Miksi isoja perheitä nykyään paheksutaan?

Mä taas olen huomannut että parit, siis parit jotka haluu vaan joku 1 tai korkeintaan 2 lasta on jotenkin out. siis niin et niitä ei niinku haluta mihinkään. Pitää olla väh. 3 lasta että pääsee piireihin.

Koska liian moni suurperhe elää sitten valtion tuella eikä elätä pesuettaan itse.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:15"]Mä taas olen huomannut että parit, siis parit jotka haluu vaan joku 1 tai korkeintaan 2 lasta on jotenkin out. siis niin et niitä ei niinku haluta mihinkään. Pitää olla väh. 3 lasta että pääsee piireihin.
[/quote]

Mihin ihmeen piireihin?? :-O

Siksi että kun pesue kasvaa riittävästi, se alkaa näkyä siinä, miten pystytään ja jaksetaan antaa huomiota, kasvattaa jne.

Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta.

Ja mitähän nämä valtion tuet ovat? Lapsilisästäkö kaikki ovat kateellisia? Senhän saat kun tekaset muksun. Vai kotihoidontuesta? Niin, se vähän päälle kolmesataa varmaan kaataa suomen talouden. Sossusta ei meillä ainakaan rahaa tule vaikka vides syntyy kohta. Että ihan itse rahamme tienaamme ja verot niistä maksamme. Mikä tuki ei näistä meille kuuluisi?

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:21"]Ja mitähän nämä valtion tuet ovat? Lapsilisästäkö kaikki ovat kateellisia? Senhän saat kun tekaset muksun. Vai kotihoidontuesta? Niin, se vähän päälle kolmesataa varmaan kaataa suomen talouden. Sossusta ei meillä ainakaan rahaa tule vaikka vides syntyy kohta. Että ihan itse rahamme tienaamme ja verot niistä maksamme. Mikä tuki ei näistä meille kuuluisi?
[/quote]
Ja itse yläpeukutat

Minun puolesta voi hankkia vaikka 20 lasta, kunhan pystyy ne elättämään eikä jää yhteiskunnan loiseksi, mikä todellakin on usein tilanne näiden suurten perheiden kanssa, valitettavasti.

Paheksutaan samasta syystä, kuin ylipainoisia, tupakoitsijoita, alkoholisteja jne. Yhteiskunnan rahaa eli minun rahaa menee, yhyy! Joo-o, juuri Sinun lompakosta menee hirveästi rahaa jos joku tekee muutaman lapsen.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:16"]

Koska liian moni suurperhe elää sitten valtion tuella eikä elätä pesuettaan itse.

[/quote]

Suomen ongelmana on liian vähäinen syntyvyys, mikä johtuu siitä, että vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut huikeasti. 

Vähäisen syntyvyyden johdosta huoltosuhde on epätasapainossa ja tässä on suurin syy siihen, että päättäjämme haluavat lisätä maahanmuuttoa.

Eikö silloin ole hyvä, että edes joku tekee useampia lapsia? 

Kuvitelmasi siitä, että monilapsiset perheet ovat yhteiskunnan elättejä on myös väärä. Kyllä heitäkin varmasti on, mutta tosiasiassa hyväpalkkaiset miehet saavat eniten lapsia. Matalatuloiset puolestaan tekevät yhä vähemmän lapsia.

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 8.6.2014 klo 7:08 | päivitetty 8.6.2014 klo 15:28
Syntyvyys vähenee ja jakautuu yhteiskunnallisesti
Suomessa lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän. Syntyvyys on laskenut jo useita vuosia peräkkäin. Syntyvyys on myös yhteiskunnallisesti jakautunut, matalammin koulutetut saavat vähemmän lapsia.

Kuva: Tommi Parkkinen / YleMistä on kyse?

Suomessa syntyvyys vähenee kolmatta vuotta.
Joka viides nainen ja joka neljäs mies on lapseton
Syntyvyys jakautuu yhteiskunnallisesti; paremmin koulutetut ja parempituloiset saavat enemmän lapsia kuin huonommin koulutetut. Ero näkyy erityisesti miehillä.

Suomi on pitkään ollut syntyvyydessä Euroopan kärkimaita, meillä syntyy tilastollisesti 1,8 lasta perhettä kohti. Nyt syntyvyys laskee. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta sanoo, että lapsettomuus lisääntyy.

