Jos 9. luokan todistuksessa matikka 9, pärjääkö lukiossa pitkällä matematiikalla?

Vierailija kirjoitti:

Pärjää vain ja ainoastaan, jos on valmis tekemään matikan kotitehtäviä joka ilta vähintään tunti, mielellään kaksi. Ja kannattaa ottaa huomioon myös se, että lukiossa täytyy tehdä muidenkin aineiden läksyt. Mikäli osaa aikatauluttaa iltamenot ja on opiskelutekniikka hallussa, niin tervetuloa! T. Lukion pitkän matikan ope

Ei kai sentään joka ilta? Muistelen, että itselläni oli matikkaa pari kertaa viikossa eli parina iltana piti panostaa tunti-pari. Tämä oli tosin 90-luvulla, onko sitten asiat muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla oli yläasteella kasia ja seiskaa ja hyvin on pärjännyt, kirjoittaa pitkän matikan ensi kuussa. Harjoituskokeiden perusteella M tai C tulossa.

Keskiarvo oli 7.8 ja niukin naukin pääsi lukioon, mutta on mennyt tosi hyvin. Enkusta sai E:n.

On niitäkin tapauksia, että peruskoulun matikka on 8 ja lukion lyhyt sitten tuottaa suuria vaikeuksia.

Mulla oli yläasteella matikka 7, ja luen nyt aikuisen pitkää matikkaa. Vaatii paljon aika ja työmäärää, mutta pärjää ihan hyvin. Täytyy vain priorisoida paljon aikaa ja todella ymmärtää asiat ennen eteenpäin menemistä. Välillä se vaatii viikonlopun lisätehtävien tekemisen. Nykyisin on paljon YouTubessa videoita teoriasta, mitä 2000-luvun alussa ei ollut.

Jatko-opintojen valinnoissa painotetaan nykyään pitkää matikkaa. Ylioppilastodistuksella haetaan nykyään useimpiin paikkoihin suoraan.

Kannattaa siis valita pitkä matikka ja samalla päättää, että on läsnä tunneilla sekä harjoittelee kokeisiin. Tähän asti ei ole ehkä tarvinnut.

On myös hyvä oppia, ettei tarvitse säikähtää, vaikkei heti osaakaan ratkaista tehtävää. Vaikeammat tehtävät tehdään pala kerrallaan ja voivat vaatia pitempää miettimistä. Hyödyllistä ja opettavaista!

Kirjoitin itse pitkästä matikasta ällän ja ihan turhaan sen ottamista olin jännittänyt.

Itsellä yläasteella 9 keskiarvo (ehkä vähän ylikin), mutta lukion pitkässä tuli 6 ja 7 arvosanaa. Lopulta keskiarvo taisi olla vähän lähempänä 7.

Lukiossa mielestäni oli huonot opettajat ja onhan se matikka muutenkin selvästi haastavampaa siellä.

Yksi suuri ongelma oli kun lukion opettaja eläköityi ja korvaaja siirtyi heti äitiyslomalle, saatiin todella surkea sijainen ja ehkä jopa ratkaisi sen mihin yliopistoon pääsin. Tämä tuo esiin tuon ongelman naisten siirtyessä heti äitiyslomalle työpaikan saadessaan, voi vaikuttaa paljonkin oppilaiden tulevaisuuteen jos kirjoitukset tuon takia menee mönkään.

Kyllä ne kurssit pitkässä läpäisee mutta 2 pykälän tiputus voi kyllä olla arvosanoissa. Esim ysin oppilas voi odottaa seiskoja lukion pitkässä. Näin ainakin minulla.

8-9 arvosanan oppilaat voi hyvin ottaa pitkän, mutta yläasteella 6-7 oppilaat ei ehkä kannata.

Jos yläkoulussa 8,9 ja 10:n oppilaat valitsevat lukiossa pitkän matematiikan, niin arvosteluasteikko on 4-10 eli 8:n oppilaat saavat 4-7, ysin oppilaat 5-8 ja kympin oppilaat 7-10 ja tätä ei pidä ihmetellä.

Riippuu siitä, onko ymmärtänyt asiat vai saanut tuurilla ysejä.

Pärjäsin aikanaan matematiikassa sitä paremmin, mitä pidemmällä oltiin. Dyskulkia haittasi eniten alakoulussa ja yläkoulun helpoissa jutuissa. Kun siirryttiin laajassa matematiikassa kirjaimiin, helpottuivat hommat selvästi. Yliopiston tilastomatematiikka oli jälleen vaikeaa.

