Lue keskustelun säännöt.
Tee lastensuojeluilmoitus
15.07.2015 |
Meillä monella on lähipiirissä, työpaikalla tai lasten harrastuksissa perheitä, jotka eivät voi hyvin. Perheitä, joissa on lapsia. Ehkä omien lastesi ikäisiä. Lapsia, jotka yhtälailla tarvitsevat turvaa ja rakkautta kuin omat lapsesi. Mutta he saavat suukkojen ja hyvänyöntoivotusten sijaan mustelmia ja pahoja sanoja.
Mustelmien ei tarvitse näkyä, ne voivat olla syvällä sisimmässä. Sydämen sopukassa. Ne ovat mustelmia, jotka eivät ikinä parane.
Joskus lapsen kohdalle sattuu aikuinen, joka antaa mustelmille hetken lievitystä. Laittaa päälle laastarin. Mutta laastarin reunat nuhraantuvat ja laastarikin tippuu pois.
Olen yksi näistä aikuisista, yksi tuhannesta tai liekö enemmästäkin, jonka sydän on täynnä mustelmia. Niitä on yritetty paikata laastareilla ja hyvillä sanoilla, mutta mikään ei häivytä mustelmia pois. Ainut keino ehkäistä niiden syntyminen olisi ollut toimia ajoissa.
Siksi tee lastensuojeluilmoitus kun näet lapsia, joilla on kotona paha olla.
Sukulaiseni, näit minut viisivuotiaana. Posket kyynelistä märkinä ja silmät turvattomuutta täynnä. Mutta et tehnyt mitään. Miksi?
Olen nyt aikuinen. Kannan mukanani sietämättömän paljon katkeruutta ja ikuisia parantumattomia haavoja lapsuuteni vuoksi. Teen joka päivä töitä katkeruuden eteen. Koitan kääntää kokemani pahan voitoksi. Mutta se on hyvin vaikeaa.
Lapsi on suojaton ja hauras. Kaikki se minkä koet lapsuudessasi, vaikuttaa siihen mitä olet aikuisena.
Tee siis lastensuojeluilmoitus kun näet lapsen jolla on turvaton koti. Älä mieti omaa napaasi, sillä vaikka koet ilmoituksen tehdessäsi varmasti pahaa, voin uskoa että tämä pieni lapsi tulee joskus sinua kiittämään.
Kommentit (27)
Joku täällä puhui turhaan tehdyistä lastensuojeluilmoituksista. Voiko kenenkään huoli lapsesta olla turha?
Samaistun 8. Olen hyvin samanlaisesta "kodista" lähtöisin. Voi kumpa joku olisi tehnyt lastensuojeluilmoituksen.. En joutuisi kulkea loppuelämääni terapiajaksoilla ja henkisesti palasina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se nyt on ihan eriasia, että joku sukulainen tekis sen lastensuojelu ilmotuksen, kun varmaan oikeesti tietääkin onko asiat kotona huonosti. Mutta mene nyt sitten täysin tuntemattomana ja mistään mitään tietämättömänä siitä onko siellä kotona hyvä vai huono olla niin tekee joku ilmotus. Ite tiedän muutaman nykyään täysikäsen ihmisen jotka on otettu kotoaan pois, koska joku elämäänsä kyllästyny mamma on menny tekee lastensuojelu ilmotuksen, kun on pari kertaa nähny vanhemmat humalassa lapsien nähden. Nää nykyään täysikäset kaverini ovat sanoneet, että siitäkös kaikki paska sitte alkokin, kun ei saanu enää asua ja olla samalla tavalla ihmisten kanssa joita rakasti kaikista eniten maailmassa... Joten miettikää ny hyvät ihmiset ennenkö meette mitää lastensuojelu ilmotuksia tekeen
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:54"]Joku täällä puhui turhaan tehdyistä lastensuojeluilmoituksista. Voiko kenenkään huoli lapsesta olla turha?
[/quote]
Varmaan tarkoitettiin niitä täällä usein nähtyjä "lapsella oli likainen paita teenkö lasun"-tyylisiä tapauksia, joita itse tiedän ihan oikeasta elämästäkin.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:09"]Itse olen 50v. ja väitän että pieni on se ryhmä missä lapset voi huonosti. Älä yllytä ilmoitusten tekoon. Itse en tiedä yhtään huonoa perhettä. Ehkä näet pahaa liian paljon omien kokemuksesi perusteella.
