Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä todella nirson lapsen vanhemmille?
05.07.2015 |
Hieman vaille neljävuotias tyttömme on alkanut "nirsoilla" ruoan kanssa vuoden sisällä todella paljon. Vauvana ja taaperona söi normaalisti kaikkea tarjottavaa, toki oli silloinkin muutama maku joista ei pitänyt. Nyt tilanne on vaikeutunut niin, että alamme olla neuvottomia. Tyttö valikoi syötävänsä todella tarkkaan ja mielestäni epäjohdonmukaisesti (esim. viime viikolla maistunut pinaattikeitto ei mene enää tällä viikolla). Jos päättää ettei syö niin ei todellakaan syö ja voi olla koko päivän tosi pienellä ruokamäärällä. Minusta tuntuu että tässä on enemmän kyse tahtojen taistelusta kuin makumieltymyksistä. Toisaalta tyttö saattaa "oireilla" aika rajustikin jos pöydässä on jotakin mitä hän ei halua, esimerkiksi yökkäillä ja kerran oksensi pelkästään nähdessään sosekeiton. Syömään pakottamista ei ole koskaan ollut, ja neuvolan ohjeiden mukaan emme anna välipaloja vaan ruoka-ajat ovat selkeät. Rohkaisemme maistamaan mutta emme pakota. Me vanhemmat olemme ennakkoluulottomia syöjiä, meillä on aina syöty monipuolisesti kaikenlaista eikä meillä ole hankaluuksia ruoan suhteen. Tyttö tuntuu ruokailuasioita lukuunottamalta ihan tavalliselta iloiselta lapselta. Tilanne huolestuttaa kovasti ja edessä on varmasti yhteydenotto neuvolaan / perheneuvolaan ettei tilanne mene pahemmaksi. Mutta ennen sitä, olisiko jollakin antaa vinkkejä tai vertaistukea elämään tosi nirson lapsen kanssa?
Kommentit (22)
Ensisijaisesti olen huolissani siitä, että lapsi ei saa tarpeeksi / tarpeeksi monipuolisesti ravintoa. Lisäksi mietityttää se onko tämän oireilun taustalla jotakin muuta, vai olisiko kyse vain (toivottavasti!) ohimenevästä vaiheesta.
Päiväkodissa lapsi syö myös valikoiden, joskus aterialla pelkkää leipää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:25"]
Kiitos kommenteista!
Ollaan otettu lapsi mukaan ruoanlaittoon pienestä pitäen ja innokkaasti on taitojensa mukaan auttanutkin. Tällä hetkellä lapsi kuitenkin ilmaisee tahtonsa ja valikoivuutensa jo ruoanlaittovaiheessa, esim. saattaa kieltäytyä koskemasta johonkin tiettyyn ruoka-aineeseen tai ilmoittaa esim. kurkkua käsitellessään että "mä en sit syö tätä", vaikka on syönyt kurkkua monta kertaa aikaisemmin.
Ollaan yritetty suhtautua valikoivuuteen neutraalisti ja olla kiinnittämättä huomioita, mutta huoli on samalla suuri. Uskoisin että lapsellekin jollakin tavalla välittyy meidän vanhempien huolestuneisuus, vaikka kovasti yritämme pitää ruokailut rentoina ja rauhallisina tilanteina.
Ja toki hyväksymme sen, että kaikki eivät pidä kaikesta ja makumieltymyksiä saa lapsellakin olla. Mutta tyttömme kohdalla tuntuu, että nirsoilun kohteet vaihtelevat koko ajan eikä kyseessä ole se, että johdonmukaisesti tietyt ruoat eivät maistuisi.
ap
[/quote]
tuo tietysti kertoo nimenomaan vallankäytön omaksumisesta, jos täysin epäjohdonmukaisesti nirsoilee.
Mieti, miksi haluaa nyt erityistä huomiota ja yritä puuttua siihen. Unohda koko ruoka hetkeksi, tämä asia on nyt jotain muuta selvästi.