Milloin muutit lapsuuskodista pois?

Olin just täyttänyt 20. Asuin lukion jälkeen yhden välivuoden vanhempien luona.

19-vuotiaana kun (ex) poikaystävän kanssa muutettiin yhteen sen kesän jälkeen kun olin koulusta valmistunut.

17-vuotiaana muutin poikaystävän kanssa yhteen.

Minä olin 20v. Huolestuttaa, että miten omat lapset aikanaan saamme muutettua omilleen, kun asuminen täällä Helsingissä on niin järjettömän kallista, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta tukea heitä taloudellisesti. 

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:28"]Minä olin 20v. Huolestuttaa, että miten omat lapset aikanaan saamme muutettua omilleen, kun asuminen täällä Helsingissä on niin järjettömän kallista, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta tukea heitä taloudellisesti. 
[/quote]

Kyllä niitä asuntoja on muuallakin kuin helsingissä

15v. Olin kurkkuani myöten täynnä sitä perheväkivaltaa.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:28"]Minä olin 20v. Huolestuttaa, että miten omat lapset aikanaan saamme muutettua omilleen, kun asuminen täällä Helsingissä on niin järjettömän kallista, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta tukea heitä taloudellisesti.  [/quote] Kyllä niitä asuntoja on muuallakin kuin helsingissä

[/quote]

Yhtä lailla se on kallista koko pääkaupunkiseudulla. Eikä täältä niin vaan opiskelujen perään mihinkään Pihtiputaalle muuteta. 

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:28"]Minä olin 20v. Huolestuttaa, että miten omat lapset aikanaan saamme muutettua omilleen, kun asuminen täällä Helsingissä on niin järjettömän kallista, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta tukea heitä taloudellisesti.  [/quote] Kyllä niitä asuntoja on muuallakin kuin helsingissä

[/quote]

Yhtä lailla se on kallista koko pääkaupunkiseudulla. Eikä täältä niin vaan opiskelujen perään mihinkään Pihtiputaalle muuteta. 

Vedä sit överiks....

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:33"]

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 16:28"]Minä olin 20v. Huolestuttaa, että miten omat lapset aikanaan saamme muutettua omilleen, kun asuminen täällä Helsingissä on niin järjettömän kallista, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta tukea heitä taloudellisesti.  [/quote] Kyllä niitä asuntoja on muuallakin kuin helsingissä

[/quote]

Yhtä lailla se on kallista koko pääkaupunkiseudulla. Eikä täältä niin vaan opiskelujen perään mihinkään Pihtiputaalle muuteta. 
[/quote]

Kyllähän ne sieltä Pihtiputaaltakin muuttaa niin vaan helsinkiin opikelemaan ?

24v syyt oli paska ammatinvalinta ja työttömyys. Koska asuin kotona en saanut kunnon työkkärin korvauksiakaan ja niistäkin rahoista meni kahden muun elättämiseen. Kotiolosuhteet eivät olleet kovin hyvät isä alkkis ja äiti kaupassa töissä. 23v pääsin AMKiin ja seuraavana kesänä olin maanrakennustyömaalla ja säästin kaikki rahat takuuvuokraan ja ensimmäisen kuun vuokraan noin 1600e yhteensä ja syksyllä muutin aamusta ennen koulun alkua samana päivänä kuin koulu jatku. Kaiken olen itse joutunut kustantamaan ja jos on tullut paha paikka niin rahaa on ainoastaan vivus tarjonnut ja ajallaan olen maksanut. Opintolainaa about 13.000€. Moni on aiheesta vittuillut, mutta kaikki ei ole syntynyt kultalusikka perseessä ja moni myös sanonut, että olisit sossusta pyytänyt, mutta ei se vaan mee niin. Eräs kaveri oli samassa tilassa ja sossu sano, että kyllä sun on parempi asua vanhempien luona...

Paljon palloa kiertäneenä olen aina ihmetelly tätä suomalaisten intoa lähteä kodista pois heti kuin mahdollista. Maailmalla tosiaan arvostetaan perhekeskeisyyttä ja yhdessä oloa. Suomessa on sitten perheitä, jossa lapset ja lapsenlapset näkevät vanhempiaan/isovanhempiaan kerran viidessä vuodessa. Perintöä ollaan kuitenkin kärppänä vaatimassa heti kun siihen on mahdollisuus. 

Enkä todellakaan ymmärrä miksi yhteiskunnan pitäisi elättää eri tukien muodoissa 15-20 vuotiaita räkänokkia yksiöissään tonnikalapurkkien keskellä. Harvemmin näillä "itsenäisillä" on minkäänlaista vakituista tuloa..Mutta hei ollaan niin itsenäisiä ja omillaan tulevia vaikka jääkaapissa ei ole kuin valo pankkitilin saldo 20€..."Muuten se on niin noloa..." Ymmärrän toki jos vanhempien asunnossa ei ole tilaa yksinkertaisesti olla, mutta jos vanhempien asumismuotona on 300m2 omakotitalo tms, niin mikä ettei, selvää säästöä. Jos itsenäistyminen on jonkun mielestä sitä itsensä kiduttamista siinä 20m2 panokorsussa niin huh huh...

Omat lapseni saavat puolestani asua kotonaan niin kauan kuin heitä huvittaa, ei haittaa, päinvastoin olen iloinen siitä että viihtyvät.

Suomessa tosiaan itsenäistytään varhain ja tälle kulttuurille on pitkät perinteet. Jo satoja vuosia sitten on lähdetty piikomaan/rengiksi pois lapsuuden kodista.
Asun Italiassa ja täällä tosiaan ihmiset melko usein asuvat siihen ensimmäiseen vakavaan parisuhteeseen asti vanhempien luona, vaikka opiskelisivat tai kävisivät töissä. Minulla on toisaalta myös monia tuttuja jotka ovat muuttaneet omilleen opiskelemaan 18 vuotiaina. Monilla ei tähän kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollisuutta. Yliopisto maksaa vähintään muutaman tonnin vuodessa ja vuokrahinnat suuremmissa kaupungeissa ovat myös suuri menoerä. Italiassa opiskelua tai asumista ei myöskään valtion toimesta tueta mitenkään, joten monille mamman helmoissa pyöriminen on välttämättömyys.