Kerro tähän miksi olet ihastunut/kiinnostunut

Siksi, kun se on niin kuuma ja ihana vanha mies kokonaisuudessaan.

Ulkonäkö on mieleeni. Hyvin samanlainen luonne kuin minulla ja sokerina pohjalla ne katseet ja hymyt joita punastellen vaihdamme <3
Kyseessä työkaveri. Olemme molemmat naimisissa. Ei tule mitään enempää.

Se on kyllä kumma juttu, miten sitä kiinnostuu jostakusta, joka osoittaa ensin itse kiinnostustaan. Itse en todellakaan ihastu helposti, enkä ollenkaan kaikkiin, jotka osoittavat kiinnostustaan minua kohtaan. Mutta jos ihminen, josta muutoin pidän, alkaa osoittaa ihastumisen merkkejä, niin jotenkin se sen oman ihastuksenkin houkuttelee esiin. Edelliseen työpaikkaani tuli myös uusi miespuolinen työkaveri, josta jonkun ajan kuluttua huomasin, että taitaapa olla pikkuisen ihastunut, mutta itse en tunne samoin, vaikka kiva ihminen onkin. Jotenkin ajan kanssa se omakin ihastus jostain syystä kuitenkin kasvoi. Mulla oli vähän tylsää töissä, joten kaipasin varmaan jotain piristystä ja meillä oli tiettyjä yhdistäviä asioita elämässä. Ei mitään vakavaa, perheellisiä oltiin molemmat, pientä piristystä vaan päivään. Meistä tuli lopulta oikein hyvät työkaverit ja pidetään vieläkin jonkun verran yhteyttä. #4

Mies on niin avoin ja hänestä saa sellaisen kuvan, että hänellä on näkemystä asioista ja taiteilijan syvyyttä. Kenenkään muun kanssa en ole käynyt sellaisia keskusteluja. Hän on myös tosi kiltti minua kohtaan ja kohtelee hyvin monissa asioissa. Hyvä ulkonäkökään ei haittaa.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:51"]

Se on kyllä kumma juttu, miten sitä kiinnostuu jostakusta, joka osoittaa ensin itse kiinnostustaan. Itse en todellakaan ihastu helposti, enkä ollenkaan kaikkiin, jotka osoittavat kiinnostustaan minua kohtaan. Mutta jos ihminen, josta muutoin pidän, alkaa osoittaa ihastumisen merkkejä, niin jotenkin se sen oman ihastuksenkin houkuttelee esiin. Edelliseen työpaikkaani tuli myös uusi miespuolinen työkaveri, josta jonkun ajan kuluttua huomasin, että taitaapa olla pikkuisen ihastunut, mutta itse en tunne samoin, vaikka kiva ihminen onkin. Jotenkin ajan kanssa se omakin ihastus jostain syystä kuitenkin kasvoi. Mulla oli vähän tylsää töissä, joten kaipasin varmaan jotain piristystä ja meillä oli tiettyjä yhdistäviä asioita elämässä. Ei mitään vakavaa, perheellisiä oltiin molemmat, pientä piristystä vaan päivään. Meistä tuli lopulta oikein hyvät työkaverit ja pidetään vieläkin jonkun verran yhteyttä. #4

[/quote]

Viddu oot oksettavan kuulone muija.

Olen estoinen seksissä. Tämä mieskin on. Hän ei tee sen suuntaisia eleitä, mutta antaa kuitenkin ymmärtää, että ois rakastunut minuun. Se on niin kiihottavaa, että se avasi seksuaalisen lukkiutumiseni 41-vuotiaana. Siis ennen häntä en saanut/nauttinut seksistä mitään KENENKÄÄN kanssa. En ole silti ollut juuri hänen kanssaan sängyssä. 

