Kuinka paljon olisi mielestäsi kohtuullista opettajalle käyttää aikaa yhteen oppilaaseen?
Välillä tulee huoltajilta, sosiaali- ja terveyslaitoksilta tai virkamiehiltä uskomattomia vaatimuksia ajankäytöstä. Tässä yksi esimerkki: https://yle.fi/uutiset/3-12317554 . Tuon seurannan jälkeen seuraa palavereita, jotka ovat opettajan vapaa-ajalla. Kaikki nykyisissä sopimuksissa olevat palkalliset tunnit menevät jo tavalliseen luokan pyöritykseen.
Kommentit (7)
” Konsultoiva opettaja voi esimerkiksi mennä seuraamaan opetusta luokkaan ja keskustella opettajan kanssa erilaisista kokeiltavista toimintamalleista.”
Siitä onkin tosi paljon apua… Seuraava esimerkki uutisiin liittyvissä artikkeleissa, miten elo sulautti alakoulun opoilaansa normiluokkiin. Inkluusiota säätää yksinomaan ajatus yhteisopattajuudesta laaja-alaisen, avustajan jne. toimimisesta mukana. Mutta entä kun puhutaan yläkoulusta, aineenopettajajärjestelmä? Missä kaikki mallit? Miksi loistavat poissaoloillaan? Kuitenmin suomalaiseen peruskouluun rynnetään inkluusiokin läpi täysin luokanopettajakokeilujen kautta.
Onko yläkoulussa, aineenopettajajärjestelmässä, inkluusio on lasten heitteillejättöä?
Vierailija kirjoitti:
Eli vaihtoehdot ovat sairaalakoulu ja yleisopetuksen iso ryhmä.
Ennen muinoin vajaakuntoiset oppilaat olivat pienryhmässä, jota opetti aina sama opettaja, joka tunsi oppilaan hyvin ja osasi auttaa tilanteen mukaan. Nyt samat onnettomat pyörivät aineenopettajajärjestelmässä, jossa he voivat olla yksi opettajan jopa 600 oppilaasta.
On todella epäreilua sekä opettajalle että oppilaalle, että vaaditaan kaikkien pärjäämistä yleisopetuksessa. Esimerkiksi aineenopettaja opettaa käytännössä ryhmiä, ei yksilöitä, vaikka ihanteet olisivat mitä.
Jos opetan oppilasta kolme kertaa viikossa kerrallaan 45 minuuttia ja luokassa on samaan aikaan 22 muutakin oppilasta, niin siitä voi laskea realiteetit. Jos käytän aikaa siihen yhteen, entä ne muut? Kaiken kukkuraksi luokassa voi olla useitakin oppilaita, jotka eivät ole oikeasti koulukuntoisia.
Meillä ryhmäkoot ovat yläkoulussa jo päälle 25 oppilasta, joosta osa integroituja erityisoppilaita ja osa tehostetussa tuessa. Käytännössä minulla ei ole aikaa huomioida eo-oppilaita juuri mitenkään.
Niin että viikkotyöaika vuodessa asettuu samaan tasoon kuin muista töissä käyvillä eli noin 40h/viikko, mutta käytännössä yli 40 h ollessa opetusta (eli lomien miinus viiden viikon, ts normiloman verran, vuodessa työajat jaettuna kouluviikoille).
Voin kuvitella, että opettajalla on liikaa työtä, sillä lastensuojelutapauksia on luokalla yleensä useita!
En jaksanut kuin kerran selvitellä lasteni kiusaamistapausta, joten seuraavat lapset muutimme heti toiseen kouluun sen sijaan, että kiusaaminen olisi vain pahentunut ja olisi täytynyt käyttää lapsen oma aikaa koulukuraattorilla hänen itsetuntonsa vahvistamiseen kiusaamistilanteissa ja sopia kiusaajien kanssa epärealistisia sopimuksia.
Oikeasti kiusaajat saavat vain enemmän vettä myllyyn koulun puuttumisesta. Teimme siis lastensuojeluilmoitukset kiusaajista ja lapsemme poistuivat toiseen kouluun painotettuun opetukseen, josta löytyi rauhallinen oppimisympäristö hyvin menestyville lapsillemme.
Yhtäkkiä lapsistamme onkin tullut suosittuja uudessa koulussa. Itsetunto ei ehtinyt hajota. Vikaa olikin kiusaajissa ja heitä myötäilevissä, ei kiusatuissa.
Ei sinun linkkisi kuvannut mitenkään aloitusta.
Opettajien työ ei ole vain se opettajien tai opetustunnit. Kai sen ymmärrät, että se muu työ ei mitenkään ole omaa aikaa. Se sisältyy kyllä opettajan kuukausipalkkaan.
Älkää opettajat toistako tätä, annatte itsestänne huonon kuvan, kun kaikki yli sen 20 tunnin opetuksen on "omaa aikaa".
Noloa.
Jos haluatte saada asian näkyväksi, miksi vastustatte vuosityöaikaa??
Toinen nolous on tuo tukea saavien selkeä vastustaminen. Tuo ammatista huonon kuvan ellei haluta opettaa kuin helppoja. Ohjausta ei haluta tehdä. Opettajana tuo käsitys on hyvin vahingollista ihan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun linkkisi kuvannut mitenkään aloitusta.
Opettajien työ ei ole vain se opettajien tai opetustunnit. Kai sen ymmärrät, että se muu työ ei mitenkään ole omaa aikaa. Se sisältyy kyllä opettajan kuukausipalkkaan.
Älkää opettajat toistako tätä, annatte itsestänne huonon kuvan, kun kaikki yli sen 20 tunnin opetuksen on "omaa aikaa".
Noloa.
Jos haluatte saada asian näkyväksi, miksi vastustatte vuosityöaikaa??
Toinen nolous on tuo tukea saavien selkeä vastustaminen. Tuo ammatista huonon kuvan ellei haluta opettaa kuin helppoja. Ohjausta ei haluta tehdä. Opettajana tuo käsitys on hyvin vahingollista ihan kaikille.
En vastusta vuosityöaikaa, jos siihen lasketaan kaikki todellisuudessa työhön kuluva aika. Ammattikoulujen osalta näin ei käynyt, vaan opet joutuvat yhä tekemään palkan perusteena olevien tuntien ulkopuolista työtä. Opelle maksetaan oppitunnit (+ kerroin) ja 120h ys aikaa vuodessa. Ei muuta, jollei ole erikseen muusta sovittu. Kun nuo tunnit on käytetty, menee työnteko palkattomaksi.
Eli vaihtoehdot ovat sairaalakoulu ja yleisopetuksen iso ryhmä.
Ennen muinoin vajaakuntoiset oppilaat olivat pienryhmässä, jota opetti aina sama opettaja, joka tunsi oppilaan hyvin ja osasi auttaa tilanteen mukaan. Nyt samat onnettomat pyörivät aineenopettajajärjestelmässä, jossa he voivat olla yksi opettajan jopa 600 oppilaasta.
On todella epäreilua sekä opettajalle että oppilaalle, että vaaditaan kaikkien pärjäämistä yleisopetuksessa. Esimerkiksi aineenopettaja opettaa käytännössä ryhmiä, ei yksilöitä, vaikka ihanteet olisivat mitä.
Jos opetan oppilasta kolme kertaa viikossa kerrallaan 45 minuuttia ja luokassa on samaan aikaan 22 muutakin oppilasta, niin siitä voi laskea realiteetit. Jos käytän aikaa siihen yhteen, entä ne muut? Kaiken kukkuraksi luokassa voi olla useitakin oppilaita, jotka eivät ole oikeasti koulukuntoisia.