– Jo kolmatta vuotta peräkkäin nähdään se, että lapsia syntyy vähemmän, suomalaiset toivoisivat kahta tai kolmea lasta, mutta sen sijaan lapsettomien määrä lisääntyy, sanoo Rotkirch.

Tilastokeskuksen mukaan 40–44-vuotiaista suomalaisista joka viides nainen ja jopa joka neljäs mies on Suomessa lapseton.

– Eurooppalaisittain luvut ovat korkeita ja muissa Pohjoismaissa tätä matalampia.

Julkisuudessa puhutaan paljon naisista, jotka eivät halua lainkaan tai eivät voi saada lapsia. Lapsettomien enemmistöllä vaikuttavat muut syyt. Yksi on se, ettei tutkimusten mukaan sopivaa puolisoa löydy. Rotkirchin mukaan perhe-elämän alkuvaiheisiin on tullut vaikeuksia.

– Vähemmän muutetaan yhteen, solmitaan avioliittoja ja saadaan ensimmäistäkään lasta.

– Erityisen  huolestuttavaa, on että lapsettomuus lisääntyy vähän koulutettujen naisten ja miesten keskuudessa. Se viittaisi siihen, että ympärillä on taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus, sanoo Rotkirch.

Korkeasti koulutetuilla, parempituloisilla miehillä on jo pitkään havaittu olevan enemmän lapsia kuin matalammin koulutetuilla ja vähempituloisilla. Syntyvyys onkin tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan Suomessa yhteiskunnallisesti jakautunut ja vähemmän koulutettujen lapsimäärä laskee.

– Meillä lastenhankinta on hyvin jakautunut. Se on muissa Pohjoismaissa paljon tasaisempi.

Lapsia ei enää tehdä lisää kuten 90-luvun lamassa

Myöskään useamman lapsen hankkineet eivät ole enää aikaisempien vuosien tapaan lisänneet lapsijoukkoaan. Vielä 90-luvun lamassa syntyvyys Suomessa nousi, mutta vuoden 2008 jälkeen alkanut laskukausi on vähentänyt syntyvyyttä lähes kaikissa Euroopan maissa.

– Joissakin maissa syntyvyys on pudonnut paljon rajummin kuin Suomessa, muutamissa maissa syntyvyys ei ole laskenut, mutta niissä on satsattu perhepolitiikkaan. Suomi ei kuulu näihin maihin, sanoo Rotkirch.

– Suomessa ajatellaan, että kun on taloudellinen lama, lapsia tehdään enemmän, koska niin tehtiin 90-luvullakin ja samalla satsattiin perhepolitiikkaan todella vahvasti. Nyt meillä on ollut lama ja työttömyyttä, mutta perhepolitiikkaan ei ole satsattu. Siksi Suomessa käyttäydytään kuten kaikissa muissakin kehittyneissä maissa, lapsia hankitaan vähemmän, koska tullaan varovaisemmiksi.

Suomessa lapsiperheiden tukijärjestelmä on ollut hyvä, mutta Rotkirchin mukaan nyt annetaan signaaleja sen heikentämisestä.

– Julkisuudessa puhutaan esimerkiksi siitä, miten leikataan lapsilisiä, leikataan äitien mahdollisuutta olla hoitovapaalla, meillä ei myöskään ole pitkään aikaan nostettu lapsiperheiden etuuksia.

Ainakin Saksassa ja ymmärtääkseni myös Ruotsissa on jo se tilanne, että kantaväestö lisääntyy vähiten.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:20"]

Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta.

[/quote]

Vanhoillislestadiolaisia, eli niitä todella suuria perheitä, arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Lestat elättävät itse koko pesueensa. Toki saavat samat tuet kuin muutkin lapsiperheet.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:20"]

Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta.

[/quote]

Vanhoillislestadiolaisia, eli niitä todella suuria perheitä, arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Lestat elättävät itse koko pesueensa. Toki saavat samat tuet kuin muutkin lapsiperheet.
[/quote]
Eivät elätä.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:20"]

Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta.

