Mieheni syömishäiriöinen tytär ärsyttää yli kaiken!
Miehelläni on entisestä avioliitostaan 16-vuotias tytär, joka sairastui syömishäiriöön 11-vuotiaana. Parani kohtalaisesti siitä hoidon avulla, mutta sairastui uudelleen 14-vuotiaana ja oli sairaalassa pitkiä aikoja, kun ei suostunut syömään suun kautta. Tämä tytär on oikea omaan napaansa tuijottelija. Salakateellinen ja salakatkera. Esittää olevansa hyväsydäminen, mutta esim. kiusaa pienempiä lapsia, kun luulee, ettei kukaan näe. Esim. meillä oli ikkuna auki ja lapset olivat kaikki ulkona, niin rääkkäsi pienempiä, kun luuli, että kukaan ei kuule. Mieheni ei tätä usko, vaan luulee minun olevan jotenkin vinksahtanut aina, kun otan asian puheeksi. Hän sanoo tuntevansa tyttärensä niin hyvin, että tämä ei koskaan tekisi kenellekään pahaa ja että tällä ei ole koskaan tullut mieleenkään kiusata ketään. Mies siis pitää tytärtään aivan uskomattomattomana ja minä taas näen tytössä ihan muuta. Minusta tyttö manipuloi kaikkia syömisellään. Tekeytyy avuttomaksi, kun oikeastaan osoittaa syömälakollaan vain kiukkunsa epäsuorasti meitä muita kohtaan. Aluksi pidin hänestä ja tunsin myötätuntoa, mutta kun olen nähnyt hänen oikean luonteensa ja petollisuutensa, alan olla kyllästynyt ja kyynistynyt itsekin. Mitä minun pitäisi tässä kohtaa tehdä? Muuttaa itseäni ja ajatuksiani vai pitää oma kantani?
Kommentit (54)
Ah, tämä teinin huomio muoti "sairaudet".Miksi näitä ei ole esim. Afrikassa missä nähdään nälkää?Tai ei paljoa tuhoamisleireillä näkyny näitä pellejä?
Hyvä etttä oot järkevä sen likan kanssa ja hoksaat mitä peliä se pelaa.. Kaippa se on enemmän mielen sairaus ja mielessähän sillä vikaa on, persoonallisuus voi olla mitä vaan, vetää rooleja, esittää jne.. kun oikeasti voi olla tosi pahakin.. Ehkä se joskus tarvii vielä jonku joka ei sen pelleilyihin usko ja pistää stopin tommoseen ihme rääkkäämiseen ja heikoksi tekeytymiseen, pahuus yhdessä heikkouden kanssa tekee spykopaatteja ja ties mitä..
Ja ei ole varmaan ainoa joka kerjää tuolla sääliä ja huomiota pohjattomaan narsismiinsa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:23"]Hyvä etttä oot järkevä sen likan kanssa ja hoksaat mitä peliä se pelaa.. Kaippa se on enemmän mielen sairaus ja mielessähän sillä vikaa on, persoonallisuus voi olla mitä vaan, vetää rooleja, esittää jne.. kun oikeasti voi olla tosi pahakin.. Ehkä se joskus tarvii vielä jonku joka ei sen pelleilyihin usko ja pistää stopin tommoseen ihme rääkkäämiseen ja heikoksi tekeytymiseen, pahuus yhdessä heikkouden kanssa tekee spykopaatteja ja ties mitä..
[/quote]
Syömishäiriöisen lapsen äitinä samaa mieltä. Teini osaa hyvin manipuloida ja näyttää sen puolen itsestään minkä haluaa. Ja meilläkin tapahtuu paljon juuri tuota pienempien kiusaamista, kun kukaan ei näe. Apua ollaan haettu ja saatu ja toivottavasti joskus meillekkin aurinko paistaa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:20"]
Muuttaa omaa kantaasi! Syömishäiriö on mielen sairaus ka näin ollen vaikuttaa paljon tytön käyttäytymiseen. Älä ole katkera vaan kasva ihmisenä ja yritä itse päästä omasta selfish ajatus maailmasta pois.
[/quote]
Minun näkökulmastani on todella vaikeaa tällä hetkellä muuttaa näkökulmaani. Tyttö siis kiusaa pienempiään. Esimerkiksi vahingoittaa fyysisesti tahallaan pienempää (5-vuotiasta), haukkuu ja ivaa pienempää, syöttää tälle kuravettä ja kun toinen ei suostu sitä syömään, ruiskuttaa sitä viisivuotiaan naamalle.