Mutta uskon, että mun pitäisi päästä. Uskon, että just hän tekis kaiken oikein. Ja jos ei tekisi, en voisi pettyä, koska koko seksielämäni on ollut minulle jo yhtä isoa pettymystä johtuen siis itsestäni, ei kenestäkään muusta. Mutta miestä ilmeisesti pelottaa seksuaalisuuteni. Hän vetäytyi täysin, kun sanoin hänelle ihastuneeni häneen. Se on ihan kamalaa. Hänellä olisi avain, jota tahtoisin niin hirveästi päästä kääntämään lukossani. Ja siis se ei tarkoita seksiä heti. Olisin valmis odottamaan häntä vaikka vuoden tai kaksi, jos hän sen tarvitsisi. Mutta kaikki on liian vaikeaa, koska mulle on tässä väliajalla siunaantunut perhe, kun luulin, ettei se mies enää koskaan tapaa minua.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:51"]

Se on kyllä kumma juttu, miten sitä kiinnostuu jostakusta, joka osoittaa ensin itse kiinnostustaan. Itse en todellakaan ihastu helposti, enkä ollenkaan kaikkiin, jotka osoittavat kiinnostustaan minua kohtaan. Mutta jos ihminen, josta muutoin pidän, alkaa osoittaa ihastumisen merkkejä, niin jotenkin se sen oman ihastuksenkin houkuttelee esiin. Edelliseen työpaikkaani tuli myös uusi miespuolinen työkaveri, josta jonkun ajan kuluttua huomasin, että taitaapa olla pikkuisen ihastunut, mutta itse en tunne samoin, vaikka kiva ihminen onkin. Jotenkin ajan kanssa se omakin ihastus jostain syystä kuitenkin kasvoi. Mulla oli vähän tylsää töissä, joten kaipasin varmaan jotain piristystä ja meillä oli tiettyjä yhdistäviä asioita elämässä. Ei mitään vakavaa, perheellisiä oltiin molemmat, pientä piristystä vaan päivään. Meistä tuli lopulta oikein hyvät työkaverit ja pidetään vieläkin jonkun verran yhteyttä. #4

[/quote]

Viddu oot oksettavan kuulone muija.

[/quote]

Täh?? Miksi? (En ole hän).

Olen nyt ihastunut kahteen (!) mieheen, ja he ovat vieläpä kaveruksia. Enkä ole mikään teini edes, vaan naimisissa oleva 37-vuotias nainen. Ihastuin ensimmäisen miehen taitavaan flirttiin, vaikka totta kai tunsinkin pelin hengen. Siihen vaan oli ihana heittäytyä mukaan. Tämä on hyvin pinnallista ihastumista, mutta toimii silti sellaisena arjen kohotuksena. Kun taas tapasin hänen kaverinsa, en ensin tavoittanut yhtään samanlaista tunnetta. Hän ei ole lainkaan sellainen player kuin tämä eka. Mutta kun sitten vähän aikaa juteltiin, sieltäpä paljastui hyvin nopeasti uskomattoman kultainen ihminen, jolla tuntuu olevan paljon samanlaisia ajatuksia kuin minulla. Tämä mies saattaa olla huomattavan vaarallinen vakaalle avioliitolleni, jos vähänkään annan asioiden kehkeytyä siihen suuntaan. 

Edelleenkin erotan ihastumisen ja rakastumisen toisistaan, enkä ole lainkaan jättämässä miestäni. 

Yleensä söpöön ulkonäköön ihastun ensimmäisenä, joskus myös söpöön puheääneen. Ihastun myös nörtteihin ja vässyköihin, mitä surkeampi tapaus sitä parempi.

m32

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 12:03"]Yleensä söpöön ulkonäköön ihastun ensimmäisenä, joskus myös söpöön puheääneen. Ihastun myös nörtteihin ja vässyköihin, mitä surkeampi tapaus sitä parempi.

m32
[/quote]ootko homo?

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:44"]

Siksi, kun se on niin kuuma ja ihana vanha mies kokonaisuudessaan.

[/quote]

Sama! Hitto kun sillä on sormus sormessa.

Mielenkiintoiselta vaikuttava persoona tyylin ja käytöksen perusteella. Tunteet eivät vain ole molemminpuoleisia :(

Olin kiinnostunut ystävystymään, luulin hänestä niin paljon enemmän. Paljastui itsekeskeiseksi kusipääksi. Saitko pointin?

En halua kertoa, sillä se nostaisi taas pinnalle tunteet ihmisestä jota en tule koskaan saamaan.