Jos nuori haaveilee yliopisto-opinnoista ja jostain luonnontieteellisestä alasta on pitkä matikka otettava.

Onko pojan nykyinen koulu millainen? Ysi ongelmakoulusta (mm. paljon "vieraskielisiä") ei ole sama kuin ysi keskivertokoulusta. Jos koulu on ok eikä opiskelussa ole ollut erityisvaikeuksia, niin sitten kannattaa ottaa pitkä, koska matikalla on suuri paino yhteishaussa. Pärjää kyllä kunhan tekee läksyt.

Itse sain yläasteella todistukseen aina kasin vaikka kokeesta tuli käytännössä täysin lukematta pelkkää ysiä ja kymppiä. Lukiossa opettaja vaihtui ja numerot oli pääsääntöisesti pelkkää kymppiä. Täysin mahdoton siis vastata, koska numerot peruskoulussa annetaan pärstäkertoimen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pärjää vain ja ainoastaan, jos on valmis tekemään matikan kotitehtäviä joka ilta vähintään tunti, mielellään kaksi. Ja kannattaa ottaa huomioon myös se, että lukiossa täytyy tehdä muidenkin aineiden läksyt. Mikäli osaa aikatauluttaa iltamenot ja on opiskelutekniikka hallussa, niin tervetuloa! T. Lukion pitkän matikan ope

No mitähän ihmettä, en todellakaan käyttänyt lukiossa läksyihin noin paljon aikaa ja kirjoitin pitkästä matikasta e:n muutama vuosi sitten.

Todellakin kannattaa yrittää pitkää, vaihtaa sitten jos ei onnistu. Kurssiarvosanojen laskemistakaan ei kannata säikähtää, tyttärellä pitkän matikan kurssiarvosanojen keskiarvo oli hieman yli 7 ja sai silti E:n lukemalla huolellisesti kirjoituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Lukion ykköskurssin arvosana ratkaisee enemmän. Sehän on nykyään kaikille yhteinen kurssi. Sisältönä on mm. yhtälönpyörittelyä ja jos ei siitä tykkää tai pärjää, ei kannata valita pitkää. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee todistusvalinnassa mitään. Hyvistä lyhyen arvosanoista saa enemmän pisteitä kuin pitkän huonoista.

Poikani on nyt kasilla ja katseli huvikseen, kun Ylen sivuilta oli linkki siihen, miten yliopistoon voi päästä pelkällä todistuksella. Minäkin olin ajatellut, että laaja matikka pitäisi ehdottomasti valita, mutta sitten pojan pitäisi nyt tsempata. Olimme aika yllättyneitä, kun tajusimme, että lyhyen matikan L:stä saa enemmän pisteitä kuin laajan matikan M:stä. Pojan pitäisi tehdä aivan järjettömästi töitä voidakseen kirjoittaa laajan matikan M:ää paremmin, on matikassa nyt aika keskitasoa. No, saa nyt nähdä miten valitsee, onhan tässä vielä aikaakin, kun vasta kasilla on, mutta omaksi mielikuvakseni jäi, että se laaja matikka kannattaa valita vain, jos on matikassa todella hyvä. Niitä resursseja kun pitäisi riittää muihinkin aineisiin.

 Lukioon on turha mennä opiskelemaan lyhyttä matematiikkaa, ellei sitten aio sairaahoitajaksi.

Kannattaa valita pitkä. Jokatapauksessa ensimmäinen kurssi on molemmille yhteinen. Jos tuntuu ylivoimaiselta voi vaihtaa lyhyeen.  Toki pitkä matematiikka vaatii paljon työtä, vaikka o0lisi kuinka lahjakas.  Oma kiinnostus on tärkeää. Toki seuraavaa opiskelupaikkaa hakiessa hyvä pitkän matematiikan arvosana ylioppilastodistuksessa ratkaisee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka lukiossa on ihan toista luokkaa, kuin yläasteella. Pitkä matikka vaatii todella paljon osaamista ja työtä, koska siellä mennään todella nopeasti eteenpäin.

Pitkä matikka ei ole kummoinenkaan rasti jos matikan perustaidot on hallussa ja jos on jonkin verran motivaatiota tehdä niitä laskuja. Ihan pelkällä "matikkapäällä" muuten tekemättä mitään, ei enää toki pärjää kuten peruskoulussa ellei ole huippulahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka lukiossa on ihan toista luokkaa, kuin yläasteella. Pitkä matikka vaatii todella paljon osaamista ja työtä, koska siellä mennään todella nopeasti eteenpäin.

