Vanhempani kuvottavat minua - onko tämä ihan normaalia...?

No, sä olet lähtemässä siivillesi, ja se on kivuttomampaa jos kehittää pienen kiukun. Itse kehitin astman ja allergian, joten valitsisin ennemmin avoimen inhon kuin sisäänpäinkääntyvän ahdistuksen.

Älä mieti asiaa liikaa. On helpompaa lähentyä myöhemmin, kun on katkonut napanuoransa ajoissa.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:12"]Luulisin, että tuo on aivan normaalia.

Olen päälle viisikymppinen, mutta muistan tunteneeni vastaavaa, kun olin parikymppinen ja sitä vanhempikin. Äidin kanssa kävimme kahdestaan reissussa ulkomailla ja minua nolotti hänen ääntämisensä ja tapansa keskustella kanssani, tapa, miten hän katsoi minua, kun olimme kahdestaan syömässä jne.

Kuitenkin äiti oli minulle isää läheisempi. Isän koin yksinkertaisesti hankalaksi tyypiksi.

Toisinaan minulla ei kotona edes ollut ruokahalua, vaan oli pakolla yritettävä saada ruokaa alas.

Minäkin uskon, että se kuuluu itsenäistymiseen ja on ihan normaalia. Ja olen ollut huomaavinani samanlaista käytöstä omassa nuoressani viime aikoina. Hän on suunnilleen ikäisesi, ap.

Mutta toisin kuin joku muu vastaaja kirjoitti, tunne ei ole meillä molemminpuolinen. Nuoreni ei inhota minua.
[/quote]
Se olin minä, 10, joka kirjoitti etten välillä KESTÄ lastani. En kirjoittanut, että lapseni inhottaisi mua. Välillä vaan ei jaksa, kun elämäntyylit ovat erilaiset, niin ne eivät sovi yhteen ja tulee konflikteja. Joten jaksamista on mullakin, että siedän näitä tapoja ja esim. kaverien ravaamista meillä. Lisäksi asuntomme on suht pieni, minä nukun olkkarissa, niin rauhaani ei aina kunnioiteta, vaikka siitä olen puhunut. Tietenkin rakastan lastani, mutta ei oma elämäkään pahitteeksi olisi, kummallakin.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:29"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:23"]

Vanhemmat on niiiin kauheita ja ällöjä. Seksiäkin harrastavat, yöök! Mä en niinku siis kestä niitä. Eilenkin faija kysy miten menee? Vittuu mitä gestapo kuulustelua. Mutsi kysyi tarvinko rahaa. Mitä vittuu se sille kuuluu tarvinko? No otin mä tietenkin ne rahat.

Vittu musta ei ikinä tule tuollaisii kalkkiksii kun noi on. Ne ei vittu tajua mistään mitään. Onnex mä pääsen kohta omaan kämppään ja vähänkö mä biletän siellä.

[/quote]

Ei minulta kysytä kuinka menee tai tarvitsenko rahaa. Eikä seksinsä kuulu minulle, sitä ei kyllä 99 % todennäköisyydellä edes ole. Tulkintasi tuntuu ikävältä.

Lähinnä minua kuvottaa se käytös. Kuinka perheessämme kohdellaan muita ihmisiä, kuinka heille puhutaan. Tällaiset asiat minua kuvottavat.

-Ap

[/quote]

Koetko itse olevasi erilainen kuin vanhempasi? Miten perheessänne kohdellaan muita ihmisiä? 

Käyttäydyt luultavasti kuin 15-vuotias. Opettele arvostamaan vanhempiasi ja yritä tarkastella asioita toisesta näkökulmasta.

Sulla taitaa olla viivästynyt murkkuikä, sillä yleensä 15-vuotiaat ajattelee tuolla tavalla. Ne kuvittelee. että kaikki, jotka ei toimi kuin he haluavat, ovat kuvottavia, ällöjä, yököttäviä jne. Miten sinusta muka on tullut niin hieno, ettet kestä edes kuulumisten kysymistä. Kuule, se kuuluu ihan vaan sivistyneeseen käytökseen. Missä ja kuka sinut on tuollaiseksi kasvattanut? Työ on selvästi jäänyt kesken. Kasva aikuiseksi!

