Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lamaannuttava masennus - en kohta jaksa enää
20.07.2015 |
En olisi voinut kuvitella että menen vielä näin huonoon kuntoon, vaikka olen masennuksesta kärsinytkin jo monta vuotta... Tuntuu että kaikki toivo ja ilo on elämästä täysin kadonnut, mikään ei tuota enää nautintoa ja tuntuu että voimat ovat loppu. Jopa hampaiden harjaaminen aamulla tuntuu joinakin päivinä täysin ylivoimaiselta ponnistukselta. Hädin tuskin jaksan kohta tätä palstaakaan lukea...
Psykologin tapasin viimeksi joskus keväällä, hänellä oli minulle neuvo: "Lähde lenkille!" Sanoin että minulta on voimat ja elämänhalu täysin kateissa, psykologi vain vastasi että "Ei mietitä nyt sellaisia". Hoidon taso on näköjään kunnallisella puolella ihan toinen kuin se oli YTHS:llä silloin kun minulla oli vielä opiskelupaikka...
En olisi uskonut miten perusteellisesti elämänhalu voi kadota siitä, että vuosi toisensa jälkeen elämä heittää eteen vain pelkkiä vastoinkäymisiä, ilman ainuttakaan tasapainottavaa myönteistä kokemusta. Mikään ei enää jaksa kiinnostaa, enkä enää jaksa toivoa että elämä muuttuisi vielä joskus paremmaksi. Päinvastoin odotan vain uupuneena, milloin seuraava vastoinkäyminen iskee.
Miten tästä selviää, vai selviääkö ollenkaan?
Kommentit (53)
Keskity kivaan... vidja, masesntuneella ei ole mitään kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:41"]
Entä jos keskittyisit kaikkeen mikä on sinusta mukavaa ja mitä jaksat? Hauskat leffat, kirjat, joku harrastus, ehkä matka (vaikka lyhytkin), kaikki kiva. Keskity kivaan! Jos lenkkeily ei ole sitä, entä teatteri, elokuvat, kirjat, vaikka mikä...... laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia. Halaus!
[/quote]
Kiitos halauksesta... Sinänsä kauniita ajatuksia, mutta kun ongelma on juuri se että vaikeasti masentuneena mikään ei tuota iloa tai nautintoa, ja kaikki sellaiset asiat joista on aikaisemmin ollut kiinnostunut, tuntuvat yhdentekeviltä. Täällä av:llakin monet ketjut jotka olisivat ennen naurattaneet ja viihdyttäneet, eivät enää jaksa kiinnostaa ja pahimmillaan herättävät vain ärtymystä :(
ap
Ap, vähän samassa veneessä ollaan. Haluatko kirjoitella vaikka anonyymin osoitteen kautta vaikka pari riviä kerrallaan jos emme muuta jaksa? Ymmärrän kyllä tosin hyvin kun sanot että jaksat hädin tuskin kirjoittaa tälle palstalle. Sama juttu täällä, ja puhumisen kanssa myös.
Sinä jaksat vastata todella nätisti kaikille, ap.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:41"]Entä jos keskittyisit kaikkeen mikä on sinusta mukavaa ja mitä jaksat? Hauskat leffat, kirjat, joku harrastus, ehkä matka (vaikka lyhytkin), kaikki kiva. Keskity kivaan! Jos lenkkeily ei ole sitä, entä teatteri, elokuvat, kirjat, vaikka mikä...... laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia. Halaus! [/quote] Justjoo. Ei sulla ole pienintäkään käsitystä masennuksesta.
[/quote]
Mun läheinen ystävä on vakavasti masentunut ja sanoi, että tämä auttaa hänellä, pitää pinnan yläpuolella. Varmaan yksilöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia.
Lisään vielä, että karkkia söisin jos siitä ei tulisi niin helposti äklö olo. Sipsejäkään en voi syödä, koska olen tullut allergiseksi auringonkukkaöljylle, ja kaikki sipsivalmistajat ovat viime vuosina alkaneet lisätä sitä tuotteisiinsa. Ainoa naposteltava mikä tällä hetkellä käy on suolatikut :/
ap
Mä kasvaisin jo koiranputkea, ellei mulla olisi mies, joka silloinkin, kun en jaksa nousta sängystä, silittää poskea, tekee ruokaa ja vie mut kaupparetkelle. Siitä saa tunteen, että jokin kantaa, jolle ei tarvitse esittää mitään ja sitten aina viimein koittaa päivä, kun saan aikaan kuukauden tekemättömät asiat. Terapeutillekin mä vaan esittäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:53"]
laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia.
