Voiko todella rikas ja köyhä olla kavereita keskenään?

No mitä luulet? Jos teillä on hauskaa, niin teillä on hauskaa. Riippumatta rahasta tai sen puutteesta.

Voi kai. Ellei käy kateeksi.

Mistä tiedät, että hän on lähdössä kanssasi kalliiseen ravintolaan?

Olen hieman kyllästynyt olemaan köyhien kaveri.Tulee kalliiksi. 

Voi toimia, kunhan vain rahaa ei sekoiteta näihin juttuihin. Eli kaikki yhteinen tekeminen suunnitellaan sellaiseksi että se ei maksa mitään tai maksaa vähän. Toki jos toinen haluaa tarjota jotain kalliimpaa, esimerkiksi matkaa tms. niin sitten asia eri, mutta aloitteen tällaisiin pitäisi tulla paremmin toimeentulevan puolelta.

Ei käy. Pysykää köyhät omassa karsinassanne.

Tottakai voi, paitsi jos sä itse et osaa olla normaalisti rikkaamman seurassa tai teet siitä jotenkin ison asian. Mun tuntema miljonääri, joka omisti mm. oman saaren oli ulkoisesti aivan tavis, kävi lähikaupassa ja käytti reikäisiä verkkareita. Ulkoapäin et olisi voinut koskaan tietää rahoista eikä hänen rahat kavereitaan kiinnostaneet suuntaan tai toiseen. Osa kavereista työttömiä, osa aika taviksia, ei liikkunut rikkaitten piireissä.

On teillä ainakin yhteinen kiinnostuksen aihe, tuo harrastus.

Varmaan olisi rikkaalle tylsää, jos häntä ei haluttaisi ystäväksi siksi, että hän on rikas. Juttelu ei maksa mitään. Voi käydä kävelyllä vaikka.

No sinähän sen tiedät, että voitko olla yhä kaveri nyt kun tiedät tilanteen. Mä en voisi. Tulisin liian kateelliseksi ennemmin tai myöhemmin.

Jos se rikas osapuoli ymmärtää, että sulla ei ole varaa kaikkeen mihin hänellä ja sinä vastaavasti et ole koko ajan kateudesta kiehuva kattila hänen kanssaan, niin voi toimia. Mulla oli joskus rikas ystävä ja hän ei yhtään ymmärtänyt, että mulla ei ole varaa oikeastaan mihinkään. Hän vaan ihmetteli sitä, koska käyn kuitenkin töissä. Hänellä ei ollut mitään käsitystä siitä kuinka pienet palkat joillakin voi olla ja että työssä käyvä voi olla ihan oikeasti köyhä. Tunsin että hän jopa syytti minua jollain tavalla, että itse en osaa hoitaa raha asioitani, että ei kellään työssä käyvällä voi olla aina rahat loppu.

Voi toimia, mutta se rikas joutuu sitten aina tekemään myönnytyksiä tai sinä olet se, joka joutuu ottamaan "armolahjoja" vastaan. Jos hän pyytää sinut vaikka brunssille niin pystytkö maksamaan 200€ launtaibrunssista? Joudut varmaan kysymään, että millainen brunssi ja sitten sanomaan, että rahat eivät riitä. Joko rikas kaverisi tarjoutuu maksamaan koko brunssin, mistä tulee ajan mitään sinulle myös huono omatunto tai sitten hän joutuu aina varmistamaan sinulta, että onko varmasti varaa tehdä sitä tai tätä ja hän lähtee sitten kanssasi syömään täytetyt croisantit kahvilaan.

Kyllä se voi toimia, jos molemmilla suhteellisuudentaju pelaa. Esimerkiksi, vältätte tilanteita joissa toinen joutuu maksamaan tuloihinsa nähden suuria summia (brunssi Kämpin kabinetissa) tai että varakkaampi joutuu tarjoamaan (menee helposti lokkeiluksi, tai niin varakkaampi voi ajatella) kun oma raha ei riitä.

