Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset lisääntyvät nihkeästi
02.07.2015 |
Vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan lisääntymistahti riittää väestön uusiutumiseen.
Kokonaishedelmällisyysluku on lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, sillä oletuksella, että he synnyttävät samalla tavalla kuin eri-ikäiset naiset synnyttivät edellisen vuoden aikana. Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla yli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa.
LUE MYÖS
Ovatko sinkkujen vaatimukset syynä syntyvyyden laskuun? "Pelokkaista sinkuista tulee nirsoja"
Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa jo neljä vuotta peräkkäin, ilmenee Tilastokeskuksen syntyvyystilastosta.
Vuonna 2014 lapsia syntyi 57 232, mikä oli 902 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden. Tällä hetkellä suomalaisnainen synnyttää keskimäärin 1,71 lasta elämänsä aikana.
Kokonaishedelmällisyysluvuissa on maakuntakohtaista vaihtelua. Väestön uusiutumistason yläpuolella ovat vain Keski-Pohjanmaa (2,32 lasta naista kohden) ja Pohjois-Pohjanmaa (2,17 lasta naista kohden). Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jäätiin eniten alle uusiutumistason luvuin 1,55 ja 1,61.
Mikä kestää?
Keskimäärin suomalaisnainen hankkii ensimmäisen lapsensa 28,6-vuotiaana, mikä ei juuri poikkea Euroopan keskitasosta.
- Mitä myöhempään lapsenhankintaa lykätään, sitä todennäköisimmin syntyvyys ei tästä parane, kertoo Iltalehden kesäkuussa haastattelema THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
Nuoret aikuiset miettivät nykyään varsin tarkkaan ja kauan sitä, milloin on sopiva aika lapselle.
Väestöliiton Perhebarometrin (2008) mukaan nuorten aikuisten tärkeimmät syyt lapsenhankinnan siirtämiseen liittyvät kumppanin puuttumiseen, keskeneräisiin opintoihin ja haluun kiinnittyä ensin työelämään.
Erityisesti lapsettomat naiset korostivat tutkimuksessa työn epävarmuutta tai halua edetä urallaan syynä siihen, ettei lastenhankintaa pidetty ajankohtaisena.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mikäli lastenhankintaan saa "vetoapua" esimerkiksi avioliiton solmimisen, ikääntymisen tai lapsenkaipuun tunteen myötä, työhön liittyvät esteet muuttuvat tärkeysjärjestyksessä toissijaisiksi.
TIIA-MARIA TAPONEN
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 23:13"]
Mun mielestä hyvä ettei joka puolella maailmaa ole syntyvyys korkeaa, koska muuten meillä ei riitä resurssit elämiseen. Mallia kiinaan/intiaan/afrikkaan meiltä!
[/quote]
Asian tekee huonoksi vain se, että täällä missä ihmisten kannattaisi lisääntyä, syntyvyys on matala ja tuolla, missä sitä ei kannattaisi tehdä, syntyvyys on korkea.
Ei tule mieleen montaa maailmaa eteenpäin vienyttä afrikkalaista, arabia tai edes intialaista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjanmaalla lestat parantavat tilastoja :'D
Mun syynä lapsettomuuteen on se, etten halua niitä. Mun elämä on niin paljon parempaa ilman lapsia.
Niin lapseton saa nukkua rauhassa, jotta jaksaa seuraavan päivän pitkän työpäivän puurtaa. Lapellinen joutuu valvomaan vaikkapa seitsemännenkin lapsen kanssa yönsä, mutta aamulla pitää olla virkeä OIKEASSA TYÖSSÄÄN. Maailman sivu oli äidin osa naisen työtä ja samalla elämäntarkoitus ja ilo. Tähän äidit kasvoivat rauhassa, kun ensimmäinen lapsi hänet kasvatti ja opetti. Nyt ansiotyö sekoittaa äitityön ja vastuun ja äitityö puolestaan sekoittaa ansiotyön tuoman vastuun. Molemmat työkentät siis joutuu hoitamaan puolinaisesti, mutta lapsen laiminlyönnit saa äiti kärsiä vielä -90-vuotiaanakin.
Olisiko viimeinkin Suomessakin aika palata maalaisjärjen käyttöön eli luonnolliseen elämään , kuten Jumala on tarkoittanut. Perheen kuuluu olla kaikkien perheenjäsenten ILO, mistä ammentaa elämänvoimansa. Ilo Herrassa kaiken luonnollisuuden luojassa on voimamme.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 23:12"]
Tosi kiva, että sinä, Tiia-Maria Taponen, uskallat kirjoittaa tänne ihan omalla nimelläsi! Niin hyvin kirjoitettu juttu että kannattaisi hankkiutua lehtitoimittajaksi!
[/quote]
Eikös hän sitä olekin?