Töihin meno pelottaa

Olen ollut kotiäitinä ikuisuuden (yhdeksän vuotta) ja töihin paluu häämöttää. Kotiäitivuodet ovat tuntuneet tosi ihanilta ja palkitsevilta, mutta nyt on alkanut tuntua vahvasti siltä että tarvitsen muuta ja muunkin roolin kuin pelkän äidin roolin. Aluksi olin ajatellut että olisin vielä vuoden kotona ja mieskin sitä toivoo, mutta nyt on alkanut tuntua siltä etten enää jaksa. Töihin paluu tuntuu lomalta verrattuna suurperheen arjen pyörittämiseen (ja olen kuullut monelta äidiltä että työt tuntuvat lasten leikiltä kotiarkirumbaan verrattuna) Bonuksena saa aikuista seuraa ja oikeaa palkkaa.

Silti muutos pelottaa. Lapset ovat jo isoja 9, 6 ja 3,5v.

Miten teillä on sujunut muutos arjessa. Miten se näkyy lapsissa. Miten sujui päiväkotiarjen aloittaminen. Onko mies ottanut arjesta yhtälaisen vastuun kun olette palanneet töihin? Itse hoidan tällä hetkellä kaiken kotona. Neuvolat, lääkärit, harrastukset, koulujutut, läksyt, ruoan, pyykin ja lemmikkien jutut. Pelkään eniten sitä että menen töihin ja saan edelleen kotona hoitaa em. asiat eikä mikään muutu kuin se että sitten teen tuplasti töitä.