Tätä ketjua lukiessani muistan miten olin koko viimeisen kotona asumiskesän tosi ärsyyntynyt mun vanhempiin. Isoveli oli jo muuttanut pois ja minä vaan jäljellä. Se oli varmasti osa irtiottoa vanhemmista, kun tiesin lähteväni syksyllä opiskelukaupunkiin asumaan.

Kun olin asunut solussa jonkin aikaa vieraalla paikkakunnalla, aloin ikävöidä kaikenlaisia pikkujuttuja kotoa.

Jotenkin se itsenäistyminen pitää saada käynnistymään. Tuo kuvotus on varmasti sinun keinosi, ap. Nyt on aika nousta omille siiville, vai mitä? Suhde omiin vanhempiinkin tasa-arvoistuu ja paranee.

Ihan normaalia tuo on. Itsenäistymisen vaihe on kovaa käynnissä, tasottuu ajan myötä jos vain muuten on hyvät välit vanhempiin eikä perheessä ole suurempia ongelmia. Hyvä että itsekin sisäistät ylireagoivasi, nyt ei auta kuin purra hammasta ja odottaa sitä omaa asuntoa. Kyllä muistan kuinka itseänikin joskus kiristi niin paljon hemoja äidin pölpöttäminen ja valittaminen. Edelleenkin täytyy sanoa, että viikko alkaa olla maksimi omilla vanhemmilla kylässä, ettei hermot mene vaikkapa äidin sairauksien kuuntelemiseen.

Mun mielestä sä ehkä alat kehittää omaa ajatustasi siitä, millainen "kulttuuri" sulle sopii. Vanhempiesi tapa puhua ja olla kuvottaa, kun se ei tunnu siltä mitä haluat omalta elämältäsi, mutta sitä on pakko siellä jaksaa heidän armoillaan, tavallaan. Voi olla että sulla on irtautumisvaihe, tai olette vain erilaisia ihmisiä. Mun pikkusisko esimerkiksi tykkää viettää aikaa äidin kanssa, itse en oikein välitä äidin seurasta. Voin kyllä kyläillä mutsin luona, mutta en lähtisi viikon matkalle yhdessä, kuten siskoni saattaa tehdä.

Meidän suvussa on sellainen tapa, että yhteyttä pidetään aika tiiviisti. Oma äitini käy vanhemmillaan useasti ja puuhaavat yhdessä, tekevät vaikkapa pieniä reissuja. Minäkin haluan olla äitini kanssa yhteydessä, mutta en niin PALJON, ja olen tajunnut että mulla ei ole velvollisuutta siihen yhtä tiiviisti, vaikka se suvun silmissä normi olisikin. Mulla on kuitenkin oma elämä, perhe ja kaverit.

Mä olen yli 30 ja sama jatkuu edelleen. En kestä äitini juttuja. Heti kun tulee ovesta sisään alkaa se mussutus että syöpäs nyt ja pöytä on katettu ja otatko leipää ja jääkaapissa on sitten maitoa, otapas sieltä tiskikaapista lasi ja kenenkäs kanssa sinä nyt oletkaan sinne reissuun lähdössä jne. Vihaan sitä älytöntä höösäämistä (mutsi on ihan fiksu tai ainakin oli joskus, jostain syystä alentaa tuollaisella palvelemisella ja idioottimaisuuksien jauhamisella itseään) ja asioideni uteluaa. Yleensä alle vuorokaudessa saamme kehitettyä kunnon tappelun. Välimatkaa meillä on 400km ja näemme n. kaksi kertaa vuodessa ja siinäkin tuntuu olevan liikaa.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:29"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:23"]

Vanhemmat on niiiin kauheita ja ällöjä. Seksiäkin harrastavat, yöök! Mä en niinku siis kestä niitä. Eilenkin faija kysy miten menee? Vittuu mitä gestapo kuulustelua. Mutsi kysyi tarvinko rahaa. Mitä vittuu se sille kuuluu tarvinko? No otin mä tietenkin ne rahat.

