Lue keskustelun säännöt.
Kummilapsi ei kiitä, onko syy lopettaa muistaminen?
25.02.2022 |
Kummilapsi täyttää tänä vuonna 10 v. Kummilapsen ollessa pieni, äitinsä kiitti lahjoista/korteista. Enää äiti ei kiitä, kun lapsi on jo niin iso, mutta lapsi itsekään ei kiitä eikä kummilapsesta kuulu enää nykyisin. Pienempänä kysyi äitinsä kautta, koska nähtäisiin.
Olenko ihan kamala kummi, kun haluaisin lopettaa kummilapsen muistamiset, kun kummilapsi ei laita edes whasapp-viestiä ja kiitä/vastaa, jos olen laittanut vaikka kortin tai viestin kummilapselle? Joskus olen joutunut kysymään kummilapsen äidiltä, onko lapsen puhelinnumero vaihtunut, kun kummilapsi ei ole vastannut viesteihini.
Sukua ollaan, joten tämä muistamisten lopettaminen "näin aikaisin" tuntuu senkin puolesta ikävältä.
Kommentit (27)
Lahjat pitäisi antaa antamisen ilosta ei kiitoksen kaipuusta. En ole koskaan pitänyt tarpeellisena erityisesti kiitellä lahjoista. Ei minuakaan ole kiitelty. Lahjat on otettu tyytyväisenä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen puhelimessa numerosi?
On ja laitan kyllä jokaisen viestin perään tyyliin "Laura-kummi" eli lähettäjä ei jää epäselväksi. Ja näkyyhän kuvani whatsappissakin.
Ap
Sä olet surkea kummi kun sulla ei ole yhteyttä lapseen ja se oli sun ainoa tehtävä.
On hyvä syy lopettaa.
Ton ikäisen pitäis jo osata kiittää - kuuluu peruskäytöstapoihin. Ja te, ketkä sanotte, ettei lahjoja kiitosten takia anneta, niin ei se poista peruskäytöstapojen osaamisen tärkeyttä.
täällä heti mammat syyllistää ap:ta kun pelkää, että jää muksun lahjat saamatta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko itse kiitellyt tätejä 10-vuotiaana? Minusta vaikutat ilkeältä.
Jos kummilapsi ei kerta vastaa yhteydenottoihisi/ota itse yhteyttä, niin miksi ylipäätään olet tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse kiitellyt tätejä 10-vuotiaana? Minusta vaikutat ilkeältä.
Minut kasvatettiin niin, että vanhemmat opettivat kiittämään. Laitoin aikanaan kiitoskirjeen/kortin tai kiitin puhelimessa, kun äiti soitti kummeille (äidin sisaruksia).
Ap
En itse ollut yhteydessä kummeihini lapsena. En olisi ymmärtänyt sen olevan tarpeellista. Kummi oli silloin tällöin meillä kylässä. Eikö kummi ole lasta varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ymmärrän jos et halua kalliita lahjoja ostaa kiittämättömälle. Mutta kortit ja viestit, eikö niiden lähettämisestä tule itsellesi kuitenkin hyvä mieli? Tehän voisitte tehdä jotain kivaa niin ehkä lähentyisitte. Mitä jos kummilasta jännittää vastata sun viesteihin kun et ole niin tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse kiitellyt tätejä 10-vuotiaana? Minusta vaikutat ilkeältä.
Minut kasvatettiin niin, että vanhemmat opettivat kiittämään. Laitoin aikanaan kiitoskirjeen/kortin tai kiitin puhelimessa, kun äiti soitti kummeille (äidin sisaruksia).
Ap
Tuollainen kasvatus on kuule aika harvinaista. En ole koskaan kirjoittanut tai saanut yhtään kiitoskirjettä lahjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksen sanominen opetetaan jo pienemmillekin lapsille.
Jos ei niitä kiinnosta kiitoksen verran lahjat, niin miksi vaivautua enää.
Mun asperger-tyttö unohtaa kiittää, vaikka muistutan jatkuvasti. Itsekin opin kiittämään ja tervehtimään vasta aikuisena, ja isää hävettikin aina kauheasti mun moukkamaisuus. Hän pelkäsi ihmisten ajattelevan, ettei mulle ole opetettu käytöstapoja. Opetettiin kyllä, mutta en lapsena oppinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse kiitellyt tätejä 10-vuotiaana? Minusta vaikutat ilkeältä.
Olen eri, mutta olen todellakin aina kiittänyt lahjoista heti nuoresta lähtien. Sain kummitädiltä ihania vaatteita, joita mallasin ja kuva piti ottaa ja lähettää.
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän jos et halua kalliita lahjoja ostaa kiittämättömälle. Mutta kortit ja viestit, eikö niiden lähettämisestä tule itsellesi kuitenkin hyvä mieli? Tehän voisitte tehdä jotain kivaa niin ehkä lähentyisitte. Mitä jos kummilasta jännittää vastata sun viesteihin kun et ole niin tuttu.
Kummilapsen ollessa pienempi kävin heillä kylässä n.6 kertaa vuodessa, vaikka oli pitkä välimatka. Olen ollut aktiivinen kummi alusta asti. Kummilapsen kasvaessa ei kummilapsen perheestä ole enää kuulunut, vaikka olen itse jatkanut yhteydenpitoa. En siis ole vieras. Jos viesteihini/kortteihini ei edes vastata, mistä tiedän niiden menneen perille/miksi niiden lähettämistä kannattaa jatkaa? Ei muissakaan ihmissuhteissa laiteta yksipuolisesti viestiä toiselle ja toisesta ei koskaan kuulu mitään.
Ap
Lapsi voi olla vaikka kuinka ihastunut ja onnellinen saamastaan lahjasta. Siis siitä huolimatta, ettei hän kerro siitä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän jos et halua kalliita lahjoja ostaa kiittämättömälle. Mutta kortit ja viestit, eikö niiden lähettämisestä tule itsellesi kuitenkin hyvä mieli? Tehän voisitte tehdä jotain kivaa niin ehkä lähentyisitte. Mitä jos kummilasta jännittää vastata sun viesteihin kun et ole niin tuttu.
Kummilapsen ollessa pienempi kävin heillä kylässä n.6 kertaa vuodessa, vaikka oli pitkä välimatka. Olen ollut aktiivinen kummi alusta asti. Kummilapsen kasvaessa ei kummilapsen perheestä ole enää kuulunut, vaikka olen itse jatkanut yhteydenpitoa. En siis ole vieras. Jos viesteihini/kortteihini ei edes vastata, mistä tiedän niiden menneen perille/miksi niiden lähettämistä kannattaa jatkaa? Ei muissakaan ihmissuhteissa laiteta yksipuolisesti viestiä toiselle ja toisesta ei koskaan kuulu mitään.
Ap
Viestien laittaminen ja muistaminen on kummin tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse kiitellyt tätejä 10-vuotiaana? Minusta vaikutat ilkeältä.
No kyllä tuonikäinen ja nuoremmat osaa jo kiittää.
Voit lopettaa, ei missään ole sääntöä että kummin täytyy lahjoa synttäreillä/jouluna. Menet sitten rippijuhliin jos kutsutaan.
Onko lapsen puhelimessa numerosi?