Voittehan käydä vaikka leffassa ja yhdellä lähikuppilassa, kesällä uimarannalla, nyt vaikka hiihtämässä tai luistelemassa. Menkää vaikka uimahalliin yhdessä. Kyllä näitä nyt löytyy tapoja viettää aikaa, joka ei maksa mitään tai ei ainakaan maksa paljoa.

Sitä paitsi, muista että varakkaampi on joutunut usein miettimään, miksi joku haluaa olla kaveri. Onko euronkuvat silmissä vai aidosti kiinnostunut henkilöstä? Eli tutustuminen voi onnistua, kun näette vähän vaivaa siihen, ettette joudu tilanteeseen jossa mennään toisen rahoilla. Sitten, jos synkkaa ihan vapaa-ajallakin, voit ehkä kutsua kaverin teille illanviettoon, jossa katsotte leffaa ja juotte 10euron punkkua kotitekoisen lasagnen kanssa.

Muista, kun pidät tilanteet sellaisina, missä rahat ei kulu, niin ystävyys voi toimia oikein hyvin. Tsemppiä!

Mun 2 ystävää on naimisissa miljönäärien kanssa.

Toinen mies myi yrityksensä ja toinen on aina tienannut paljon ja sijoittanut.

Olen tutustunut ystäviini vuosia ennen, kuin ovat kohdanneet miehensä.

Me tehdään asioita yleensä mun lompakon mukaan.

Esim yhden kanssa käytiin pelaamassa. Hän vei lapsen ennen sitä harrastuksiin ja aina maksoi vuokran kentästä.

Pelin jälkeen käytiin kahvilassa, mä maksoin. Vuokra 40 e, 2 kahvia 5 e

Yritin tyrkyttää rahaa, sanoi anna hänen maksaa.

Tai lähdetään tyttöjen reissulla mökille. Heidän mökki on hieno.

Niin kauan, kun et maksata mitään hänellä, voitte olla bestiksiä ikuisesti

En ole mitenkään rikas, mutta ihan hyvin toimeentuleva kuitenkin. On eri jutut mitä teen hyvin tienaavan ja vähän tienaavan kaverin kanssa. Toisaalta joskus tylyä, kun en viitsi edes kysyä sitä vähän tienaavaa mukaan johonkin juttuun, kun ei pääsisi kuitenkaan osallistumaan. Vaikka keikka+hotelli toisella paikkakunnalla.

Ja mua ei kiinnosta lähteä esim lomamatkalle, jossa majoitus minibudjetin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos se rikas osapuoli ymmärtää, että sulla ei ole varaa kaikkeen mihin hänellä ja sinä vastaavasti et ole koko ajan kateudesta kiehuva kattila hänen kanssaan, niin voi toimia. Mulla oli joskus rikas ystävä ja hän ei yhtään ymmärtänyt, että mulla ei ole varaa oikeastaan mihinkään. Hän vaan ihmetteli sitä, koska käyn kuitenkin töissä. Hänellä ei ollut mitään käsitystä siitä kuinka pienet palkat joillakin voi olla ja että työssä käyvä voi olla ihan oikeasti köyhä. Tunsin että hän jopa syytti minua jollain tavalla, että itse en osaa hoitaa raha asioitani, että ei kellään työssä käyvällä voi olla aina rahat loppu.

Niin ja lisään tähän vielä, että koskaan en maksattanut hänellä mitään. Ongelmia tuli siitä, että hän oli kova menemään ja pyyteli mua mukaan, mutta mulla ei ollut juuri koskaan varaa lähteä. Eli hän taisi tulkita sen niin ettei hänen seura kelpaa minulle. Siitä ei ollut kyse, vaan mulla ei ihan oikeasti ollut rahaa, vaikka kyseessä olisi ollut joku ihan tavisten juttu. Joku rock konsertti tai muu. Se maksaa kuitenkin paljon muutakin kuin lipun verran.