[/quote]

Vanhoillislestadiolaisia, eli niitä todella suuria perheitä, arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Lestat elättävät itse koko pesueensa. Toki saavat samat tuet kuin muutkin lapsiperheet.
[/quote]
Suomessa keskipalkka n. 2200, sillä ei elätä kyllä lestojen lapsimäärää. Nainenhan on kotona

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:38"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:20"] Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta. [/quote]   Vanhoillislestadiolaisia, eli niitä todella suuria perheitä, arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Lestat elättävät itse koko pesueensa. Toki saavat samat tuet kuin muutkin lapsiperheet. [/quote] Eivät elätä.

[/quote]

Tunne useita lestadiolaisia. Vaikka äidit harvemmin ehtivät työelämään vasta lastenteon jälkeen, niin lestadiolaismiehet ovat hyvin koulutettuja ja hyväpalkkaisissa töissä. Oman kokemukseni mukaan he menestyvät työelämässä hyvin, samoin urakehitys on heillä hyvä. Tämänhetkinen pääministerimme on yksi esimerkki.

Asiaa on ihan tutkittukin:

Ote Iltalehden haastattelusta: 

- Käytännössä monet vanhoillislestadiolaisen liikkeen etiikan keskeiset piirteet tukevat taloudellista menestymistä, kirkkohistorian professori Jouko Talonen Helsingin yliopistosta huomauttaa. 

- Työelämässä usein menestyy, kun ahkeroiminen on niin keskeinen hyve kuin se vanhoillislestadiolaisille on. Ansaitut rahat eivät myöskään kulu alkoholiin ja juhlimiseen. Suuret perheet puolestaan opettavat sosiaalisuutta ja arjessa selviytymistä, joka on kenties juuri se tärkein taito, mitä tämän päivän hektisessä työelämässä tarvitaan.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:38"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:20"] Harva pystyy itse elättämään yli 5:ttä lasta. [/quote]   Vanhoillislestadiolaisia, eli niitä todella suuria perheitä, arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Lestat elättävät itse koko pesueensa. Toki saavat samat tuet kuin muutkin lapsiperheet. [/quote] Eivät elätä.

[/quote]

Tunne useita lestadiolaisia. Vaikka äidit harvemmin ehtivät työelämään vasta lastenteon jälkeen, niin lestadiolaismiehet ovat hyvin koulutettuja ja hyväpalkkaisissa töissä. Oman kokemukseni mukaan he menestyvät työelämässä hyvin, samoin urakehitys on heillä hyvä. Tämänhetkinen pääministerimme on yksi esimerkki.

Asiaa on ihan tutkittukin:

Ote Iltalehden haastattelusta: 

- Käytännössä monet vanhoillislestadiolaisen liikkeen etiikan keskeiset piirteet tukevat taloudellista menestymistä, kirkkohistorian professori Jouko Talonen Helsingin yliopistosta huomauttaa. 

- Työelämässä usein menestyy, kun ahkeroiminen on niin keskeinen hyve kuin se vanhoillislestadiolaisille on. Ansaitut rahat eivät myöskään kulu alkoholiin ja juhlimiseen. Suuret perheet puolestaan opettavat sosiaalisuutta ja arjessa selviytymistä, joka on kenties juuri se tärkein taito, mitä tämän päivän hektisessä työelämässä tarvitaan.

[/quote]

JA lestadiolaiset pelaavat suhteilla! Se on valtava verkosto, jossa suositaan omaa väkeä ja syrjitään muita.

[[/quote]

JA lestadiolaiset pelaavat suhteilla! Se on valtava verkosto, jossa suositaan omaa väkeä ja syrjitään muita.

[/quote]

Kaikki, joilla on suhteita, pelaavat niillä. Ovat onnekkaita. Lessujen kohdalla on totta, että pitävät oman yhteisönsä puolia.

Mitä väliä paljonko tukia lapsi -perheet saavat...ihme valitusta joka-asiasta...

Olkaa kerrankin inhimillisiä ja ymmärtäkää asia laajemmin. Ihme lapsi -vihaa... Päivähoito -paikat maksavat paljon, joten kotihoidosta vois maksaa enemmänki...olisi inhimillisempää ja halvempaaki.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:31"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:16"]

Koska liian moni suurperhe elää sitten valtion tuella eikä elätä pesuettaan itse.

