Lue keskustelun säännöt.
Olen itseeni tyytyväinen eräässä asiassa (jämäkkyys)
05.07.2015 |
Joskus olin aivan liian mukautuva, ehkä senkin pelossa ettei minusta pidetä, mutta ylipäätään kartoin pienintäkään konfliktia vähänkään vieraamman henkilön kanssa, sillä pohjimmiltani olen hyvin sopuisa ihminen, tahdon rauhaa ja harmoniaa vaan. Mutta nyt olen pysyvästi muuttunut siten, että kyllä lähtee, jos on tarpeen. Helvetti että tuntuu muuten hyvältä! Huomaan (siis onneksi harvoinhan näitä tilanteita tulee), mutta jos koen että rajojani ylitetään, minua yritetään vedättää tai pakottaa tmv. niin olen kuin terrieri ja minä en silloin ole se, joka perääntyy. En ole törkeä, en ole aloitteellisesti se hankala tai epäreilu, mutta vastine tulee tilanteissa kuin apteekin hyllyltä, napakasti, kyseisen asian ytimeen pureutuen, tai riippuen asiasta jankutan vaikka tunnin, mutta periksi en anna, mikäli seison kokonaan asiani takana. Tuntuu hienolta, sanoinko jo. :D Eilenkin meni vastapuoli hiljaiseksi eräässä tilanteessa ja teki juuri niin kuin oli syytäkin tehdä, mutta selvästi hänelle tuli yllätyksenä kiltistä ulkonäöstäni johtuen saamansa vastine, eli kunhan ensin vähän yritteli. Minkä totesi sittenmmin huonoksi ideaksi.
Kommentit (6)
Jep. Erittäin hyödyllinen ominaisuus. Minua on melkein mahdoton saada tekemään jotain, mitä en halua tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskalsit viimein sanoa kassalle että ei kiitos kuittia?
palstamammat...
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 18:53"]
uskalsit viimein sanoa kassalle että ei kiitos kuittia?
palstamammat...
[/quote]
Ymmärrän, että sinun ainoat sosiaaliset kontaktisi ovat kassaneidit, ja eipä siinä mitään, mutta tässä puhuttiin nyt kuitenkin hieman laajemmista ympyröistä. Edes hieman.
ap
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 15:17"]Joskus olin aivan liian mukautuva, ehkä senkin pelossa ettei minusta pidetä, mutta ylipäätään kartoin pienintäkään konfliktia vähänkään vieraamman henkilön kanssa, sillä pohjimmiltani olen hyvin sopuisa ihminen, tahdon rauhaa ja harmoniaa vaan. Mutta nyt olen pysyvästi muuttunut siten, että kyllä lähtee, jos on tarpeen. Helvetti että tuntuu muuten hyvältä! Huomaan (siis onneksi harvoinhan näitä tilanteita tulee), mutta jos koen että rajojani ylitetään, minua yritetään vedättää tai pakottaa tmv. niin olen kuin terrieri ja minä en silloin ole se, joka perääntyy. En ole törkeä, en ole aloitteellisesti se hankala tai epäreilu, mutta vastine tulee tilanteissa kuin apteekin hyllyltä, napakasti, kyseisen asian ytimeen pureutuen, tai riippuen asiasta jankutan vaikka tunnin, mutta periksi en anna, mikäli seison kokonaan asiani takana. Tuntuu hienolta, sanoinko jo. :D Eilenkin meni vastapuoli hiljaiseksi eräässä tilanteessa ja teki juuri niin kuin oli syytäkin tehdä, mutta selvästi hänelle tuli yllätyksenä kiltistä ulkonäöstäni johtuen saamansa vastine, eli kunhan ensin vähän yritteli. Minkä totesi sittenmmin huonoksi ideaksi.
[/quote]
Älä sekoita jämäkkyytä henkiseen epätasapainoosi, jota sekava kirjoituksesi henkii.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 18:53"]
uskalsit viimein sanoa kassalle että ei kiitos kuittia?
palstamammat...
[/quote]
Ymmärrän, että sinun ainoat sosiaaliset kontaktisi ovat kassaneidit, ja eipä siinä mitään, mutta tässä puhuttiin nyt kuitenkin hieman laajemmista ympyröistä. Edes hieman.
ap
[/quote]
Hahah oishan se pitäny arvata! Oli niin kaukaa haettu comebäkki, että tuosta selviää lisää taustoistasi; oot ollu ihan hiton yksinäinen myös joskus ja nyt oot saanu iltapäiväkerhosta pari kehityskaveria lisää?
Sama täällä! Pidä tuota terveestä itsetunnosta kiinni. Älä luisu tavoistasi pois, äläkä rupea liian agressiiviseksi. :)