[/quote]
Näinpä. Tällä foorumilla ainakin tuntuu lasut lentelevän vähän turhan herkästi. Älä enää yllytä, koska sitten jää ne ihan oikeat tapaukset näiden turhaan tehtyjen jalkoihin. Muutenkin on resurssit heillä tiukilla.
[/quote]
Näin.
Olen tehnyt kolme kertaa, toinen perheen naapuri yhden kerran. Ei ole tapahtunut muutosta, en tiedä liekkö sossu edes siellä käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän huolesi ja jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kasvuympäristön ja kehitystehtävilleen vastineen, mutta:
Oletko tietoinen lastensuojelun toimintatavoista ja miten tuo toimielin haavoittaa perheitä ja myös lapsia?
Oletko tutustunut sijoitusperheiden toimintaan, joka vieraannuttaa lapsia biologisista sukujuuristaan ja psykiatrisista tutkimuksista kuinka suuret haavat tästä toiminkasta tulee lapsille, vanhemmille, suvulle jne...
Oletko tietoinen kuinka moni lasuvirkailija on ammatillisesti pätemätön työhönsä?
Tiedätkö millaisen kriisiketjun lasuasiakkuus laukaisee.
Yksikään vanhempi ei ole "täydellinen" ja jokainen vanhempi on joskus epä-validoiva. Se on ihmisyyttä. Katkeroituminen omille vanhemmillesi herkän temperamenttisi vuoksi, arvottavassa ajattelumaailmassasi, jossa syyllistät heitä mahdollisesta tunteidensäätelyvaikeudesta elämässäsi (vanhat asiat kulkevat käsittelemättömänä tunnemuistissa mukanadi), ei riitä kehoittamaan lasuilmoitusten tekoon.
Aikuisina olemme jo itse vastuussa ajatuksistamme ja omien haavojen ja yksilöllisen kognitiosi esittäminen klobaalina totuutena, ennustettavuutena lasten tulevaisuudelle, on ihan kumma lähestyminen lasten kasvatukseen.
Jos lapsi ei saa ruokaa ja perusasioita elämässään, on selkeästi aika vaikka ottaa yhteys lasuun, mutta jos luulet, että naapurisi ei osoita rakastamista lapselle (eli kannat kristallipalloa mukanasi) ja teet siksi lasuilmoituksen olet jo harhainen.
Ei kannata omien pettymysten ja niiden huonon käsittelytaidon takia neuvoa ketään pilaamaan toisten elämää kriisissä elävän lasun "tuki" palveluilla. Sillä silloin vasta lapsen kehitys vaarannetaankin...
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:22"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:09"]Itse olen 50v. ja väitän että pieni on se ryhmä missä lapset voi huonosti. Älä yllytä ilmoitusten tekoon. Itse en tiedä yhtään huonoa perhettä. Ehkä näet pahaa liian paljon omien kokemuksesi perusteella.
[/quote]
Minä olen hyvän perheen menestynyt tytär. Olimme kylän parhaiten menestyneitä perheitä, oikein esimerkkikoti. Menestyin koulussa hienosti ja olen nyt hyvässä työssä.
Paitsi että suljettujen ovien takana isä ryyppäsi, vanhemmat tappelivat ja me lapset pelkäsimme. Lapsen pelko on jotain niin kokonaisvaltaista että sitä ei voi kuvailla. Kannan jälkiä tästä vieläkin ja päivittäin mietin kestääkö psyykeni elämää.
Moni sukulainen näki ja tiesi, vaikka kulissimme olivatkin rautaiset. Niiden ylläpitäminen oli muuten lapselle hyvin rankkaa. Kukaan ei tehnyt ls-ilmoitusta 90-luvulla. Olisipa tehnyt. Ajattelivat varmaan kuten sinä. Olet vanhempieni ikäinenkin.
[/quote]
Hyvin usein se onkin juuri näin. jos joku sukulainen tai läheinen pääsee kurkistamaan kulissien taakse niin miksi et tee lasua?!!!!
se pelastaa luultavasti lapsen loppuelämän. psyyke joka ei pääse kehittymään normaalisti lapsena on hyvin vaikea koota kasaan aikuisena.