Olen raskaana enkä aio kertoa lapsen isälle - mielipiteitä?

Naurettavaa. Anna isän päättää haluaako olla lapsen elämässä vai ei. Et voi vedota siihen että jos ei haluakaan ni ihan turhaa kertoa. Mitäs jos haluaakin? Et ajattele nyt kuin itseäsi. Huomaa kyllä että olet itsekin ihan lapsi vielä.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:36"]On moraalitonta olla kertomatta. Jokaisella miehellä on oikeus tietää isyydestään ja luoda kontakti lapseen halutessaan.  Kun sitten lapselle annat yhteystiedot (minkä ikäisenä muuten ajattelit, jo kolmivuotias kyselee varmasti isästään?), voi olla liian myöhäistä luoda mitään suhdetta.  [/quote] Ajattelin antaa vähintään 10-vuotiaana. Ja kun on esim. 3-vuotias, niin voin kertoa jotain isästä mutta yhteystietoja en anna. Ap [/quote]   Kivapa olla tarhan ainoa isätön, koulun ainoa isätön. Ja äiti = sinä valehtelet lapsellesi. Vain koska itsellesi se on helpompaa. [/quote] Veikkaanpa, että tarhassa ja koulussa on enemmän kuin 1 isätön lapsi. Ja miten niin valehtelen? Ap

[/quote]

Lapsi kysyy, kuka minun isi on. 

Jos sanot, ettet tiedä, niin valehtelet. Vai miten aiot asian hoitaa valehtelematta? Kouluikäinen ei takuusti hyväksy enää vastausta: tiedän, mutten kerro... 
[/quote]

Voin kertoa etunimen.

Ap

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:54"]

Sanotaan suoraan, olet täysin moraaliton sekä ymmärtämätön nainen. Ajattele tilannetta syntyvän lapsen oikeutena vanhempiinsa. Ja myös isän mielipide tulee ottaa huomioon, haluaako hän lapsia, onko valmis kantamaan vastuuta jne. . Vaikka nyt sanot ettet tulisi kertomaan kenellekään, et usko sitä itsekään, mieti kuinka herkässä iässä 10-vuotiaat on. Lätkäise tuon ikäiselle isän yhteystiedot, sovitte tapaamisen, odotukset on helvetin korkealla... ja mitäs sitten kun isä ei olekaan sitä mistä lapsi haaveilee. . En yleensä kannusta, mutta tee abortti. Ihan oikeasti. Eräs läheinen ystäväni teki samoin, joten tiedän mistä puhun.

[/quote]

Ainakin tuo suunnitelma, että lapselle ja/tai isälle kerrotaan asiasta vasta, kun lapsi on 10-vuotias ei ole hyvä suunnitelma. Lapsen ja vanhemman suhde ei rakennu päivässä/viikossa/kuukausissa. Se rakentuu vähitellen vuosien mittaan. Jos lapsi ja isä tapaavat ensimmäisen kerran vasta, kun lapsi on 10v-vuotias, niin se suhde tulee olemaan etäinen ja vieras. Se on kuin kahden toisilleen vieraan henkilön tapaaminen. Sillä tavoin menetellen todellakin ryöväät lapselta isäsuhteen.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:36"]On moraalitonta olla kertomatta. Jokaisella miehellä on oikeus tietää isyydestään ja luoda kontakti lapseen halutessaan.  Kun sitten lapselle annat yhteystiedot (minkä ikäisenä muuten ajattelit, jo kolmivuotias kyselee varmasti isästään?), voi olla liian myöhäistä luoda mitään suhdetta.  [/quote] Ajattelin antaa vähintään 10-vuotiaana. Ja kun on esim. 3-vuotias, niin voin kertoa jotain isästä mutta yhteystietoja en anna. Ap [/quote]   Kivapa olla tarhan ainoa isätön, koulun ainoa isätön. Ja äiti = sinä valehtelet lapsellesi. Vain koska itsellesi se on helpompaa. [/quote] Veikkaanpa, että tarhassa ja koulussa on enemmän kuin 1 isätön lapsi. Ja miten niin valehtelen? Ap

[/quote]

Lapsi kysyy, kuka minun isi on. 

Jos sanot, ettet tiedä, niin valehtelet. Vai miten aiot asian hoitaa valehtelematta? Kouluikäinen ei takuusti hyväksy enää vastausta: tiedän, mutten kerro... 
[/quote]

Voin kertoa etunimen.

