Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun paras ystävä hylkää :( OV

Vierailija
04.07.2015 |

Meille on sattunut nyt ikävä kesä, ja olen pala kurkussa ja tuntuu pahalta jatkuvasti. Pyytäisin vertaistukea miten päästä yli ystävän "menetyksen" aiheuttamasta surusta.

Paras ystäväni alkoi seurustelemaan miehen kanssa joka ei selkeästikään tykännyt minusta ja miehestäni ja meidän hyvästä suhteesta tähän ystävääni. Jossain vaiheessa hän sitten kuitenkin jätti tämän ystäväni ja vikitteli muita naisia, jopa tuttavapiiristämme. Nyt ovat (onnellisesti?) yhdessä ja menevät elämän isoja steppejä, kihlat, häät, vauva ja näihin liittyvät juhlat... Me emme ole riidoissa mitenkään mutta meidät on sivuutettu näistä juhlista ym täysin samoin kuin yhteydenpito meihin on lopetettu täysin tämän miehen tultua kuvioihin. Olen varma että tämä mies on tässä takana, mutta en tiedä miksi näin on tapahtunut. Miksi ihmiset tekevät tälläistä? Eikö olisi helpompaa sanoa, että katkaistaan tässä nyt 10 vuoden ystävyys ja me emme halua enää pitää yhteyttä teihin. Kuin ilman selityksiä vaihtaa kaveripiiriä. Voin henkisesti ja fyysisesti pahoin. Olen 35-vuotias ja itken kuin lapsi, miten pahalta voikaan tuntua, kun aikuinen paras ystävä hylkää.

Toivoisin Teiltä vertaistukea miten saada ajatukset pois tästä käsittämättömän pahalta tuntuvasta asiasta. Olen yrittänyt tavata muita ystäviä, harrastaa joka päivä liikuntaa... mutta määräävin tunne on suru menetyksestä ilman selityksiä. Tuntuu että tälläisestä on vain lukenut jostain, mutta ei tälläistä voi sattua kenellekään omalle kohdalle! Olemme kokeneet vaikka mitä yhdessä ja pahalta tuntuu kun ei saa olla mukana ystävän tärkeissä päivissä. Mies ymmällään myöskin, koska olivat hyvät kaverit tämän ystäväni kanssa myös, mutta kehottaa minua siirtymään elämässä eteenpäin.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu olevan valitettavan yleistä :( Jos isoa yhteistä kaveripiiriä ei ole, niin ihmisiä on helppo hylätä. Voimia! 

Vierailija
2/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystäväni lapsuudenystävä lopetti aikoinaan yhteydenpidon vuosiksi aivan yhtäkkiä miehen tultua kuvioihin. Meni kymmenen vuotta, ja tämä nainen avautui kaikille tutuilleen ja läheisilleen, että on pahoillaan kun on jättänyt muut elämänsä ulkopuolelle, mutta mies josta hän oli viimein päässyt eroon oli hakannut ja alistanut häntä vuosikaudet, vaikka ulkopuolisille oli näytetty onnellista ja kiireentäyteistä kulissia. Naisen silmät olivat avautuneet vasta, kun lapset joutuivat näkemään isän hakkaavan äitiä, ja sai voimia lähteä. En nyt sano, että kyseessä olisi ap:n tapauksessa samanlainen tilanne, mutta yrittäisin ottaa yhteyttä tuohon ystävään josko ystävyyden lopettamiseen tulisi selkiytystä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en todellakaan ottaisi yhteyttä ja esittäisin elämäni olevan parempaa ilman tuollaista ihmistä. Miksi ottaa yhteyttä, jos toista ei kiinnosta..?

Vierailija
4/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tätä tarvitse hävetä, ap! Ei ole sinun "vikasi" jos ihmiset käyttäytyvät näin. Lopeta selittelyt muille tai sen miettiminen mitä muut mahtavat ajatella. Näiden hylkääjien pitäisi ennemminkin selitellä, jos jonkun. Voit paljon paremmin kun päästät irti! Ihminen on erikoinen toimija ja luonnollinen malli on loukata toisia... 

Vierailija
5/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen jo kauan sitten menettänyt kaikki ystäväni. Aina kun joku menee naimisiin tai saa lapsen, niin siihen loppuu kaikki. Itse kun olen lapseton, niin lapsen saaminen nostaa ihmiset ilmeisesti ylempään kastiin jolloin saa seurustella vain "tuttavapariskuntien" kanssa, joilla myös on lapsia.

