Jos on joskus ollut haimatulehdus niin uusutuuko se

Kyllä uusii. Jos alkoholin takia on saanut haimatulehduksen, ei haima kestä enää lainkaan alkoholia. TÄllainen ihminen kuuluu siihen geneettiseen ryhmään, jonka haimalle alkoholi ei sovi.

Uusii nopeammin kuin uskoiskaan.

Uusii tosiaan, haima on tullut kuin allergiseksi alkoholille. Johtaa kuolemaan usein uusiessaan ja tosiaan uusii tosi helposti, vaikka parista miedosta lonkerosta tai kaljasta.

Mun miehellä on ollut haimatulehdus ryyppäyksen seurauksena ja siitä aiheutui diabetes. Oli juomatta pitkään mutta nyt on taas alkanut kohtuuttomasti juoda. ap.

Entä jos haimatulehdus on ollut muusta syystä?
Voiko/kannattaako enää käyttää alkoholia?

Jaa, no miehesi kannattaa alkaa suunnittelemaan hautajaisiaan sitten. Ei tule elämään kauaa, dm 2, on jo itsessään niin suuri riski. Valitettavasti näin.

[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:26"]Entä jos haimatulehdus on ollut muusta syystä?
Voiko/kannattaako enää käyttää alkoholia?
[/quote]

Ei todellakaan kannata

[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 18:26"]Entä jos haimatulehdus on ollut muusta syystä?
Voiko/kannattaako enää käyttää alkoholia?
[/quote]

Ei kannata, ihan sama riski oli syy mikä tahansa.

Jos haimatulehduksen syynä on ollut esim. kivet haimatiehyessä, mutta niitä on poistettu, on tilanne alkoholin kanssa parempi. Riippuu vähän siitä, kuinka paljon haima ehti vaurioitua haimatulehduksen aikana.

Mulla ollut  yllä ^ mainittu tilanne useaan kertaan ja kysyin endokrinologilta alkoholin käytöstä. Olen melkein absolutisti, mutta joskus juhlissa voin skoolata ja  (ainakin) sellainen on sallittua. Mutta kannattaa kysyä omalta endokrinologilta. Kukaan tuskin varsinaisesti suosittelee alkoholia.

Mutta jos on ollut kiviä, niitä voivat tulla uudelleen ja aiheuttaa taas sen haimatulehduksen.

Olen absolutisti ja siltikin sain haimatulehduksen.  Lääkäri epäili että se oli joko jonkun lääkkeen sivuvaikutus tai sitten itsenäinen haimatulehdus, joka ei johdu mistään  :(  

Lääkäri sanoi, että jos juon viinaa niin voin saada sen tulehduksen heti takaisin.  Hirveä tauti!!

http://www.terve.fi/haimatulehdus/haimatulehdus-ei-ole-leikin-asia

Uusiutumista voi ehkäistä

Suurin osa haimatulehduksista voitaisiin ehkäistä välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä. Tauti uusii herkästi, ellei syytä eliminoida. Kerran haimatulehduksen sairastaneella tauti saattaa uusiutua pienestäkin alkoholimäärästä. Ei ole merkitystä, välttääkö mietoja vai väkeviä juomia, taudin aiheuttaa etanoli. Sappikivien aiheuttaman taudin uusiutuminen estetään poistamalla sappirakko.

Voidaanko alkoholihaimatulehduksen uusiutumista ehkäistä?

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98069

Sairaalahoitoa vaatineet haimatulehdukset ovat kaksinkertaistuneet Suomessa 30 vuoden aikana. Haimatulehduksista 70 % katsotaan alkoholin aiheuttamiksi. Alkoholin aiheuttamaan äkilliseen haimatulehdukseen sairastuneista puolet sairastuu uudelleen. Takautuva analyysi, jossa alkoholin kulutusta ei pystytty arvioimaan, osoitti potilaan nuoren iän ja lievän ensimmäinen haimatulehduksen olevan riskitekijöitä sairastua uudelleen. Etenevän seurantatutkimuksen mukaan tärkein riskitekijä on alkoholiriippuvuuden taso. Jatkunut alkoholin käyttö todettiin annoksesta riippuvaiseksi uusimien riskitekijäksi ja abstinenssi suojasi täysin uusilta haimatulehduksilta. Gastroenterologian poliklinikassa toteutetussa satunnaistetussa tutkimuksessa puolivuosittainen tapaaminen päihdeongelmiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa vähensi merkitsevästi uusia äkillisiä haimatulehduksia. Tämä osoitti, että riskitekijään puuttumisella on mahdollista ainakin vähentää alkoholihaimatulehdusten uusiutumista.

