Lue keskustelun säännöt.
Muistisairaan hoivakotiin muutto papeperiasiat, kokemuksia
22.02.2022 |
Eli äitini muuttamassa hoivakotiin ja nyt tässä tuskailen näiden paperiasioiden kanssa. Ensimmäinen ongelma on se, että virallista edunvalvojaa ei ole, isäni on ollut omaishoitaja mutta ei edunvalvoja. Hänelläkin pää jo siinä kunnossa, ettei kykene näitä asioita hoitamaan, saati ymmärtämään, mutta joka mutkassa on vänkäämässä, miten asiat hoidetaan, niin kuin ne on yli 60 vuotta hoidettu ja se vaan tekee prosessista entistäkin hankalemman.
Eli tässä olen jo muutamaan kertaan törmännyt siihen, että äidiltäni tarvitaan valtakirja, että voin kyseisen asian hoitaa. Nyt sitten pitäisi tehdä muuttoilmoitus ja kysymys kuuluukin, että miten se on onnistunut ilman valtakirjaa, vai onko onnistunut?
Postin sivuilla siis sanotaan näin: Osoitteenmuutoksen voi tehdä sähköisesti sekä Postille että Digi- ja väestötietovirastolle toisen henkilön puolesta. Voit tehdä Postille ilmoituksen esim. isovanhemman, edunvalvottavan, ystävän tai kuolinpesän puolesta ilman valtakirjaa.*
*Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään ilmoitukseen tarvitaan pyydettäessä valtakirja. Digi- ja väestötietovirastolle ei voi tehdä kuolinpesän puolesta osoitteenmuutosta.
Minuahan siis ei tuo postin osoitteenmuutos kiinnosta, koska mikään posti ei tule hoivakotiin siirtymään, vaan siis ainoastaan tuo väestötietovirastolle tehtävä muuttoilmoitus on se, jota olen tässä nyt tekemässä ja tuossa sanotaan, että Digi- ja väestötietovirastolle tehtävään ilmoitukseen tarvitaan pyydettäessä valtakirja. Eli siis tarvitaanko sitä siis vai ei, eli oletteko voineet tehdä sen ilman valtakirjaa?
Pääsen toki huomenna soittamaan DVV:n palvelunumeroon, mutta kysäisin nyt täällä, josko täällä olisi jollain kokemusta asiasta. Toki mielelläni muutenkin kuulisin kokemuksia ja vinkkejä koko souvista.
Kommentit (13)
Maalaisjärjellä ajattelisin, ettei kenenkään posti-osoitteita voi muutella ilman lupia / valtakirjaa. Edunvalvoja voidaan määrätä ilman asianomaisen suostumusta; ehkä sitä kautta asia järjestyisi varmimmin, jos ei helpoimmin tai nopeimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en mitään tiedä, mutta eikö sieltä hoivakodista kukaan neuvo tällaisissa asioissa? Tai taho, joka myöntää tämän hoivakotipaikan?
Vierailija kirjoitti:
Maalaisjärjellä ajattelisin, ettei kenenkään posti-osoitteita voi muutella ilman lupia / valtakirjaa. Edunvalvoja voidaan määrätä ilman asianomaisen suostumusta; ehkä sitä kautta asia järjestyisi varmimmin, jos ei helpoimmin tai nopeimmin.
Maalaisjärki vaan toimii näissä asioissa kovin huonosti, sen olen nyt jo vähäisellä kokemuksellakin havainnut. Pyrokratia ja lakipykälät on joka mutkassa vastassa ja vaikka kuinka ajattelet, että maalaisjärjellä tämä menisi näin, niin viranomainen sanoo, että mutta kun laki sanoon näin.
Kuten tuossa postilta lainaamassani tekstissä todetaan, niin tosiaan postin osoitteenmuutoksia voi tehdä ilman valtakirjaa, mutta se ei minua tässä nyt kiinnosta, koska äitini posti ei ole mihinkään muuttamassa, koska kaikki hänen postinsa tulee jatkossakin isälleni siihen osoitteeseen, mistä äitini hoivakotiin muuttaa.