Vierailija
6/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laita sille viestiä silleen kevyeen malliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin menetin juuri ystäväni, jonka kanssa oltiin tunnettu yli 10 vuotta. Hän alkoi seurustelemaan ja silloin yhteydenpito vähentyi hänen osaltaan, viimeinen niitti oli kun kerroin että odotan vauvaa, enää hänestä ei koskaan kuulunut mitään!
Pahinta on ehkä että loppui vain seinään, mutta en itsekään enää viitsinyt ottaa yhteyttä ja tivata selitystä, koska jotenkin aavistin mitä meille oli tapahtumassa.
Tosi ystävät erottaa siitä että mitä tapahtuukaan, he ovat aina siinä.
Minulla on yksi ystävä jonka kanssa olemme tunteneet päiväkodista asti, on asuttu eri kaupungeissa ja eri maissa ja ihmissuhteitakin on tullut ja mennyt.
Tällä hetkellä olemme aivan eri elämäntilanteissa ja silti meillä on aina se yhteys olemassa. :)

Vierailija
8/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun ystävä lakkasi yhtäkkiä pitämästä yhteyttä.
Kolme vuotta meni kunnes sattumalta tavattiin ja taas vähän aikaa se pysyi. ..jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sekä siihen kaipaisin näkemyksiänne, että miten tästä kertoa yhteisille kavereille, tuttaville, sukulaisille, jotka kysyvät että mitäs X:lle (ystävälleni) kuuluu?

Kertoako suoraan, että en tiedä, kun meidän yhteydenottoihin ei ole viime vuosina vastattu oikein mitään?

Kertoako tästä miehestä?

Tuntuu, että miksi nämä selittelyt lankeavat meidän niskaan ja ovat kuin toinen rangaistus tästä ns. hylkäämisestä. Aivan järkyttävän pahalta tuntuu :( Ap 

Vierailija
10/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi alapeukutukset tähän? Tosi tökeröä toimintaa ap, voimia sinulle! Ihmiset ovat joskus outoja/ selittämättömiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro ystävällesi sama mitä aloitusviestissä :) Ei nää asiat selviä muuta kuin puhumalla!

Vierailija
12/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikella on elinkaarensa, ystävyyskin voi loppua ennen hautaa. Ystäväsi on sulle rakas ja kaipaat häntä. Yritä kertoa hänelle tuntemuksistasi kahden kesken. Entinen tuskin palaa mutta olosi voi helpottua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei millään pahalla, mutta tosiaan ihmiset muuttuvat ja tosiystävyydet osoittautuvat väliaikaisiksi ihmissuhteiksi rakkauden yms. muiden kuvioiden (jopa toisen työttömyys) tullessa kuvioihin. Sinuna jatkaisin elämääsi.

En oikein tiedä mikä on rasittavampaa kuin ihmiset, jotka ottavat yhteyttä ja haluaisivat nähdä vaikka omalta osaltani mielenkiinto tapaamisiin on täysin kadoksissa.

Vierailija
14/14 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuo ihan normaalia käytöstä ystävältäsi ole. Tokihan ihmiset voi muuttua, kasvetaan erilleen, tulee uusia ystäviä jne. Mutta harvemmin ns. lennosta. Usko pois jos ystävyys on lopetettu tuon miehen toimesta, niin hän käyttää rumasti valtaa ystäväsi muissakin ihmissuhteissa. Lopputulos voi olla pahimmillaan todella rumaa. Alistettuja oleminen musertaa lopulta ihmisen itsetunnon kokonaan. Tai muuttaa persoonallisuuden niin, ettei kyseistä ihmistä enää tunne.

sinuna kertoisin rehellisesti yhteisille ystäville tilanteesta oman näkökantasi mitenkään suurentelemalla tai syyllistämättä. Juurikin miten ette ole enää nykyisin lainkaan yhteyksissä, sillä ystäväsi on halunnut keskittyä uuteen elämäänsä ja lopettaa yhteydenpidon. Etkä oikein itsekään tiedä mitä on tapahtunut. 

Samalla yrittäisin sinuna hyväksyä tilanteen. Älä haikaile menneitä vaan muistele hyvällä ollutta ystävyyttä. Suuntaa ajatuksesi muualle. Suru on luonnollista, mutta mitä enemmän mietit asiaa, sen vaikeampi sinun on päästä siitä yli. Sinähän et ystävyydellenne voi enää mitään.

kannattaa myös miettiä että ottaisitko ystäväsi vielä jonain päivänä takaisin jos hän eroaisi ja tulisi häntä koipien välissä kerjäämään huomiotasi. Voitko enää luottaa tuollaiseen ihmisen koskaan. Vastauksen tiedät ainoastaan itse.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kahdeksan