...

Riskitekijät

Edellä mainitussa tutkimuksessa (Pelli ym. 2000) todettiin äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusimisen riskitekijäksi alle 45 vuoden ikä. Myös silloin, kun ensimmäinen äkillinen alkoholihaimatulehdus oli lievä, potilaat olivat suurimmassa vaarassa saada useita uusia äkillisiä haimatulehduksia. Koska tutkimus oli takautuva, mahdollisesti jatkuneen alkoholinkäytön osuutta uusimisiin ei voitu tutkia.

Hiljattain on julkaistu myös etenevä seurantatutkimus Suomesta (Pelli ym. 2008). Kuuttakymmentäkahdeksaa ensimmäisestä äkillisestä alkoholihaimatulehduksesta selvinnyttä seurattiin prospektiivisesti 2 - 5 vuoden ajan ja mahdollinen uudelleen sairastuminen rekisteröitiin. Alkoholinkäyttö arvioitiin suurkulutukseksi jos se ylitti säännöllisesti kolme ravintola-annosta (yli 36 g) vuorokaudessa. Lisäksi selvitettiin tupakointi, painoindeksi, sosiaaliset ja demografiset tiedot, haimatulehduksen vaikeus (nekroosi, absessit, teho-hoito ja Atlanta-kriteerit), haiman sisä- ja ulkoeritystoiminta sekä löydös sekretiinillä stimuloidussa magneettipankreatografiassa (SMRP) rekisteröitiin. Pidättäytyminen kokonaan alkoholinkäytöstä ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen suojasi sairastumasta uudestaan.

Potilaat, joille kehittyi uusi haimatulehdus, olivat voimakkaammin riippuvaisia alkoholista eikä tämä riippuvuus ollut vähentynyt seurannan aikana. Ennen ensimmäistä äkillistä alkoholihaimatulehdusta riippuvuus näkyi alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden tai muiden päihteiden sekakäyttönä. Seurannan aikana suurimmassa uusimisvaarassa olevat potilaat eivät pystyneet vähentämään riippuvuutta alkoholista. Kulutettu alkoholi oli annoksesta riippuvainen uusimisen riskitekijä ilman muuta turvarajaa kuin abstinenssi (Pelli ym. 2008).

Haiman sisä- ja ulkoeritystoiminnan muutosten ja kahden vuoden kuluttua todettujen kuvantamislöydösten yhteyttä äkillisen haimatulehduksen uusiutumiseen on myös arvioitu hiljattain julkaistussa tutkimuksessa (Pelli ym. 2009). Aineiston 54 potilaasta 37 %:lla todettiin kaksi vuotta ensimmäisen äkillisen alkoholihaimatulehduksen jälkeen uusi heikentynyt glukoosiaineenvaihdunnan löydös. Sisä- ja ulkoeritystoimintaan ensimmäisen äkillisen haimatulehduksen vaikeudella ei ollut yhteyttä. Magneettikuvauksessa todettujen kroonisten haimatulehduslöydösten määrä lisääntyi kahdessa vuodessa riippumatta alkoholinkäytöstä. Kuvauksessa kahden vuoden kuluttua todettu krooninen haiman pseudokysta oli myöhemmin uusivan äkillisen haimatulehduksen riskitekijä (Pelli ym. 2009).

Tupakointi on haimasyövän lisäksi ainakin kroonisen ja ehkä myös akuutin haimatulehduksen todennäköinen riskitekijä, mutta sen merkitystä akuutin haimatulehduksen uusimiselle ei tunneta (Pitchumoni 2000, Lindkvist ym. 2008).

Mulle tuli alkoholista haimatulehdus 18 vuotiaana. Rupesin absolutistiksi, eikä mitään ongelmaa, nyt olen 40 v ja hyvässä kunnossa. Eli ei se mikään paha tauti ole, kunhan älyää jättää alkoholin kokonaan pois. Se voi tietysti olla vaikeaa tässä maassa, jossa aina pitää selitellä jos ei juo, eikä tietenkään voi kaikille kertoa, että on ollut haimatulehdus kun siitä saa ihan rapajuopon leiman.