Lisään vielä, että karkkia söisin jos siitä ei tulisi niin helposti äklö olo. Sipsejäkään en voi syödä, koska olen tullut allergiseksi auringonkukkaöljylle, ja kaikki sipsivalmistajat ovat viime vuosina alkaneet lisätä sitä tuotteisiinsa. Ainoa naposteltava mikä tällä hetkellä käy on suolatikut :/
ap
Anteeksi ei ollut tarkoitus sanoa, että leffalla ja karkilla on taas kaikki ok. En todellakaan usko niin. Mutta... kun on jotenkin päivästä toiseen selvittävä... sitä yritin tässä...
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:06"]
Mitä oikein haluat? Turruttaa tunne-elämän lääkityksellä? Terapeutin kanssa miettiä mitkä kaikki seikat tuottavat pahaa oloa ja miksi? Saada vertaistukiryhmältä myötätuntoista hyminää ja hyväksyntää olotilallesi?
Valitettavasti tuo neuvo "mene lenkille" on se fiksuin, omassa surkeudessa rypeminen ei auta mitään. Terapiassa käyminenkään ei välttämättä auta mitään koska siinä pääasiassa vaan vellotaan niissä surkeissa oloissa ja pengotaan menneisyydestä esiin jokainen seikka joka pahaa mieltä tuottaa. Mikäli olet tarpeeksi masentunut niin kyllä sinulle sähköhoitoa tarjotaan. Muisti kärsii mutta olo paranee.
[/quote]
Vitun vammanen :D Ei se lenkkeily auta kun eläminen ei kiinnosta enää paskaakaan.
[/quote]
Mä lisään että terapian idea on se että kaikki kaivetaan esiin ja selvitetään se masennuksen syy ja siitä lähtee parantuminen. Idiootti. Älä kommentoi asiaa kun et siitä näytä mitään tietävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeillä mitään turruteta. Masennus tuhoaa aivoja ja oikealla lääkityksellä voidaan hiljalleen saada ne palautumaan entiseen tilaansa. Tietysti terapian kanssa lääkkeet vasta saavuttavat täyden tehonsa.
32 lisää vielä, että paljon tsemppiä aapeelle vaikkei siitä nyt mitään todellista apua masentuneelle olekaan. Depressiosta voi parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:53"]
Mä kasvaisin jo koiranputkea, ellei mulla olisi mies, joka silloinkin, kun en jaksa nousta sängystä, silittää poskea, tekee ruokaa ja vie mut kaupparetkelle. Siitä saa tunteen, että jokin kantaa, jolle ei tarvitse esittää mitään ja sitten aina viimein koittaa päivä, kun saan aikaan kuukauden tekemättömät asiat. Terapeutillekin mä vaan esittäisin.
[/quote]
Ole onnellinen, mahtavaa, toivottavasti elo jatkuu ok! T. ohis, joka olisi aika iloinen, jos olis tukea, mutta yritän tässä kahta teiniä viedä kohti aikuusuutta, raskasta...
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:06"]
Mitä oikein haluat? Turruttaa tunne-elämän lääkityksellä? Terapeutin kanssa miettiä mitkä kaikki seikat tuottavat pahaa oloa ja miksi? Saada vertaistukiryhmältä myötätuntoista hyminää ja hyväksyntää olotilallesi?
Valitettavasti tuo neuvo "mene lenkille" on se fiksuin, omassa surkeudessa rypeminen ei auta mitään. Terapiassa käyminenkään ei välttämättä auta mitään koska siinä pääasiassa vaan vellotaan niissä surkeissa oloissa ja pengotaan menneisyydestä esiin jokainen seikka joka pahaa mieltä tuottaa. Mikäli olet tarpeeksi masentunut niin kyllä sinulle sähköhoitoa tarjotaan. Muisti kärsii mutta olo paranee.
[/quote]
Tiesitkö että masennus vie kyvyn tuntea mielihyvää eli vaikka masentunut kuinka lenkkeilisi, se ei paranna tilanneta yhtään. Jos on alakuloinen ja huonokuntoinen, liikunta auttaa silloin tietenkin.