Sanotaanko että maailmankaikkeuden positiivisin, hymyilevä ja huomioiva ihminen. Ihminen jonka seurassa jokainen arkinenkin päivä tuntuu paremmalta kuin lapsuuden syntymäpäivät.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:37"]

En halua kertoa, sillä se nostaisi taas pinnalle tunteet ihmisestä jota en tule koskaan saamaan.

Sanotaanko että maailmankaikkeuden positiivisin, hymyilevä ja huomioiva ihminen. Ihminen jonka seurassa jokainen arkinenkin päivä tuntuu paremmalta kuin lapsuuden syntymäpäivät.

[/quote]

Ja miksi et häntä saa, oletko oikeasti yrittänyt?

Ihastuin miehen kuvataiteeseen ja mielenmaisemaan, jota se ilmensi. Hänen huumorintajunsa ja mielikuvituksensa oudot kiemurat ovat ihan lyömättömiä. Hän on hyvin kiltti ja myötätuntonen, ja hieman ujo, mutta toisaalta hän ei myöskään häpeä mitään. Elää täysin omanlaistaan elämäänsä, välttää katkeroitumista eikä ole tasapäistettävissä. Persoonallisella tavalla suloinenkin. "Elä ja anna elää" -fraasin ruumiillistuma.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:37"]

En halua kertoa, sillä se nostaisi taas pinnalle tunteet ihmisestä jota en tule koskaan saamaan.

Sanotaanko että maailmankaikkeuden positiivisin, hymyilevä ja huomioiva ihminen. Ihminen jonka seurassa jokainen arkinenkin päivä tuntuu paremmalta kuin lapsuuden syntymäpäivät.

[/quote]

Ja miksi et häntä saa, oletko oikeasti yrittänyt?

[/quote]

Omalla tavallani kyllä.

Osaan tulkita kinnostuksen merkit. Kyseessä on vielä henkilö, joka osoittaa sympatiaa ja huomiota niillekin, jotka eivät häntä mitenkään syvemmin kiinnosta. Tämä henkilö ei ole ollenkaan minun tyyppiseni. Silti en ole oikeastaan koskaan tuntenut olevani niin elossa, kuin niinä harvoina, lyhyinä hetkinä jotka olen hänen seurassaan saanut viettää.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:59"][quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:51"]

Se on kyllä kumma juttu, miten sitä kiinnostuu jostakusta, joka osoittaa ensin itse kiinnostustaan. Itse en todellakaan ihastu helposti, enkä ollenkaan kaikkiin, jotka osoittavat kiinnostustaan minua kohtaan. Mutta jos ihminen, josta muutoin pidän, alkaa osoittaa ihastumisen merkkejä, niin jotenkin se sen oman ihastuksenkin houkuttelee esiin. Edelliseen työpaikkaani tuli myös uusi miespuolinen työkaveri, josta jonkun ajan kuluttua huomasin, että taitaapa olla pikkuisen ihastunut, mutta itse en tunne samoin, vaikka kiva ihminen onkin. Jotenkin ajan kanssa se omakin ihastus jostain syystä kuitenkin kasvoi. Mulla oli vähän tylsää töissä, joten kaipasin varmaan jotain piristystä ja meillä oli tiettyjä yhdistäviä asioita elämässä. Ei mitään vakavaa, perheellisiä oltiin molemmat, pientä piristystä vaan päivään. Meistä tuli lopulta oikein hyvät työkaverit ja pidetään vieläkin jonkun verran yhteyttä. #4

[/quote]

Viddu oot oksettavan kuulone muija.

[/quote]

Täh?? Miksi? (En ole hän).
[/quote]

Varmaan siksi, kun myönnän, että ihastua voi, vaikka olisi varattukin. Ja vielä useita kertoja suhteen aikana.

Todella kaunis ja ihana luonteeltaan.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 10:45"]mieheen/naiseen. Minä aloitan. Hän on minulle mysteeri. On fiilis kuin tuntisimme jostain, että menneisyydessämme olisi jotain samankaltaisuutta. Ja etenkin kemia, joka tekee lähestyminen jopa kiusallisen vaikeaksi. Niin ja minä olen nainen ja hän on mies.
[/quote] Voitko kertoa miksi alapeukutat? Mikä häiritsi?