[/quote]

Suomen ongelmana on liian vähäinen syntyvyys, mikä johtuu siitä, että vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut huikeasti. 

Vähäisen syntyvyyden johdosta huoltosuhde on epätasapainossa ja tässä on suurin syy siihen, että päättäjämme haluavat lisätä maahanmuuttoa.

Eikö silloin ole hyvä, että edes joku tekee useampia lapsia? 

Kuvitelmasi siitä, että monilapsiset perheet ovat yhteiskunnan elättejä on myös väärä. Kyllä heitäkin varmasti on, mutta tosiasiassa hyväpalkkaiset miehet saavat eniten lapsia. Matalatuloiset puolestaan tekevät yhä vähemmän lapsia.

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 8.6.2014 klo 7:08 | päivitetty 8.6.2014 klo 15:28
Syntyvyys vähenee ja jakautuu yhteiskunnallisesti
Suomessa lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän. Syntyvyys on laskenut jo useita vuosia peräkkäin. Syntyvyys on myös yhteiskunnallisesti jakautunut, matalammin koulutetut saavat vähemmän lapsia.

Kuva: Tommi Parkkinen / YleMistä on kyse?

Suomessa syntyvyys vähenee kolmatta vuotta.
Joka viides nainen ja joka neljäs mies on lapseton
Syntyvyys jakautuu yhteiskunnallisesti; paremmin koulutetut ja parempituloiset saavat enemmän lapsia kuin huonommin koulutetut. Ero näkyy erityisesti miehillä.

Suomi on pitkään ollut syntyvyydessä Euroopan kärkimaita, meillä syntyy tilastollisesti 1,8 lasta perhettä kohti. Nyt syntyvyys laskee. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta sanoo, että lapsettomuus lisääntyy.

– Jo kolmatta vuotta peräkkäin nähdään se, että lapsia syntyy vähemmän, suomalaiset toivoisivat kahta tai kolmea lasta, mutta sen sijaan lapsettomien määrä lisääntyy, sanoo Rotkirch.

Tilastokeskuksen mukaan 40–44-vuotiaista suomalaisista joka viides nainen ja jopa joka neljäs mies on Suomessa lapseton.

– Eurooppalaisittain luvut ovat korkeita ja muissa Pohjoismaissa tätä matalampia.

Julkisuudessa puhutaan paljon naisista, jotka eivät halua lainkaan tai eivät voi saada lapsia. Lapsettomien enemmistöllä vaikuttavat muut syyt. Yksi on se, ettei tutkimusten mukaan sopivaa puolisoa löydy. Rotkirchin mukaan perhe-elämän alkuvaiheisiin on tullut vaikeuksia.

– Vähemmän muutetaan yhteen, solmitaan avioliittoja ja saadaan ensimmäistäkään lasta.

– Erityisen  huolestuttavaa, on että lapsettomuus lisääntyy vähän koulutettujen naisten ja miesten keskuudessa. Se viittaisi siihen, että ympärillä on taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus, sanoo Rotkirch.

Korkeasti koulutetuilla, parempituloisilla miehillä on jo pitkään havaittu olevan enemmän lapsia kuin matalammin koulutetuilla ja vähempituloisilla. Syntyvyys onkin tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan Suomessa yhteiskunnallisesti jakautunut ja vähemmän koulutettujen lapsimäärä laskee.

– Meillä lastenhankinta on hyvin jakautunut. Se on muissa Pohjoismaissa paljon tasaisempi.

Lapsia ei enää tehdä lisää kuten 90-luvun lamassa
Myöskään useamman lapsen hankkineet eivät ole enää aikaisempien vuosien tapaan lisänneet lapsijoukkoaan. Vielä 90-luvun lamassa syntyvyys Suomessa nousi, mutta vuoden 2008 jälkeen alkanut laskukausi on vähentänyt syntyvyyttä lähes kaikissa Euroopan maissa.

– Joissakin maissa syntyvyys on pudonnut paljon rajummin kuin Suomessa, muutamissa maissa syntyvyys ei ole laskenut, mutta niissä on satsattu perhepolitiikkaan. Suomi ei kuulu näihin maihin, sanoo Rotkirch.