Kroonisesta masennuksesta kärsivä aktiiviurheilija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:25"]Ihan mikä tahansa touhu, joka saa ajatukset pois itsesäälissä rypemisestä auttaa. Masentunut ikään kuin zoomaa katseensa niihin omiin ongelmiin ja ne näyttävät kauhean suurilta, kun niitä katsoo niin läheltä - eikä linssiin mahdu mitään muuta kuin ne omat ongelmat. Kun ottaa vähän etäisyyttä ja katsoo kauempaa, huomaa että omat ongelmat on tässä universumissa ihan hyttysen pieru saharassa eikä niistä kannata tehdä liian suurta numeroa. Jos siellä kotona ollessa ei pysty mitään muuta kuin vellomaan siinä omassa pahassa olossa, niin se kävelylenkillä käynti voi saada ajatukset toisille raiteille. Saa ainakin breikin siitä omasta kurjuudesta, kun käy vähän haukkaamassa happea, nauttimassa metsästä tai merestä ja katselee samalla vähän mitä muut puuhaavat. [/quote] Pätee lievässä masennuksessa, ja ehkä toisilla keskivaikeassa. Olen itsekin toistuvista (vaikeista) masennuksista kärsivän sitä mieltä että niin kauan kuin pystyy pitää yrittää itse "käsitellä" ajatuksiaan. Siinä vain tulee raja vastaan, kun ei enää pystykään. Ja lievempiä masennusjaksoja vähättelemättä; silloin sitä kusessa ollaankin.
[/quote]
Pahasti masentuneena ulkona käyminen on ihan samanlaista tuskaa kuin kaikki muukin. Ulkoilma, meri, ihmiset yms tekee kaiken oikeastaan vielä pahemmaksi. Kun oma maailma on mustaa, muiden normaali eläminen vain korostaa sitä.
Ala trollaamaan täällä. Provokaatio tuottaa tyydytystä jos se aiheuttaa vastakaikua :)
Saatko mitään rauhoittavia? Tiedän että julkinen puoli ei niitä mielellään määrää. Mulle miedot rauhoittavat oli helpotus pahimmassa vaiheessa. Niiden avulla sai itsensä liikkeelle ja sitä kautta olo alkoi helpottamaan.
Mä pakotin itteni käymään salilla 3-5kertaa viikossa tossa samassa tilanteessa. Vasta 3kk kuluttua mulle tuli ekan kerran hyvä olo. Muuten se oli yhtä tuskaa. Olen sairaalloisen lihava ja käyn edelleenkin salilla. Nyt 4kertaa viikkoon. Olo on masentunut mutta edes sen aikaa kun olen salilla tuntuu hyvältä ja vähän sen jälkeenkin. Näen konkreettisesti kuinka voimani kasvavat.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:55"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:53"]
laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia.
Lisään vielä, että karkkia söisin jos siitä ei tulisi niin helposti äklö olo. Sipsejäkään en voi syödä, koska olen tullut allergiseksi auringonkukkaöljylle, ja kaikki sipsivalmistajat ovat viime vuosina alkaneet lisätä sitä tuotteisiinsa. Ainoa naposteltava mikä tällä hetkellä käy on suolatikut :/
ap
Anteeksi ei ollut tarkoitus sanoa, että leffalla ja karkilla on taas kaikki ok. En todellakaan usko niin. Mutta... kun on jotenkin päivästä toiseen selvittävä... sitä yritin tässä...
Älä nyt ainakaan pahoita mieltäsi, ajatus oli hyvä ja vaikutat ihanalta ihmiseltä! :)
T. sivullinen, itsekin masentunut
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 20:27"]Saatko mitään rauhoittavia? Tiedän että julkinen puoli ei niitä mielellään määrää. Mulle miedot rauhoittavat oli helpotus pahimmassa vaiheessa. Niiden avulla sai itsensä liikkeelle ja sitä kautta olo alkoi helpottamaan.
[/quote] Eli otat pahimpaan ahdistukseen opamoxin ja sen avulla raahaudut ulos. Et jää makaamaan vaan käytät rauhoittavaa ikäänkuin kainalosauvana, jonka avulla saat itsesi sängystä ulos ja liikkeelle.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 19:41"]Entä jos keskittyisit kaikkeen mikä on sinusta mukavaa ja mitä jaksat? Hauskat leffat, kirjat, joku harrastus, ehkä matka (vaikka lyhytkin), kaikki kiva. Keskity kivaan! Jos lenkkeily ei ole sitä, entä teatteri, elokuvat, kirjat, vaikka mikä...... laita just nyt joku ihana elokuva päälle ja syö vaikka vähän karkkia. Halaus!
[/quote]
Justjoo. Ei sulla ole pienintäkään käsitystä masennuksesta.