Minä olen ystävyyssuhteissani se varakas puolisko ja mielelläni tarjoankin, mutta aloite on ehdottomasti lähdettävä itseltäni eikä näin ollen sovi mitenkään olettaa, että olisin jokin pankkiautomaatti! Lisäksi nämä ovat aina vuosikausia kypsyneitä suhteita, joten tiedän melko varmaksi etteivät he ole lähelläni vain varallisuuteni takia. Kateus kyllä vie kalatkin vedestä, jos sille vain antaa pääroolin.

Rikkaana en voi ymmärtää ongelmaasi. Menkää vaikka hampurilaiselle, jos haluat, eikä mihinkään kalliiseen ravintolaan. Ihan kuin rikkaat eivät voisi syödä niin kuin muutkin? Teissä taitaa olla se ratkaiseva ero, että ajattelet rahaa vähän liikaa. Mieti arvomaailmaasi.

Ilmeisesti ei. Mun kaverit, joita ystäviksikin luulin, ovat kadonneet pikkuhiljaa sen jälkeen kun aloin tienata hyvin. En ole muuttunut ihmisenä mitenkään kuin ehkä kivemmaksi ja vähemmän stressavaksi. Parhaani mukaan olen auttanut avun tarvitsijoita ja koittanut jakaa omastani numeroa tekemättä jne. Pikkuhiljaa yhteydenpito heidän puolelta on kuitenkin hiipunut kokonaan, eivät halua käydä kylässä, eivätkä pitää yhteyttä. Sen verran mulle on kerrottu syitä, että se ahdistaa ja saa tuntemaan itsensä huonoksi, kun asun "hienossa" talossa ja mulla on asiat hyvin. Eivätkä koe, että voisivat puhua mulle kaikista ongelmistaan esim. raha-asioihin liittyen. 

Voi tuo kuvio onnistuakin, mutta onnistuakseen se vaatii molemmilta osapuolilta joko ihmisyyden aikuisuutta tai halukkuutta kasvaa aikuiseksi:

Köyhältä kykyä nöyrtyä vastaanottamaan asioita, joihin hänellä ei muuten olisi varaa, kykyä nousta mahdollisten kateudentunteiden yläpuolelle sekä mahdollisien nousevien huonommuudentunteiden/kiusallisuudentunteiden/syyllisyydentunteiden/häpeäntunteiden sietämiskykyä ja läpielämiskykyä. Rikkaan taas pitää muistaa suhteellisuudentaju ja hienotunteisuus asioissa joihin liittyy raha. Ja rikkaan pitää myös mahdollisesti osata sietää epämukavia tunteita, kuten syyllisyyttä ja kiusaantuneisuutta.

Toki, jos kaikki tekeminen suunnitellaan yhteisymmärryksessä köyhemmän resurssien mukaan eli että kaikki tekeminen on joko ilmaista tai halpaa, voidaan mahdollisesti välttää tilanteet, joissa noita edellämainittuja luonteen heikkouksia ei edes pääse nousemaan esille.

Vierailija kirjoitti:

Rikkaana en voi ymmärtää ongelmaasi. Menkää vaikka hampurilaiselle, jos haluat, eikä mihinkään kalliiseen ravintolaan. Ihan kuin rikkaat eivät voisi syödä niin kuin muutkin? Teissä taitaa olla se ratkaiseva ero, että ajattelet rahaa vähän liikaa. Mieti arvomaailmaasi.

AP on itse asiassa aika fiksu, kun osaa ajatella asiaa ennen kuin on se tilanne, jossa varakkuutta mitataan. Rikkaan on helppo sanoa, ettei sitä rahaa tarvitse koskaan miettiä, kun ei ole sen puutetta itse kokenut. AP:n arvomaailma on itse asiassa erittäin hyvin kohdillaan, kun arvostaa henkilöä, eikä halua varakkuuserojen sotkevan ystävyyttä. Oikein hyvä arvomaailma, mielestäni.