunassa? Montako sellaista halkoa menee pakkaspäivänä, kuinka usein niitä pitää viedä uuniin
[/quote]
Saunassa harvemmin poltetaan halkoja. Klapeja eli pilkkeitä kylläkin. Vain isokiukaisissa savusaunoissa poltetaan metrisiä (90cm) halkoja.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 23:56"]

Biomassaa poltettaessa syntyy suhteellisen paljon NOx- sekä hiukkaspäästöjä verrattuna maakaasun tai kevyeen polttoöljyn polttoon. Tämän vuoksi biomassan poltto vaikuttaa hiukkasten ja typpidioksidin määrään sekä otsonikerrokseen ilmassa. Puun palamisen elinkaariarvioissa (LCA) on todettu, että nykyaikaisen automaattisesti toimivan ...

Puun, kevyen polttoöljyn ja maakaasun LCA-tutkimuksista on huomattu, että puun ympäristövaikutukset ovat korkeammat kasvihuoneilmiön kannalta standardiarvion mukaan kuin maakaasun. Tämän vuoksi puuteollisuus kaipaa parannuksia. 

...

Puunpolton hiukkaset ovat kaikkein pahimpia ihmisten terveydelle. 

[/quote]

Ymmärsitköhän itse, mitä kirjoitit? Minulle tuo tummennettu puuteollisuus kuulostaa tutulta puunpolton vastustajana. Massateollisuus haluaa sotkea puuta paperiksi mahdollisimman halvalla, kun Suomessa puulle olisi ihan valmiit sisämarkkinatkin, kun sitä puolta kehitettäisiin. Kotimainen kasvava kysyntä taitaisi lisätä vähän puun hintaa?

Kannattaa perehtyä aiheeseen uudemman kerran. Jos saat rikkipäästöjä puun poltossa, mitähän keskieurooppalaista puuta poltat? Nuo arvosi eivät vastanneet minkään Suomessa testatun kattilan polttoarvoja, kun kattilalla ladataan normaalikäytön mukaisesti täydellä palolla varaajaa.

Kun puu poltetaan käänteispalolla, ensin yläpesässä puu hiiltyy ja luovuttaa puukaasun. Kaasu poltetaan alapuolella erikseen suuttimen läpi, jossa lämpötila nousee 1200 asteeseen, palamattomat aineet eivät läpäise tuota lämpötilaa, vaan hiukkaspäästöjäkään et saa mitattua. 

NOx ja SOx käyrät kuuluvat rikkipitoisten polttoaineiden käyttöön, eli etenkään kivihiiltä, mutta öljyä tai muitakaan fossiilisia ja turvetta et voi polttaa liian kylmällä, koska rikkipäästöt lähtee kasvamaan. Puussa ei tarvitse välttää sitä. Ilman rikkikäyrää puun saa hiiltymään alhaisessa lämmössä, jolloin ei tule typpipäästöjä. Puukaasut saa poltettua käänteispalon toisen vaiheen korkeassa lämmössä, jolloin palamattomia hiilivetyjä ei pääse ohi.

Muilla polttoaineilla joudut aikaansaamaan niitä typpipäästöjä, jotta rikkipäästöt minimoituu. Jotta et kasvata typpipäästöjä liikaa, on fossiilisilla polttoaineilla haettava tasapaino, jossa syntyy myös hiilivetypäästöjä. Eri palojärjestelyillä tilannetta saa optimoitua, mutta käänteispalo on jo lähtökohtaisesti tekniikka, jota muilla polttoaineilla on vaikea lyödä. Hiileen voi käyttää samaa periaatetta, mutta juuri rikin takia sitä ei saa puhtaaksi, lisäksi siinä tulee muita raskasmetalleja. Lentokoneissa käytetään öljyille ja kaasuille jälkipolttoa samaan efektiin, mutta niillä polttoaineilla siitä taas seuraa paljon enemmän päästöjä.

Osasipa 25 hyvin.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:41"]Siis sitä, että puulämmitys ei aina tarkoita uunien ja takkojen ja kamiinoiden polttamista, vaan että puulämmitys voi olla keskuslämmitys. Esimerkiksi minulla on puukeskuslämmitys, joka on yhdistetty lattialämpöön. Tulta ei polteta sisällä vaan kattilassa, joka tuottaa energiaa hyvällä hyötysuhteella.

Jos tahdot tietää jotain puukeskuslämmityksestä, niin kysy.
[/quote]

Tiesin

Poltetaanko siinä samanlaisia halkoja kuin saunassa? Montako sellaista halkoa menee pakkaspäivänä, kuinka usein niitä pitää viedä uuniin

Kyllä tietää. Pääkaupunkiseudulla huonoin ilmanlaatu on Espoon Lintuvaarassa. Siellä on paljon uusia omakotitaloja, joita lämmitetään puulla. Se on köhköh aluetta.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:47"]Poltetaanko siinä samanlaisia halkoja kuin saunassa? Montako sellaista halkoa menee pakkaspäivänä, kuinka usein niitä pitää viedä uuniin[/quote]

Sellaisiakin, mutta usein ne ovat suurempia. Minulla suurimmat ovat noin metrisiä.