Vittu musta ei ikinä tule tuollaisii kalkkiksii kun noi on. Ne ei vittu tajua mistään mitään. Onnex mä pääsen kohta omaan kämppään ja vähänkö mä biletän siellä.

[/quote]

Ei minulta kysytä kuinka menee tai tarvitsenko rahaa. Eikä seksinsä kuulu minulle, sitä ei kyllä 99 % todennäköisyydellä edes ole. Tulkintasi tuntuu ikävältä.

Lähinnä minua kuvottaa se käytös. Kuinka perheessämme kohdellaan muita ihmisiä, kuinka heille puhutaan. Tällaiset asiat minua kuvottavat.

-Ap

[/quote]

Sanomani oli vasiten sarkasmia jos et tajunnut. Ite ollut joskus teini ja muisti on hyvä. Nykyään vanhin lapsi on niin teinix että luulee hänen keksineen ihan itse koko jutun. Kostan halauksilla, rajoituksilla ja rahaa antamalla. Joskus pyydän kohtuuttomia kuten roskapussin vienti tai siivoamista.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:39"]

Mä olen yli 30 ja sama jatkuu edelleen. En kestä äitini juttuja. Heti kun tulee ovesta sisään alkaa se mussutus että syöpäs nyt ja pöytä on katettu ja otatko leipää ja jääkaapissa on sitten maitoa, otapas sieltä tiskikaapista lasi ja kenenkäs kanssa sinä nyt oletkaan sinne reissuun lähdössä jne. Vihaan sitä älytöntä höösäämistä (mutsi on ihan fiksu tai ainakin oli joskus, jostain syystä alentaa tuollaisella palvelemisella ja idioottimaisuuksien jauhamisella itseään) ja asioideni uteluaa. Yleensä alle vuorokaudessa saamme kehitettyä kunnon tappelun. Välimatkaa meillä on 400km ja näemme n. kaksi kertaa vuodessa ja siinäkin tuntuu olevan liikaa.

[/quote]

Tiedän tuon ja sen miltä alkaa tuntua. Olen yli 40 ja mulla on omia lapsia mutta mutsin pitää yrittää kaikessa neuvoa. Tietenkin hän on myös omasta mielestään pätevin joka asiassa. Olen sanonut nätisti ja kun se ei riittänyt niin jouduin sanomaan aika pahasti. Sekin kääntyi vastaan kun olen sitten lapsellinen ja suutun neuvoista.

Välimatka on liian lyhyt. Vain muutamia kilometrejä. Pariin vuoteen en ole käynyt kylässä kuin pakolliset kuviot. Synttärit, joulu ja semmoiset. Eikä lapsetkaan sinne halua. Mummolla kuulemma mennään aikaisin nukkumaan ja myös herätään aikaisin. Yli yhdeksään nukkuminen on heillä yhä sitä että päivä on pilalla.

Lomalla meille ei ole kellään asiaa ennen kymmentä. Ja sitä ei armas äityli millään tajua. Lapset sentään ymmärtää kuinka lomaan kuuluu aivoton keskiyön elokuva lämpimien leipien kanssa. Eikä nuo lapst näytä traumatisoituvan jos otan muutaman kaljan että jaksaa niitä aivottomia elokuvia. Lomalla pitää rentoutua ja sen jokainen tekee tavallaan. Surkuhupaisaa kun aikuiselle yritetään selittää miten se loma pitäisi viettää.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:23"]Vanhemmat on niiiin kauheita ja ällöjä. Seksiäkin harrastavat, yöök! Mä en niinku siis kestä niitä. Eilenkin faija kysy miten menee? Vittuu mitä gestapo kuulustelua. Mutsi kysyi tarvinko rahaa. Mitä vittuu se sille kuuluu tarvinko? No otin mä tietenkin ne rahat.

Vittu musta ei ikinä tule tuollaisii kalkkiksii kun noi on. Ne ei vittu tajua mistään mitään. Onnex mä pääsen kohta omaan kämppään ja vähänkö mä biletän siellä.
[/quote] Ootko oikeasti yhdeksäntoista? Vaikutat kyllä aika lapselliselta.