Kyse on siis ainoastaan väestötietoviraston muuttoilmoituksesta ja siitähän tuossa oli tulkinnallinen maininta "pyydettäessä"
Edunvalvonnasta vielä sen verran, että se ei nyt tässä kohtaa valitettavasti ole helpoin, vaan kaikkkein vaikein eli mahdoton tie, koska tällä hetkellä edunvalvonnan saamiseen menee vähintään puoli vuotta ja siis tähän souviin sitä ei ole saatavilla. Tästä olen siis sosiaaliohjaajan kanssa keskustellut ja tulemmekin heti prosessin laittamaan käyntiin kunhan saadaan nämä akuutit paperiasiat ensin alta pois.
Ongelma on ollut siinä, että kun olen aiemmin useampaankin kertaan isältäni asiaa kysynyt, on hän vannonut olevansa edunvalvoja, eikä ole edes suostunut asiasta sen kummemmin keskustelemaan. Kun olen sitä yrittänyt kyseenalaistaa sanomalla, että omaishoitajuus ei automaattisesti kenestäkään edunvalvojaa tee, niin sillä ei ole ollut mitään vaikutusta, vaan hän on jääräpäisesti väittänyt olevansa äidin edunvalvoja.
Tämän prosessin opetus jo tässä kohtaa on se, että muistisairaan edunvalvonta-asiat kannattaa hyvissä ajoin hoitaa kuntoon ja puskea se vaikka väkisin läpi, vaikka vastassa olisi isäni kaltainen jukuripää. Olemme siis nimenomaan isääni hakemassa edunvalvojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en mitään tiedä, mutta eikö sieltä hoivakodista kukaan neuvo tällaisissa asioissa? Tai taho, joka myöntää tämän hoivakotipaikan?
Me saimme hoivakodista ison nipun papereita, joissa ohjeita ja sai ihan kysyäkin asioita.
Lääkärin avulla edunvalvonta-asiat kuntoon.
Tää ei nyt kysymykseen vastaa mutta edunvalvonnankin saaminen on tosi hankalaa. Ensin DVV:n käsittelyjonossa 5kk ja siihen päälle käräjäoikeuden vahvistaminen 2-3kk. Ja tuosta käräjäoikeuden osuudesta prosessissa ei ole löytynyt mitään hyvää selvitystä.
Ja se, että edinvalvontaVALTUUTUS ja edunvalvonta ovat eri prossesseja ja kaikki kanta.fi valtakirjat samoin. Ja kaikki nämä olisi pitänyt hoitaa silloin kun muistisairas vielä kykeni ymmärtämään asioita… Huoh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta, mutta helpointa olisi varmaan pyytää hoitavalta lääkäriltä lausunto väliaikaista asioiden hoitamista varten.
Tuo "pyydettäessä" tarkoittaa sitä, että DVV pyytää sinulta valtakirjaa, jos katsoo sitä tarvittavan. Lähinnä tämä tulee todennäköisesti esiin silloin, jos DVV epäilee sitä, vastaako muuttoilmoitus todellisuutta. Tämä on tuskin riskinä vanhuksen muuttaessa hoitokotiin.
Jos isäsikään ei ole enää täydessä terässä, ei kannata missään tapauksessa hakea häntä edunvalvojaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini äiti siirtyi tehostettuun palveluasumiseen.
Kaverini hoiti kaikki asiat loppuun asti. Hän oli hommannut käyttöoikeudet tileihin tai sitten ne oli tai-tilejä. En muista. Mutta ei ollut edunvalvontavaltuutusta eikä edunvalvojuutta.
Edunvalvontavaltuutus on paljon kevyempi. Jos taas ryhtyy edunvalvojaksi, joutui koko ajan tilittämään kaikki asiat jonnekin. Iso työ.
P.s. sana on pehmeällä beellä. Byrokratia.