Ap
[/quote]
Kyllä me se isän etunimi tiedetään jo; Mehmet

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:03"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:47"] [quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:45"]Hienoa kuitenkin, ettet harkitse aborttia! Samaa mieltä kuitenkin muiden vastaajien kanssa, että sinun kuulu antaa mahdollisuus miehelle olla isä, vaikkakin tässä tapauksessa todennäköisesti ns. etäisä.  Minkä ikäisiä olette? Jos mies on vankasti aikuisuuden puolella, niin voi suhtautua hyvinkin kypsästi asiaan.  Olennaista tietysti on, ettet ole huijannut ehkäisyn kanssa. Oletko? [/quote] En viitsi kertoa tarkkaa ikää, mutta kummatkin alle 25v. Enkä ole huijannut ehkäisyssä. Ap [/quote]   Viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt ja olet keskellä sitä alkuvaiheen intensiivisintä hässäkkää - siis ensimmäiset kaksi vuotta huonosti nukuttuja öitä, pieni olento, joka tarvitsee sinua koko ajan, olette kiinni toisissanne - alat kaipaamaan toista ihmistä rinnallesi jakamaan asiaa. Tulet kaipaamaan ihmistä, joka välillä antaa sinun mennä ulos tuulettumaan ja voit luottaa lapsen hänen hoitoonsa. Joudut lapsen myötä luopumaan edellisestä elämästäsi siinä muodossa, kun olet nyt tottunut. Siis melkoiseen vapauteen - voit hypätä sänkyyn kaverin kanssa ilman ehkäisyä, liikkumiseen vapaasti, kavereiden tapaamiseen, voit tehdä asioista silloin kuin sinua huvittaa. Se on bye-bye tuo entinen elämä. Muutokseen tottuminen on helpompaa, jos sinulla on joku joka jakaa ja tukee vauvan kanssa. [/quote] Minulla on ystäviä ja sukulaisia, jotka voivat tukea minua. En siis ole yksin, sillä minulla on hyvä tukiverkko. Ap

[/quote]

Jaa-ha. Tukiverkko jolle ei kerrota isää? Tietävätkö edes raskaudestasi vielä? Mistäs tiedät, että tukevat sinua?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:04"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:48"] [quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:36"]On moraalitonta olla kertomatta. Jokaisella miehellä on oikeus tietää isyydestään ja luoda kontakti lapseen halutessaan.  Kun sitten lapselle annat yhteystiedot (minkä ikäisenä muuten ajattelit, jo kolmivuotias kyselee varmasti isästään?), voi olla liian myöhäistä luoda mitään suhdetta.  [/quote] Ajattelin antaa vähintään 10-vuotiaana. Ja kun on esim. 3-vuotias, niin voin kertoa jotain isästä mutta yhteystietoja en anna. Ap [/quote]   Kivapa olla tarhan ainoa isätön, koulun ainoa isätön. Ja äiti = sinä valehtelet lapsellesi. Vain koska itsellesi se on helpompaa. [/quote] Veikkaanpa, että tarhassa ja koulussa on enemmän kuin 1 isätön lapsi. Ja miten niin valehtelen? Ap [/quote] Lapsi kysyy, kuka minun isi on.  Jos sanot, ettet tiedä, niin valehtelet. Vai miten aiot asian hoitaa valehtelematta? Kouluikäinen ei takuusti hyväksy enää vastausta: tiedän, mutten kerro...  [/quote] Voin kertoa etunimen. Ap

[/quote]

Ja ajttelet, että lapsi tyytyy siihen? Että Niko... 

Nyt et ajattele kyllä kypsästi ja ymmärrän sen kyllä, koska kyseessä on suuri elämänmuutos ja tämä on yksi sivujuonne siinä. 

Toivon, että muutat mielesi parin vuoden sisään. Parasta toki olisi, että kertoisit tässä vaiheessa. Tai odota siihen hetkeen, että abortti ei ole enää mahdollinen, jottei tule painostusta. 

Kuinka pitkällä raskautesi siis on? Et ole kai sitä vielä kertonut. 

Eli harrastettu holtittomasti seksiä ilman ehkäisyä. Taitaa tälläistä olla enää Porvoossa. Ota vastuu ja kerro mahdolliselle isälle. Lapsesi haluaa tietää jossain vaiheessa.

Mitä sä tänne tuut kyseleen mielipiteitä.Suurin osa tietää mikä on moraalisesti oikein tapa ja jos aijot olla noin helve**** itsekäs niin no can do!Pidä päätökses mut anna jo olla.