Ymmärrän kyllä, että hänellä on oman päänsä sisällä mielen ongelmia, mutta tällainen käytös tekee minut vihaiseksi. Kyllä 16-vuotiaan jo kuuluisi jollain tavalla ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin. Mies ei suostu edes puhumaan asiasta. Hän on kantansa lyönyt lukkoon, että kyseessä on kiltti tyttö, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Kertoilee juuri näitä juttuja kaikille tutuillekin, että tämä tyttö on siitä kummallinen, ettei ole koskaan kiusannut elämässään ketään. Kun kerron miehelle, mitä olen itse kuullut ja nähnyt, hän ei usko minua, vaan ajattelee, että pahansuopuuttani keksin nämä asiat omasta päästäni. Tyttö siis tulee meidän parisuhteen väliin tietyllä tavalla.
Kakkosen mukaan minun tulee vain muuttaa omaa asennettani ja ymmärtää? En tiedä, pystynkö.
ap
Syömishäiriöiset, erityisesti anorektikot, vihaavat itseään ja se näkyy syömättömyytenä. He ovat usein ns. kilttejä tyttöjä, jotka oikeasti eivät ole ollenkaan kilttejä. Sisimmässään he ovat hyvin kriittisiä, kateellisia ja pahansuopia ja nauttivat toisten epäonnistumisista, sillä kun muut epäonnistuvat, se kohottaa heidän mahdollisuuksiaan onnistua. Vaikea mielen sairaus. Inhottavia ihmisiä.
Ovat oman edun tavoittelijoita ja kyvyttömiä vastavuoroiseen rakkauteen. Haluavat vain itselleen koko ajan jotakin antamatta itse takaisin mitään. Nauttivat, kun muiden ihmissuhteet menevät solmuun ja hykertelevät onnellisina sivussa, vaikka ovat itse olleet aiheuttamassa pahaa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:45"]Jos jatkaa tuollaista käytöstä, niin huuda sille, että se on kuvottava läski ja kerro että viiltely helpottaa.
[/quote]
Ja viemärin avaajan juominen.
Syömishäiriöt on brändätty kilttien ja täydellisten tyttöjen sairaudeksi. Paremmin sopisi nimitys säälittävien huomionhakuisten reppanoiden tauti, saattaisi näkyä tilastoissa positiivisesti.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:45"]
Jos jatkaa tuollaista käytöstä, niin huuda sille, että se on kuvottava läski ja kerro että viiltely helpottaa.
[/quote]
En ajatellut lähteä noin julmalle tielle. Toivon vain, että hänkin saisi apua ja että mieheni uskoisi myös minua eikä tämä tyttö pilaisi parisuhdettamme. Koen sen niin epäoikeudenmukaisena, että mies ei usko minua. Luulen, että osa kiukustani, jonka kuuluisi suuntautua mieheeni, suuntautuu nyt tyttöön. Ehkä voin yrittää olla myötätuntoisempi häntä kohtaan, mutta tarvitsisin kipeästi myös mieheni tukea. Ehkä se pääkysymys onkin enemmän se, että miten saan yhteyden mieheeni uudelleen? Meidän kai pitäisi olla se samalla linjalla oleva aikuisesimerkki eikä tytön riepoteltavissa oleva hajanainen aikuisväki.
ap
Kuvaa miehellesi tytön toimintaa ja pakota katsomaan video.
5-vuotias osaa kertoa isälleen mikä on totuus. Mutta tytöllähän on selkeästi huono itsetunto, miten sitä kohennetaan? Onko niin että pienet saa huomiota mutta isompi jää ilman?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:51"]
Kuvaa miehellesi tytön toimintaa ja pakota katsomaan video.
[/quote]
Videoisinko siis salaa? Saisin stalkkerin maineen, mutta ehkä se ei haittaa. Ainakin pystyisin todistamaan, että en keksi juttuja päästäni. Ehkä miehenkin olisi silloin pakko katsoa totuutta silmiin. Ehkä se olisi hyödyllistä myös tytön kannalta. Voi ei, nyt aloin toivoa uutta episodia äkkiä, jotta pääsen kuvaamaan...
ap
Entäs jos pohjimmiltaan ei ole kyse syömishäiriöstä vaan persoonallisuushäiriöstä? Tällaiseenkin olen törmännyt. Onhan se hurjaa, että joku voi "tekeytyä" niin sairaaksi ja menee oikeasti nenä-maha-letkuun saakka huomion tavoittelussaan. Mutta mahdollista. On aika kurjaa sekoittaa syömishäiriö tuohon, siis syömishäiriöisten kannalta. Kyllähän sairas näkee vain itsensä, koko elämä pyörii oman navan ympärillä, muttei siihen sadismi kuulu.
En tosin osaa yhtään sanoa, mitä ap voisi tehdä. Ainakin nyt vaikka suojata pienemmät lapset tältä isolta ja ihan todeta se ääneen. Kyllä 16-vuotias tajuaa (tai pitäisi tajuta).
