Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojeluilmoitus. Mitä tietoja kysyvät?
Kommentit (12)
Kysyvät sinunkin tietosi tietysti. Ja asianomainen saa kyllä tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama saako ne tietää kuka sen ilmon teki. Riittääkö heille lasten nimet jotta voivat selvittää asian.
Tässäpä tietoa. Kannattaa lukaista, ettenkin niiden jotka luulevat, että se tehdään lapsen vanhemmista...
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 20:31"]Ihan sama saako ne tietää kuka sen ilmon teki. Riittääkö heille lasten nimet jotta voivat selvittää asian.
[/quote]
Kai siihen joku syykin täytyy ilmoittaa? Että miksi ilmoitus tehdään, mikä on lapsista syntynyt huolenaihe?
Niille, joita pelottaa avata linkki:
Kenelle lastensuojeluilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella ilmoitus voidaan tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112). Kunnat on luetteloituna suomi.fi –palvelussa. Jos tilanne on kiireellinen eikä lapsen asuinkuntaa tai kunnan lastensuojelun yhteystietoja ei ole mahdollista saada selville, voi soittaa hätänumeroon 112.
Miten lastensuojeluilmoitus tehdään?
Ilmoituksen voi tehdä
puhelimitse
kirjallisesti tai
käymällä virastossa henkilökohtaisesti.
Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse.
Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Lomaketta voi käyttää, jos se helpottaa ilmoituksen tekemistä tai jos haluaa varmistaa, että ilmoitus kirjataan sanatarkasti oikein. Ilmoitukseen on myös mahdollista myöhemmin liittää ilmoitukseen kiinteästi liittyviä asiakirjoja. Lomakkeisiin
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos.
Muistilista työntekijälle: lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen puhelimessa
Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava
tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja
ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle).
Lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä.
Lastensuojelun työntekijän tulee merkitä lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin kaikki lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot. Velvollisuus alkaa heti asiakkuuden vireilletulosta lähtien, joten myös puhelimitse saapuneet ilmoitukseen tulevat aina kirjalliseen muotoon. Lastensuojelulaki 33 § (Finlex)
Lastensuojeluilmoituksen rekisteröinnistä on lisätietoa Lastensuojelun käsikirjan osiossaHallinto > Lastensuojelulain mukaiset rekisteröintivelvoitteet.
Milloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus?
Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Tietyillä henkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus (katsoKenellä on velvollisuus ilmoittaa?).
Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen.
Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö,lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus.
Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.
Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamallataloudellista tukea esimerkiksi lastensuojelullisin perustein.
Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä.
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen.
Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusten kautta sosiaalitoimi saa myös tarvittavat yhteystiedot tietojen mahdollista tarkistamista varten.
Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Sen sijaan tietoja, jotka ovat jo käyneet ilmi esimerkiksi yhteisessä verkostopalaverissa, ei tarvitse erikseen ilmoittaa lastensuojeluun.
Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen?
Oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Lapsen läheiset tai esimerkiksi naapuri voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Edellä mainituilla henkilöillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta.
Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Ilmoituksen voi tehdä myös lapsi itse, hänen vanhempansa, perheen naapuri tai muu henkilö, jolla on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista.
Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hänkin voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.
Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus salassapitosäännösten estämättä koskettaa laajasti eri tahoja, jotka ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelle. Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojelulaki 25 § (Finlex)
Kenellä on velvollisuus ilmoittaa?
Ilmoitusvelvollisia ovat
sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat
muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
terveydenhuollon ammattihenkilöt
seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö
koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät
hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat
Tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen palveluksessa olevat henkilöt.
Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä tai vastaavissa toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia henkilöitä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa yleisellä tasolla kysyä lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta. Lapsen henkilöllisyyttä ei tällöin paljasteta.
Ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta löytyy lisätietoa osiossa Ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
Estääkö vaitiolovelvollisuus ilmoituksen tekemisen?
Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden esimerkiksi terveydenhuollossa.
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen. Hyvän hallintotavan mukaista kuitenkin on informoida perhettä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ellei ole erityisiä syitä jättää tätä tekemättä. Erityisenä syynä voi olla esimerkiksi asian kiireellisyys tai se, että informointi vaarantaisi lapsen hyvinvoinnin.
Saako perhe tietää ilmoittajan?
Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Yksityishenkilö voi jättää henkilöllisyytensä ilmoittamatta. Jos lastensuojelun työntekijä tietää yksityishenkilön henkilöllisyyden, hän ei voi luvata että tieto voidaan salata asianosaisilta.
Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten osalta perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin (621/1999, Finlex) mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista.
Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua, muuta erittäin tärkeää yksityistä etua tai erittäin tärkeää yleistä etua. Lapsen edun vaarantumisen perusteena voi olla esimerkiksi tilanne, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esimerkiksi isovanhempi, ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen.
Muu yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan. Ilmoittajaa voidaan joutua suojelemaan.
Tiedon antaminen lastensuojeluilmoituksen tekijästä saattaa olla yksittäistapauksessa myös vastoin yleistä etua, jos tiedon antaminen voi vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen. Mahdollista on esimerkiksi, että lapsi pyritään viemään pois maasta tai muuten estetään lapsen suojelun tarpeen selvittäminen. Lisätietoa osiossa Oikeudesta saada lasta koskevaa tietoa ja antaa suostumus tiedon luovuttamiseen sivulliselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaisen voi eksoten alueella tehdä
Tpivottavasti aplla on oikea syy tehdä se ilmo eikä vaan kiusaamismielellä kysellä tämmösii....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 20:39"]Tpivottavasti aplla on oikea syy tehdä se ilmo eikä vaan kiusaamismielellä kysellä tämmösii....
[/quote]
Alkoiko puntti tutista?
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 20:39"]Tpivottavasti aplla on oikea syy tehdä se ilmo eikä vaan kiusaamismielellä kysellä tämmösii....
[/quote]
Alkoiko puntti tutista?
[/quote]
Niin mistä? Olemattomien lapsien puolesta? :D Meinasin vaan että aikas paljo niitä nykyjään turhaan tehtaillaan, ainaki palstan mukaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tapana tehdä turhia ilmoja. Itse asiassa tämä toinen ilmo koko elämäni aikana. Jos lapset kärsii ja heidän perustarpeita ei täytetä, niin tasan ilmoitan.
Ap
Jos tää on sun toinen ilm. Niin miks kyselet mitä ne sossut kyselee.Kyllähän sun pitäis jo tietää mitä ne kyselee.
Up