Kuinka päästä yli ystävän huonosta käytöksestä?
Tai ehkä olisi parempi sanoa "ystävän" huonosta käytöksestä... Onko se edes mahdollista?
Tämä ystävä on kohdellut minua erittäin huonosti: haukkunut, arvostellut, lytännyt jne. Hänen reaktioitaan on vaikea tietää etukäteen ja hän odottaa muiden joustavan asiassa kuin asiassa, eikä tee sitä usein itse.
Miksi sitten edes olemme ystäviä? On meillä hauskaakin yhdessä! Paljon samoja kiinnostuksen kohteita, samanlainen huumorintaju ja ehkä jollain tavalla haluan pitää kiinni mahdollisuudesta ystävyyteen, mutta viime aikoina se on ollut hankalaa.
Aluksi en edes huomannut miten huonosti hän kohteli minua, mutta ajan ja etäisyyden kanssa olen tajunnut että hänen käytöksensä ei ole OK. Olen yrittänyt pitää etäisyyttä (kiitos, korona!), mutta edelleen silloin tällöin tapaamme ja viestittelemme. Välillä meillä on kivaa, välillä hänen kanssaan on hankala olla.
Kerran hän kysyi tuosta etäisyydestä ja vastasin totuudenmukaisesti, mutten maininnut kaikkia mahdollisia esimerkkejä siitä miten huonosti hän on minua kohdellut. Hän myönsi jollain tasolla huonon käytöksensä, mutta tuntui laittavan sen normaalin ihmissuhteen piikkiin. ("Sellaista se välillä on.")
Viime viikolla hän laittoi viestiä, jossa muisteli hieman yhtä asiaa, joka on mulle vaikea. Sanoin siihen, että haluaisin vain unohtaa sen asian. Hän ei ollenkaan ymmärtänyt miksi ja otti sen myos jotenkin niin, että haluaisin unohtaa ystävyytemme kokonaan. En halua unohtaa niitä hyviä hetkiä, mutta ne huonot kyllä. Hän ei tunnu ymmärtävän, että meidän kokemukset ystävyydessämme eivät ole samanlaisia, koska hän on ollut se dominoiva osapuoli ja minä se joka on joustanut.
Tuon jälkeen ystävyytemme on pyörinyt mielessäni paljon ja olen miettinyt, että onko tästä mahdollista päästä yli, kun hän ei tunnu ymmärtävän minun ajatuksiani. On myös helpompi pitää etäisyyttä ja olla jonkinnäköisissä väleissä, kuin oikeasti ottaa asia puheeksi ja tehdä "lopullinen" päätös ystävyydestä.
Kommentit (30)
En kutsuisi tuollaista ystäväksi vaan tuttavaksi tai etäiseksi kaveriksi
Unohda koko ystävä.Jatka elämä maailma loppu ei yhdestä ihmisestä ole! 2-3 viikon päästä huomat kun voit todella hyvin,ilman ystäväsi. Uusia ystäviä saa aina. Ystävydessä on vain 1 elin ehto ,sama kuin kukassa.Jos et hoida ja kastele kukkaa,se kuolee .Niin kuolee ystävyyskin.
Tämä on kyllä ihan roskaa koko aloitus.
Minulla on samantyylistä työkaverin kanssa. Hän on välillä fiksu ja ystävällinen. Toisinaan taas töksäyttelee.
Haluaisin olla kohtelias ja ystävällinen.
Just tänään, hän pyysi minua ruokatauolle. Halusin hoitaa tarvittavat keskeneräiset tehtävät ja mennä niiden jälkeen ruokatauolle. Lopulta olin menossa tauolle 20 min. ennen työvuoron päättymistä. Työkaveri meni ohi ja sanoi, että sinä lähdet kotiin. Kuin piikitellen, ettei nyt ole ruokatauon aika.
Eihän tuo ole viisain tauon ajankohta, mutta tärkeämpää kuitenkin pitää edes se.
Siis oikeastiko ihmisillä on aikaa tuollaisten pohtimiseen? Ystävyys tai mikään ihmissuhde ei ole pelkkää auvoa, joten aika kamala kasata yhteen ihmiseen tuollainen määrä odotuksia.
Mä oon tommnen huono ystävä silloin kun on krapula, ei vaanj aksa vaan peitto korviin ja puhelin kiinni, tai joku tylyhkö viesti takas.
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeastiko ihmisillä on aikaa tuollaisten pohtimiseen? Ystävyys tai mikään ihmissuhde ei ole pelkkää auvoa, joten aika kamala kasata yhteen ihmiseen tuollainen määrä odotuksia.
Totta. Jotkut ihmiset on niin pässejä etteivät yhtään mieti miten muita kohtelee eikä käytä senkuntiakaan sen miettimiseen mitä taas on tullut tehtyä ja muita kohdeltua. Sitten on näitä ihmisiä joilla on tunteet ja ne ottaa kovin raskaasti kusipäisen käytöksen. Ne miettii sen pässin puolestakin asioita, koska pässi ei kykene.
Niinkuin moni teistä on kommentoinut, parempi olisi vaan laittaa ystävyys poikki/kadota ja jollain tasolla tiedän sen itsekin. Silti helpommin sanottu kuin tehty. Yritän kuitenkin!
Kiitos teille, jotka olette koittaneet auttaa!
Ap
Ei koskaan! Paitsi jollain yleisellä tasolla/vähätellen silloin kun tuli puheeksi miten olin ottanut etäisyyttä.
Ei onneksi jouduta olla säännöllisesti tekemisissä, eikä meillä ole oikeastaan yhteisiä kavereita (lähinnä tuttuja), mikä tietenkin helpottais katoamistemppua. Mutta mua kyllä huolettaa, että jos tulis esim. mun työpaikalle (sinne voi tulla kuka vaan) tai kertois musta valheita tai mun henkilökohtaisia asioita muille.
Ap