Miten on ap:n elämäntilanne noin muuten? Oletko töissä?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:03"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:47"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:45"]Hienoa kuitenkin, ettet harkitse aborttia! Samaa mieltä kuitenkin muiden vastaajien kanssa, että sinun kuulu antaa mahdollisuus miehelle olla isä, vaikkakin tässä tapauksessa todennäköisesti ns. etäisä.  Minkä ikäisiä olette? Jos mies on vankasti aikuisuuden puolella, niin voi suhtautua hyvinkin kypsästi asiaan.  Olennaista tietysti on, ettet ole huijannut ehkäisyn kanssa. Oletko? [/quote] En viitsi kertoa tarkkaa ikää, mutta kummatkin alle 25v. Enkä ole huijannut ehkäisyssä. Ap

[/quote]

Viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt ja olet keskellä sitä alkuvaiheen intensiivisintä hässäkkää - siis ensimmäiset kaksi vuotta huonosti nukuttuja öitä, pieni olento, joka tarvitsee sinua koko ajan, olette kiinni toisissanne - alat kaipaamaan toista ihmistä rinnallesi jakamaan asiaa. Tulet kaipaamaan ihmistä, joka välillä antaa sinun mennä ulos tuulettumaan ja voit luottaa lapsen hänen hoitoonsa. Joudut lapsen myötä luopumaan edellisestä elämästäsi siinä muodossa, kun olet nyt tottunut. Siis melkoiseen vapauteen - voit hypätä sänkyyn kaverin kanssa ilman ehkäisyä, liikkumiseen vapaasti, kavereiden tapaamiseen, voit tehdä asioista silloin kuin sinua huvittaa. Se on bye-bye tuo entinen elämä. Muutokseen tottuminen on helpompaa, jos sinulla on joku joka jakaa ja tukee vauvan kanssa.
[/quote]

Minulla on ystäviä ja sukulaisia, jotka voivat tukea minua. En siis ole yksin, sillä minulla on hyvä tukiverkko.

Ap
[/quote]

Eri asia on, haluavatko he tukea sinua, kun menettelet lasta kohtaan noin väärin.

Aivan oikea päätös ap:lta. Onhan isättömiä ihmisiä vaikka kuinka paljon, hyvin ovat pärjänneet. Näitä oikeuksia puolin ja toisin on kyllä ihan liikaa nykypäivänä.

Mites sitten, jos jonakin päivänä, vaikka 18.7.2016 mieheltä tulee yhteydenotto ja hän kysyy lapsesta? Miten, jos menee ja tunnustaa isyytensä? Mitä, jos vuonna 2020 saat kuulla miehen kuolleen? Mitä, jos kuulet miehen sairastuneen vakavasti? Mitä, jos alat nähdä miestä kulkureittiesi varrella toistuvasti vaikka 3 kertaa viikossa? 

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:29"]

Emme siis ole yhdessä kyseisen miehen kanssa, eikä edes asu lähelläni. Meillä oli siis yhdenyönjuttu, josta tulin raskaaksi. Tuskin tulen näkemään koko tyyppiä enää, vaikka minulla hänen yhteystietonsa onkin. Siksi minusta on vain parempi, etten kerro tyypille mitään. Ja pärjään ihan hyvin ilman elareita yms., eli ei ole rahahuolia. Meillä on pari yhteistä tuttua miehen kanssa, mutta tuskin kerron heillekään, kuka on lapsen isä. Yhdelle kyllä _ehkä_ saattaisin kertoa, sillä tämä nainen on paras ystäväni. Tiedän kuitenkin, ettei hän kerro sitä eteenpäin. Ja ennenkuin joku tulee tänne vinkumaan jotain lapsen oikeudesta isään, niin kyllä minä sille lapselle sitten kerron - kun hän on vanhempi. Mielipiteitä siis?

[/quote]

Tässä kohtaa menee vikaan. Jos et koskaan kerro kenellekään niin ok, lapsellesi ikävä juttu mutta ei isättömyys ole maailmanloppu. Mutta se, että aiot pudottaa tuon pommin vuosien kuluttua on kammottavaa! Saatat pilata monen ihmisen elämän. Ainoat järkivaihtoehdot on kertoa heti kaikille osapuolille, tai olla kertomatta ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:33"]

Aivan oikea päätös ap:lta. Onhan isättömiä ihmisiä vaikka kuinka paljon, hyvin ovat pärjänneet. Näitä oikeuksia puolin ja toisin on kyllä ihan liikaa nykypäivänä.

[/quote]

Ainahan niitä hyvin pärjänneitä löytyy, vaikka mistä olosuhteista. Miksi kuitenkaan tarkoituksellisesti järjestää huonompaa? 

Minä tulin raskaaksi yhden illan jutulle. En hetkeäkään miettinyt, kertoisinko isälle - se oli ihan automaattista että tietenkin kerron, sekä isän että lapsen takia. Kummallekin reilua, etten pimitä keneltäkään jotain noin suurta tietoa.

