Unelma talon osto olikin askel helvettiin, kaduttaa syvästi oma tyhmyys
Otimme mieheni kanssa puolitoista vuotta sitten lainan taloa varten. Talo oli miltei täydellinen, juuri sellainen mistä olimme haaveilleet. Eihän se uusi ollut, mutta pienellä laittamisella siitä saisi unelmien talomme.
Pieni laittaminen ei sitten ollutkaan niin pientä kuin olimme ostohetkellä ajatellut.
Ensimmäiset puoli vuotta meni enemmän ja vähemmän taloa rempatessa.
Aloin jo sillon katua talon ostoa. Nyt puolentoista vuoden jälkeen olemme täydellisessä ahdingossa vaikka laskelmien mukaan meillä piti jäädä mukavasti rahaa käteen. No ei jää. Saamme juuri itsemme ja lapsen ruokittua ja hankittua lapselle pakolliset tarvikkeet. Suurimman osan niistä joudumme kylläkin ostamaan käytettynä. Parisuhde rakoilee ja talossakin riittää nyplättävää vaikka kuinka eikä loppua näy. En edes muista koska olisin ostanut itselleni jotain kivaa. Ahdistaa niin ettei henkeä meinaa saada.
Kommentit (10)
Olen pahoillani puolestanne <3 Silti sanon: nyt järki käteen, ei perheonnea kannata uhrata yhden talorotiskon takia. Miettikää, onko muita vaihtoehtoja!
Toivottavasti talosta ei paljastu mitään suurempaa ongelmaa. Jos nyt ainoa ongelma on se, että elämä on niukkaa, niin helpolla olette päässeet. Ja seuraavalla kerralla osaatte paremmin mitoittaa unelmanne todelliseen maksukykyyn.
Mikä meni vikaan? Mitä kuluja ette osanneet laskea. Itse olen onnellinen omakotiasuja, siksi kiinnostaa.
Nii ois kantsinu ostaa kerrostalokolmio/neliö. Helppoa ja huoletonta. Ei tarvitse miettiä lahoavia lattioita tai vesivahinkoja. En ikinä muuttaisi rivariin/okt juuri tuon takia. Nikkarointia voin harrastaa sukutilalla aivan riittävästi. Nyt sitten kärsitte.
Jos yhtään lohduttaa niin Suomi on täynnä samanlaisessa tilanteessa olevia pariskuntia.
Ei kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Ei ole huolta lainoista ja remonteista.
Sama tilanne meillä on, vaikka asutaan rivarissa. Lapsille tulee paljon käytettyinä, mutta hyvä niin. Vahinkoja varten on vakuutukset.
Nyt tsemppiä teille!
Tuo aikajana on oikeasti vielä lyhyt. Olen kolmen lapsen yh ja rempannut vanhaa taloa jo 8 vuotta. Talo on harrastukseni. Ihana sellainen!
Olen oppinut paljon - kattoremppaa, putkiremppaa, pintaremppaa, maanmuokkausta yms. Käyn pitkää kauppaa laattaliikkeen kanssa ja jo löytyy näyttöerä tyylikästä laattaa. Sama peli kylppäriliikkeessä ja irtoaa 8000 euron näyttelyamme uloskantohintaan. Kelpuutan vain parasta "jämäerää". Sähköliikkeestä tarttuu mukaan oppipoika, joka on todella huolellinen.
Vanhan talon rampassa pätee hitaasti ja hyvä. Tunteella tekeminen. Neljän vuoden päästä on myyntiaika :)
Vääntäkää hymy naamalle ja tuunatkaa sisustus. Sitten vain myyntiin!