Onko outoa ettei halua parisuhdetta ja lapsia?

Vapaaehtoinen lapsettomuus nyt ei tietenkään ole outoa. Mutta entä se, ettei halua parisuhdetta? Jos ihminen viihtyy parhaiten yksin eikä kaipaa edes seksiä ja läheisyyttä, mitä monet sinkut tuntuvat kaipaavan. Voiko näin eläen olla onnellinen, vai iskeekö todellisuus jossain vaiheessa vasten kasvoja kuten mm. vanhempani väittävät? Olen jo kolmekymppinen, joten luulisi että sellainen elämä mikä nyt tuntuu ainoalta mahdolliselta, ei voisi myöhemminkään tutua väärältä ja hukkaan heitetyltä.