No joo, totta puhut!

Ehkä olikin hiukka yksinkertaistettua ja tyhmän kuuloista - kaikkea sitä iltamyöhällä tuleekin kirjoitettua...



Mutta yksityiskohtiin en taida kuitenkaan mennä, vaan koitan tarkentaa kysymystäni muuten. Asuntokaupoissa liikkuu kuitenkin niin valtavat summat rahaa, ettei äkikseltään tajuakaan. Itse kun on tottunut vertaamaan enemmänkin maitopurkin hintaeroja jne. Myönnän, etten edes oikein ole oppinut " kuluttamaan" , kun aina olen niin pienillä tuloilla kituuttanut. Miehellekin tulee kaikista, ei niin pakollisista hankinnoista napistua turhaa rahanmenoa...



Rakentamisesta ollaan lähinnä haaveiltu, mutta sekin on vasta epämääräistä unelmointia *tässä muutaman vuoden sisään aloitetaan*. Nyt tuli kuitenkin tällainen vaihtoehto vastaan, ja pohdittavaa riittää! Talo on parikymmentä vuotta vanha, mutta siisti (pintaremonttia tehty sinne sun tänne). Paljon siinä on sellaista, mikä miellyttää, mutta koskaanhan ei voi juuri sitä unelmien taloa löytää jos vanhoista katselee. Ollaanko siis valmiita maksamaan noin kaksinkertainen summa vain siitä, että saamme juuri sen oikean (kun ensiksi tietää tarkkaan mikä se oikea on...), kokemaan rakennusaika kaikkine kurjuuksineen, ja odottamaan vielä vuosia omaan muuttamista kun nyt pääsisi vaikka heti!



Tältä pohjalta siis kysymykseni kirjoittelin. Lähinnä kaipaan siis selvennystä siihen, että kun maitolitran hinta vaihtelee ehkä kymmeniä senttejä eri kaupoissa, niin vaihtelevatko talotarjousten hinnat kymppitonneja, tonneja, satasia vai euroja! Eli joku 60 000 lienee ihan liian vähän 90 000 talosta, mutta ei sitä tarjousta varmaan euron tarkkudellakaan tehdä :)



Että jos yhtään selvensi minun ajatuksenjuoksua! Teitä viisaampia ja asiantuntevampiahan täällä kyllä riittää...