En osaa sanoa, kuinka monta halkoa menee, mutta minulla yksi pesällinen on 620 litraa. 

Pakkasesta riippuen minun täytyy polttaa yksi pesällinen muutamien päivien välein tai vain kerran viikossa.

Se, kuinka usein joutuu polttamaan, riippuu sekä kattilan (uunin) koosta että varaajan koosta. Mitä suurempi (vesi)varaaja, sitä enemmän lämpöä varastoituu veteen. Minulla on suuri varaaja, joten normipakkasina lämmitän vain kerran viikossa.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:50"]Kyllä tietää. Pääkaupunkiseudulla huonoin ilmanlaatu on Espoon Lintuvaarassa. Siellä on paljon uusia omakotitaloja, joita lämmitetään puulla. [/quote]

Vesikeskuslämmitys ei pilaa ilmaa. Siinä palaminen on puhdasta ja usein tietokoneen ohjaamaa. tietokone säätää koko ajan ensiö- ja toisioilmaa ja pitää huolen siitä, ettei päästöjä synny ja että palaminen on mahdollisimman tehokasta.

Päästöongelmat liittyvät takkojen polttamiseen, eivät tehokkaaseen keskuslämmityspolttamiseen. 

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:47"]Poltetaanko siinä samanlaisia halkoja kuin saunassa? Montako sellaista halkoa menee pakkaspäivänä, kuinka usein niitä pitää viedä uuniin[/quote]

Sellaisiakin, mutta usein ne ovat suurempia. Minulla suurimmat ovat noin metrisiä.

En osaa sanoa, kuinka monta halkoa menee, mutta minulla yksi pesällinen on 620 litraa. 

Pakkasesta riippuen minun täytyy polttaa yksi pesällinen muutamien päivien välein tai vain kerran viikossa.

Se, kuinka usein joutuu polttamaan, riippuu sekä kattilan (uunin) koosta että varaajan koosta. Mitä suurempi (vesi)varaaja, sitä enemmän lämpöä varastoituu veteen. Minulla on suuri varaaja, joten normipakkasina lämmitän vain kerran viikossa.

[/quote]

Hälyttääks sun puhelin kun vesi alkaa jäähtyä liikaa vai miten sä toimit?

Kylläpä pääset vähällä lämmittämisellä. Meillä vesikiertopatterit ja käyttövesikin lämpiää puulla. Talolla kokoa 240 neliötä. Ja jos pakkasta on vaikka 25 astetta niin joka päivä lämmitetään semmoset kolme pesällistä. Varaaja on suuri mutta niin on talo ja perhekin.

Eikös se ole hiivatin työläs, pakko olla reissunkin aikana pakkasella joku hoitamassa hommaa? 

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 22:10"]

Eikös se ole hiivatin työläs, pakko olla reissunkin aikana pakkasella joku hoitamassa hommaa? 

[/quote]

Sähkövastuksilla voi lämmittää.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 22:06"]Hälyttääks sun puhelin kun vesi alkaa jäähtyä liikaa vai miten sä toimit?[/quote]

Saa siihen hälytyksetkin, mutta en käytä niitä. Oven pielessä on näyttötaulu, mutta jos varaajan lämpötila laskee liian alas, niin öljypoltin lähtee itsestään päälle.

Usein en kuitenkaan öljyä polta, viime vuonna sitä meni 70 euron edestä.

Ja veden jäähtyminen on suuressa varaajassa hyvin hidasta. 

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 22:08"]Varaaja on suuri mutta niin on talo ja perhekin.[/quote]

Minulla on sarjaan kytkettynä kolme 5000 litran varaajaa, joita otan käyttöön tarpeen mukaan. Kattilan teho on 100 kW.

http://www.veda.fi/tuotteet/veda-lammityskattilat/veda-100-kw/

Moni idiootti ei ymmärrä että kaupungissa voi lämmittää puulla ja maalla voi lämmittää muulla kuin puulla... Ts. miten lämmitysmuoto riippuu asuinpaikasta?!

Tuossa on kamalasti työtä. Lisäksi tarvitsee suuren varaston puille. Huh, huh.
.
Puissa voi olla myyräkuumetta ja lukkeja syksyisin. En kyllä tykkäisi.

Miksi pitäisi tietää ja kiinnostaa?

12 ei kyllä kukaan kaupungissa lämmitä noin. Pitää olla suuret varastotilat, omaa metsää ja kone, joka hoitaa puun pilkkomisen ja korjuun.

Häyryjuna kulkee muistaakseni 30 km motilla halkoja.

No tätä mä en kyllä ihan oikeasti tiennyt. Nyt tiedän, kiitos!
T: Kaupunkilainen