– Suomessa ajatellaan, että kun on taloudellinen lama, lapsia tehdään enemmän, koska niin tehtiin 90-luvullakin ja samalla satsattiin perhepolitiikkaan todella vahvasti. Nyt meillä on ollut lama ja työttömyyttä, mutta perhepolitiikkaan ei ole satsattu. Siksi Suomessa käyttäydytään kuten kaikissa muissakin kehittyneissä maissa, lapsia hankitaan vähemmän, koska tullaan varovaisemmiksi.

Suomessa lapsiperheiden tukijärjestelmä on ollut hyvä, mutta Rotkirchin mukaan nyt annetaan signaaleja sen heikentämisestä.

– Julkisuudessa puhutaan esimerkiksi siitä, miten leikataan lapsilisiä, leikataan äitien mahdollisuutta olla hoitovapaalla, meillä ei myöskään ole pitkään aikaan nostettu lapsiperheiden etuuksia.

Ainakin Saksassa ja ymmärtääkseni myös Ruotsissa on jo se tilanne, että kantaväestö lisääntyy vähiten.

[/quote]

Ihanaa että kerrankin tulee kunnon faktaa tiskiin! Itse en enää jaksa edes kommentoida näihin keskusteluihin, kun tuntuu että lapsia vastustavat tollot ei tajua kuitenkaan.

Ja tässä lisäselvitystä siihen, miski niitä lapsia itäisi Suomessa tehhdä. Ote on Tilastokeskuksen sivuilta.

Kirjoittaja: Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Maahanmuutosta nopea, syntyvyydestä kestävä apu?

Suomen saama muuttovoitto ulkomailta on 2000-luvun alun jälkeen nopeasti kasvanut. EU:n laajentuminen ja ihmisten liikkuvuuden helpottuminen ovat osaltaan lisänneet siirtolaisuutta EU-maiden välillä. Suomi saikin vuoden 2008 aikana muuttovoittoa ulkomailta ennätykselliset 15 500 henkilöä. Maahanmuutto on puhuttanut, mutta selvää on, että maamme tarvitsee maahanmuuttoa työikäisen väestön vähenemisen johdosta. Jos Suomen rajat suljettaisiin eikä maamme rajojen yli tulisi siirtolaisia laisinkaan, vähenisi työikäinen väestö vuoteen 2020 mennessä noin 280 000 hengellä ja vuoteen 2030 mennessä jo noin 440 000 hengellä. Tällaisessa skenaariossa huoltosuhde ylittäisi 75 huollettavan rajan jo vuonna 2027.

Ulkomailta Suomeen muuttavat ihmiset ovat pääsääntöisesti nuoria työikäisiä. Vuosien 2006-2008 aikana Suomi on saanut ulkomailta muuttovoittoa yhteensä 39 400 henkilöä. Tästä muuttovoitosta alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Jos asiaa tarkastelee pidemmällä aikavälillä, on helppo huomata, että maahanmuutto tarjoaa nopean avun työikäisen väestön vähenemisen hillitsemiseksi. Aivan toinen kysymys on tietenkin se, saadaanko Suomeen muuttavat ulkomaalaiset työllistettyä ja integroitua yhteiskuntaamme.

Kriittistäkin suhtautumista maahanmuuttoon on etenkin nyt taloudellisen tilanteen heikkenemisen yhteydessä ollut havaittavissa. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Aikanaan myös maahanmuuttajat vanhenevat, ja vuonna 2010 Suomeen muuttanut 25-vuotias on 65-vuotias vuonna 2050. Vähemmän julkisuudessa on puhuttu syntyvyyden kohottamisesta, sillä syntyvyys tuo ikärakenteeseen avun huomattavasti hitaammin. On kuitenkin huomioitava, että vuosina 2015-2020 syntyvät lapset olisivat vuonna 2050 iältään 30-35-vuotiaita ja työelämän käytettävissä. Tuoreimman ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde olisi nykyisen syntyvyyden vallitessa 76 vuonna 2050.

Koska: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus

Ja ennen kuin kukaan alkaa nurisemaan SUOMEN väkiluvusta, miettii omassa pienessä päässään että miten mahtaa suomalaisten käydä kun maailma ei vaan enää kestä tätä ihmismassaa. Siinä vaiheessa kun ei ole kansalaisuudella mitään väliä.