Lisään vielä, että ap:ehkä kannattaisi harkita nyt heti tehdä edunvalvontavaltuutukset, joissa todetaan siihen tapaan, että sitten kun ei enää kykene, niin ap on edunvalvontavaltuutettu.
Nyt jo valmiiksi myös isälleen. Sen voi laittaa voimaan sitten tarvittaessa, kun lääkäri toteaa muistin menneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverini äiti siirtyi tehostettuun palveluasumiseen.
Kaverini hoiti kaikki asiat loppuun asti. Hän oli hommannut käyttöoikeudet tileihin tai sitten ne oli tai-tilejä. En muista. Mutta ei ollut edunvalvontavaltuutusta eikä edunvalvojuutta.
Edunvalvontavaltuutus on paljon kevyempi. Jos taas ryhtyy edunvalvojaksi, joutui koko ajan tilittämään kaikki asiat jonnekin. Iso työ.
P.s. sana on pehmeällä beellä. Byrokratia.
Minä toimin edunvalvojana, enkä pidä byrokratiaa kovin pahana, jos ei tarvitse tehdä mitään erityistä. Perinnönjako, asunnon tai kiinteistön myynti ja vastaavan tason asiat olisivat kyllä hankalia, koska näihin tarvitsee DVV:n luvan, jota joutuu odottamaan kuukausitolkulla.
Mutta jos näitä ei tarvita, niin byrokratia on aika helppoa. Kerran vuodessa teen maistraatille vuositilin päämieheni rahojen käytöstä. Siihen menee muutama tunti.
Toki työtä on sitten enemmän, jos päämiehellä on paljon hoidettavia raha-asioita, esim. sijoitusasuntoja, joita pitää hoitaa. Mutta silloinkin työ tulee niistä hoidettavista asioista, ei byrokratiasta.
Minusta edunvalvojana toimiminen tekee monet asiat helpoiksi, koska pystyn hoitamaan kaikkia päämieheni raha-asioita suoraan ilman valtakirjoja.
Eläkeläisen edunvalvoja kirjoitti:
Tuo "pyydettäessä" tarkoittaa sitä, että DVV pyytää sinulta valtakirjaa, jos katsoo sitä tarvittavan. Lähinnä tämä tulee todennäköisesti esiin silloin, jos DVV epäilee sitä, vastaako muuttoilmoitus todellisuutta. Tämä on tuskin riskinä vanhuksen muuttaessa hoitokotiin.
Jos isäsikään ei ole enää täydessä terässä, ei kannata missään tapauksessa hakea häntä edunvalvojaksi.
Joo näin minäkin sitä asiaa pähkäilin, mutta ajattelin kysyä, jos jollain olisi ollut omakohtaista kokemusta.
Eihän isäni tietenkään aivan täydessä terässä ole, mutta ei siis muistisairaskaan ja siis muisti kyllä vielä pelaa. Isäni haluaa itse olla edunvalvoja ja pitää siitä kyllä jääräpäisesti kiinni ja toisaalta itseäni ei kyllä kyseinen toimi edes erityisemmin kiinnosta, koska en halua äitini raha-asioita kontolleni, koska olen satavarma, että siitä tulis jossain sopivassa välissä sanomista ja vihjailua veljeltäni, vaikka se tarkkaan valvottua hommaa varmaan onkin.
Tietenkin äitini asioita jatkossakin hoidan ja isää niissä auttelen sehän on selvä, mutta tunnen isäni sen verran hyvin, etten hänen kanssaan siitä taistelemaan ala. Kyllä hän kuitenkin auliisti aina apua kyselee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äidilläsi on enemmän omaisuutta, niin ei-ihan-täydessä-terässä-oleva edunvalvoja on aika iso riski. Hän voi pahimmassa tapauksessa hävittää koko omaisuuden jollain huonosti harkitulla jutulla. DVV kyllä valvoo, mutta useissa asioissa vasta jälkikäteen. Jos kaikki rahat ovat jo hävinneet eikä edunvalvojalla ole omaisuutta, jolla korvata ne, ei ole oikein mitään tehtävissä.
En tiedä mutta nostan