Olihan se isälle shokki, alkuun negatiivinen sellainen mutta pian hän jo innostui. Painotin siis koko ajan, etten vaadi häntä mihinkään tunnustamaan isyyttä tai osallistumaan, vaan päätös on hänen käsissään.

Lapsi on nyt 1,5-vuotias, jolla on isä ja äiti jotka eivät edelleenkään ole yhdessä (emme edes miettineet sellaista), mutta jotka molemmat rakastavat tuota lasta mielettömästi - ja lapsi rakastaa selvästi kumpaakin vanhempaansa. On onnesta soikea, kun iskä tulee hakemaan/tapaamaan ja ihan yhtä riemuissaan tulee isältään takaisin tänne meidän kotiin.

En edes halua ajatella, millaista olisi jos en olisi kertonut isälle. Millaista olisi lapsen elämä myöhemmin - katkeroituisiko hän, kun tietäisi etten antanut isälle edes mahdollisuutta? Mitä jos isä olisi saanut tietää lapsesta ja laskenut 1+1 ja tajunnut, olisiko soppa ollut aikamoinen? Mitä jos minulle kävisi jotain eikä lapsella ole virallisesti ketään muuta? Mitä jos... Ja mitä jos.

Onneksi tein kuten tein, tässä tapauksessa kävi tosi hyvin ja kaikki on erittäin hienosti. Kaikkien kannalta hienosti.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:43"]Mites sitten, jos jonakin päivänä, vaikka 18.7.2016 mieheltä tulee yhteydenotto ja hän kysyy lapsesta? Miten, jos menee ja tunnustaa isyytensä? Mitä, jos vuonna 2020 saat kuulla miehen kuolleen? Mitä, jos kuulet miehen sairastuneen vakavasti? Mitä, jos alat nähdä miestä kulkureittiesi varrella toistuvasti vaikka 3 kertaa viikossa? 
[/quote]

Niinpä. Vähän paha 10v mennä tapaamaan isää ja saada kuulla että isä menehtyi kaksi kuukautta sitten. Reilun tempun teet lapsellesi.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 09:29"]Emme siis ole yhdessä kyseisen miehen kanssa, eikä edes asu lähelläni. Meillä oli siis yhdenyönjuttu, josta tulin raskaaksi.

Tuskin tulen näkemään koko tyyppiä enää, vaikka minulla hänen yhteystietonsa onkin. Siksi minusta on vain parempi, etten kerro tyypille mitään.

Ja pärjään ihan hyvin ilman elareita yms., eli ei ole rahahuolia.

Meillä on pari yhteistä tuttua miehen kanssa, mutta tuskin kerron heillekään, kuka on lapsen isä. Yhdelle kyllä _ehkä_ saattaisin kertoa, sillä tämä nainen on paras ystäväni. Tiedän kuitenkin, ettei hän kerro sitä eteenpäin.

Ja ennenkuin joku tulee tänne vinkumaan jotain lapsen oikeudesta isään, niin kyllä minä sille lapselle sitten kerron - kun hän on vanhempi.

Mielipiteitä siis?
[/quote]

eli olet niin ruma ja läski ettet saa kuin yhden illan panoja ja ikä tulee vastaan, mutta miestä et saa, joten ainoa tsäänssisi ??
olet säälittävä..

Jos tilanne olisi se,että AP olisi kertomassa yhdenyön tutulle,että tämä on tulossa isäksi, olisi kaikki vastaukset sellaisia,että taas on yksi huora vaatimassa miestä vastuuseen ja maksamaan elareita , kun on väen väkisin hankkiutunut raskaaksi. Eikä kukaan mies halua isäksi, eikä ainakaan tietää jos joku vosu on itsensä paksuksi saattanut. Oma vika, kärsikööt nahoissaan. Hirveätä  kirjoittaa tälläistä tekstiä, mutta näinhän se täällä AV:llä yleensä menee;D

Ap, kai tajuat miten lapsi katkeroituu sinulle kun tajuaa ettet ole edes vaivautunut kertomaan hänen isälleen että tällä on lapsi!

Paitsi jos mies on joku ahmed niin älä kerro. Tuttuni teki lapsen jonkun hassainin kanssa ja nyt koko mehmetsuku kiusaa tätä naista, vaatii rahaa yms

Naiset voisivat miettiä jos olisi niin, että miehelle olisi mahdollista raskautua ja tilanne olisi toisinpäin. Miltä tuntuisi että joku mies odottaisi sinulle vauvaa, mutta salaisi sen? Kertoisi ehkä kun lapsi on 10v, että hei, sulla on lapsi, mutta en antanut sulle mahdollisuutta olla äiti ja lapsen elämässä.