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:16"]
Miehelläni on entisestä avioliitostaan 16-vuotias tytär, joka sairastui syömishäiriöön 11-vuotiaana. Parani kohtalaisesti siitä hoidon avulla, mutta sairastui uudelleen 14-vuotiaana ja oli sairaalassa pitkiä aikoja, kun ei suostunut syömään suun kautta. Tämä tytär on oikea omaan napaansa tuijottelija. Salakateellinen ja salakatkera. Esittää olevansa hyväsydäminen, mutta esim. kiusaa pienempiä lapsia, kun luulee, ettei kukaan näe. Esim. meillä oli ikkuna auki ja lapset olivat kaikki ulkona, niin rääkkäsi pienempiä, kun luuli, että kukaan ei kuule. Mieheni ei tätä usko, vaan luulee minun olevan jotenkin vinksahtanut aina, kun otan asian puheeksi. Hän sanoo tuntevansa tyttärensä niin hyvin, että tämä ei koskaan tekisi kenellekään pahaa ja että tällä ei ole koskaan tullut mieleenkään kiusata ketään. Mies siis pitää tytärtään aivan uskomattomattomana ja minä taas näen tytössä ihan muuta. Minusta tyttö manipuloi kaikkia syömisellään. Tekeytyy avuttomaksi, kun oikeastaan osoittaa syömälakollaan vain kiukkunsa epäsuorasti meitä muita kohtaan. Aluksi pidin hänestä ja tunsin myötätuntoa, mutta kun olen nähnyt hänen oikean luonteensa ja petollisuutensa, alan olla kyllästynyt ja kyynistynyt itsekin. Mitä minun pitäisi tässä kohtaa tehdä? Muuttaa itseäni ja ajatuksiani vai pitää oma kantani?
[/quote]
Tuonna lutkan kurkkuun letku ja kaada sinne kermasuklaaseosta. Sen jälkeen potki lehmä pihalle pilaamasta ihmissuhteita. Voi asua jo yksinkin. Jos kuolee syömättömyyteensä niin se on voitto kaikille. Tuollaiset huomiota sairauksillaan hakevat manipuloivat narsistilehmät on niin nähty.
[/quote]
jäikö nyt edelliseltä kirjoittajalta lääkkeet syömättä...? Tyttöhän on sairas ja tuonikäiset ovat yleisesti itsekkäitä omaan napaan tuijottajia. Kun ikää tulee lisää, käytös muuttuu.
Kyllä tuossa on jo kyse muustakin kuin anorexiasta, vaatii jo ihan toisen diagnoosin, jos 16v. Syöttää 5v. Kuravettä väkisin.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:22"]Ah, tämä teinin huomio muoti "sairaudet".Miksi näitä ei ole esim. Afrikassa missä nähdään nälkää?Tai ei paljoa tuhoamisleireillä näkyny näitä pellejä?
[/quote]
Kyllä syömishäiriöitä on ollut kautta historian myös nälänhädästä kärsivissä yhteisöissä. Nykyaikana ne ovat vaan lisääntyneet räjähdysmäisesti länsimaisten kohtuuttomien kauneusihanteiden ja kilpailuhenkisen yhteiskunnan takia.
Ap:lle, tyttö ei välttämättä ole luonteeltaan ilkeä ja manipuloiva, mutta sairaus voi aiheuttaa kohtuutonta ahdistusta ja muita ikäviä tunteita jotka sitten purkautuvat tuollaisena käytöksenä. Tyttö selvästi tarvisi kovasti rakkautta ja hyväksyntää ja kunnon hoitoa.
Eikö miehesi usko sitä 5-vuotiastakaan :(
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:45"]
Jos jatkaa tuollaista käytöstä, niin huuda sille, että se on kuvottava läski ja kerro että viiltely helpottaa.
[/quote]
En ajatellut lähteä noin julmalle tielle. Toivon vain, että hänkin saisi apua ja että mieheni uskoisi myös minua eikä tämä tyttö pilaisi parisuhdettamme. Koen sen niin epäoikeudenmukaisena, että mies ei usko minua. Luulen, että osa kiukustani, jonka kuuluisi suuntautua mieheeni, suuntautuu nyt tyttöön. Ehkä voin yrittää olla myötätuntoisempi häntä kohtaan, mutta tarvitsisin kipeästi myös mieheni tukea. Ehkä se pääkysymys onkin enemmän se, että miten saan yhteyden mieheeni uudelleen? Meidän kai pitäisi olla se samalla linjalla oleva aikuisesimerkki eikä tytön riepoteltavissa oleva hajanainen aikuisväki.
ap
[/quote]
Ja 21 lisää vielä, ettei liika empatia auta tyttöä. Tuki kyllä, hyväksyminen kyllä, muttei sairauden tukeminen.
Muuttaa omaa kantaasi! Syömishäiriö on mielen sairaus ka näin ollen vaikuttaa paljon tytön käyttäytymiseen. Älä ole katkera vaan kasva ihmisenä ja yritä itse päästä omasta selfish ajatus maailmasta pois.