Pitkä matikka ei ole kummoinenkaan rasti jos matikan perustaidot on hallussa ja jos on jonkin verran motivaatiota tehdä niitä laskuja. Ihan pelkällä "matikkapäällä" muuten tekemättä mitään, ei enää toki pärjää kuten peruskoulussa ellei ole huippulahjakas.

En nyt oikein ymmärrä. Eiköhän suurimmalla osalla lukioon menijöistä ole matikan perustaidot hallussa ja jonkin verran motivaatiota? Kuinka suuri osa laajan matikan kirjoittajista sitten kirjoittaa L:n tai E:n, jolloin siitä on käytännön hyötyä verrattuna lyhyeen matikkaan? Itselläni oli muinoin yläasteella matikka 8 ja valitsin lukioon laajan matikan, koska luokat jaettiin silloin 90-luvun alussa sen mukaan ja meidän lukiossa lyhyen matikan luokilla oli jotain kutosen keskiarvoilla tulleita, joita ei kiinnostanut koulussa mikään. Arvelin siis pääseväni rauhallisemmalle luokalle. Mitä rämpimistä se oli, se oli pakko kirjoittaa ja sain B:n, todistukseen 6:n, kamalalla työmäärällä! Nyt valinta on kohta lapsella edessä ja jo aiemmin kirjoitin, että lapsi on keskitasoa, eikä minusta laaja matikka kannata... Siis pahaa pelkään, että E:n kirjoittaminen olisi jo lähes yli-inhimillinen suoritus, kun ei ole selvästi lahjakas, eikä matikka ole mikään lempiaine. Looginen on kyllä, harrastaa shakkia jne. eli rahkeita olisi enemmän kuin itselläni aikanaan, mutta... Saa tietysti itse tehdä päätöksen, mutta mielelläni hänen kanssaan keskustelen ja neuvon minkä osaan.

Pärjää jos jaksaa tehdä hommia. Siis oikeasti hommia eli tuntien lisäksi kotitehtäviä vähintään viitisen tuntia joka viikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka lukiossa on ihan toista luokkaa, kuin yläasteella. Pitkä matikka vaatii todella paljon osaamista ja työtä, koska siellä mennään todella nopeasti eteenpäin.

Pitkä matikka ei ole kummoinenkaan rasti jos matikan perustaidot on hallussa ja jos on jonkin verran motivaatiota tehdä niitä laskuja. Ihan pelkällä "matikkapäällä" muuten tekemättä mitään, ei enää toki pärjää kuten peruskoulussa ellei ole huippulahjakas.

En nyt oikein ymmärrä. Eiköhän suurimmalla osalla lukioon menijöistä ole matikan perustaidot hallussa ja jonkin verran motivaatiota? Kuinka suuri osa laajan matikan kirjoittajista sitten kirjoittaa L:n tai E:n, jolloin siitä on käytännön hyötyä verrattuna lyhyeen matikkaan? Itselläni oli muinoin yläasteella matikka 8 ja valitsin lukioon laajan matikan, koska luokat jaettiin silloin 90-luvun alussa sen mukaan ja meidän lukiossa lyhyen matikan luokilla oli jotain kutosen keskiarvoilla tulleita, joita ei kiinnostanut koulussa mikään. Arvelin siis pääseväni rauhallisemmalle luokalle. Mitä rämpimistä se oli, se oli pakko kirjoittaa ja sain B:n, todistukseen 6:n, kamalalla työmäärällä! Nyt valinta on kohta lapsella edessä ja jo aiemmin kirjoitin, että lapsi on keskitasoa, eikä minusta laaja matikka kannata... Siis pahaa pelkään, että E:n kirjoittaminen olisi jo lähes yli-inhimillinen suoritus, kun ei ole selvästi lahjakas, eikä matikka ole mikään lempiaine. Looginen on kyllä, harrastaa shakkia jne. eli rahkeita olisi enemmän kuin itselläni aikanaan, mutta... Saa tietysti itse tehdä päätöksen, mutta mielelläni hänen kanssaan keskustelen ja neuvon minkä osaan.

Molemmissa matikoissa 5 % saa L ja 15 % saa E:n. Ei se lyhyen älläkään nyt mikään läpihuutojuttu ole, pitää oikeasti olla parempi kuin 95 % muista. Keskitasoisen matikassa kannattaa silti valita se lyhyt, koska siitä saa helpommalla paremman arvosanan kuin pitkästä ja näin ollen todistusvalinnassa pisteen tai pari enemmän.